sunnuntai, kesäkuuta 28, 2009

Walking on the beaches looking at the peaches

Pienessä, toimintaa rajoittamattomassa krapulassa on harvinaisen mukava lähteä veneellä ajelemaan päämäärättömästi ympäri saaristoa. Siinähän se päivä onkin suurimmilta osin mennyt kun kahteen asti iltapäivällä nukkui.

Eilen oli mukava ilta poikien kanssa. Tuttuja vuosien takaa, ei mitään ylimpiä ystäviä, mutta kuitenkin tämän kyseisen kaupungin kanssa tahtomattaan tekemisiin joutuneiden kaverusten muodostama ryhmä. Oikeastaan olimme jo perjantai-iltana grillailemassa ja nauttimassa muutamaa olutta sekä eilen päivällä loikoilemassa makeanvedenaltaalla (joka n. 40 neliökilometrin kokonsa puolesta on kohtuullisen vaatimaton mitä nimeen tulee), mutta niistä nyt ei liene sen kummempaa raportoitavaa. Eilinen taasen oli hilpeä katsaus Uudenkaupungin ravintolaelämään ja illan aikana tuli kierrettyä likipitäen kaikki kaupungin baarit, jokaisessa olut nauttien. Ehkä paras meininki oli sitten loppujen lopuksi lähiöräkälöiden kulttuuria uljaasti ylläpitävän anniskeluravintolan karaoke, jossa "turvenuijat ja eronneet muijat kaljaansa maistelee" (kuten naapuripöydän Pena tulkitsi). Joimme kiusaantuneina oluemme, mutta juuri ennen poistumistamme karaoke-emäntä kutsui vihdoin lavalle Chad and the boys -kollektiivimme ja kun seurueen johtotähtenä oli marginaalista suosiota nauttivan heviyhtyeen solisti, niin varmastikin vedimme ravintolan lähihistorian kovimman karaokevedon biisillä "Fiilaten ja höyläten". Yllättävän hyvin Irmat ja Pirjot siitä hullantuivatkin ihan tanssimaan asti ja kun sitten ennalta sovitusti laulun jälkeen astelimme suoraan ulos kuului yleisöstä aplodien seasta myös epätoivoisen oloinen "eiii!" -huudahdus. Tiedä sitten kosketteliko Jorma Irmeliä väärällä tavalla vai oliko joku tosissaan pahoillaan lähdöstämme. Emme kääntyneet katsomaan.

Takaisin keskusta-alueelle ja kiertelyä rantamakasiinista toiseen, joissa sitten väkisinkin törmäili tuttuihin matkalla kohti kaupungin ainoaa yökerhoa. Huolimatta siitä, että yökerhon yläkerrassa (eli hotellin aulabaarissa) esiintyi Tommi Läntinen maksoimme kahdentoista euron sisäänpääsymaksun. Edes alakerrassa myöhemmin nähty striptease-esitys (johon allekirjoittanut siis puoliväkisin vedettiin mukaan) ei olisi oikeuttanut tuollaista sisäänpääsymaksua, mutta kilpailun puuttuessa ei hinnanalennuspaineita niin hirveän helposti pääse syntymään. Lähdin yhden hyvän ystäväni kanssa siinä kahden maissa ulos ja istuskelimme sitten siinä kasteisella nurmikolla jutellen syvällisiä. Joskus kolmen aikohin muut soittelivat perään ja ehdottelivat jatkoille siirtymistä. Sinne siis ja öisestä blogausajankohdasta päätellen joskus puoli kuuden maissa kotiin.

Ja perjatai-iltanahan oli siis alkuillasta ne treffit Turussa, jonne saavuin hyvissä ajoin erästä toista henkilöä tapaamaan. Päivä keskiaikaisia kojuja sekä sirkusesityksiä katsellen ja illalla sitten parin tunnin terassisessio tämän GB:n kanssa. Neiti oli huomattavasti viehättävämpi kuin mitä nettideitiltä olettaisi ja jutustelu oli ihan luontevaa. Ei mitään suuria tunteita ensisilmäyksellä, mutta katsellaan nyt avoimin mielin mitä tästä on tulossa.

Ennen paluuta poimin Halisista vielä yhden tsekkiläisen tutuntutun kyytiin kun oli samaan suuntaan tulossa. Ja sitten voittekin kelata takaisin tuonne toisen kappaleen toiseen virkkeeseen jos jonkinlaista jatkuvuutta haluatte tähän postaukseen.

Kiitos ja näkemiin, voisi mennä vaikka päiväunille. Ei näistä vuorokaudenajoista ota selvää kun aurinko vaan paistaa koko ajan.

Ei kommentteja: