lauantaina, tammikuuta 31, 2009

Psykedeelistä

Bluesklubi. Menosuositus. Kysyttävää?

No hyvä. Oli tosin hieman kummallinen olo kun eräs pöytäseurueesta osoittautui etunimeltään Riikaksi. Ei siinä sinänsä mitään omituista vielä ollut, suomalaista syntyperää ja muutenkin rotuopillisesti puhdas ja onhan niitä ihmisiä ennenkin ulkomaille lähtenyt. En vaan voinut olla välttymättä ajatukselta, että montakohan suomalaista Riikkaa täällä Riiassa mahtaa olla. Kun joku heistä ainakin nimimerkin perusteella tätäkin lukee ja kommentoi.

Hieman jäi asia askarruttamaan. Ehkä samainen kommentaattori voi ystävällisesti poistaa tahi vahvistaa epäilykseni niin eipähän jää mietityttämään.

Illan päätteeksi tein taas saman saattolenkin kuin eilenkin, joskin nyt optimoin takastulomatkan hieman paremmin ja reissuun meni arviolta vain reilu tunti osin myös koleammasta säästä ja siitä seuranneesta ripeämmästä kävelytahdista johtuen. Paluumatkan tosin tein kevein askelin ja puhelinnumeroa rikkaampana.

perjantaina, tammikuuta 30, 2009

Yksi pyyntö

Hei!

Teidän kollektiivinen mielipiteenne Puolalaisen suhteen on tullut kohtuullisen selväksi. Olen kuullut useampaan otteeseen kuinka minun pitäisi jo päästä hänestä yli ja kuinka hänessä vielä roikunkaan, miten siitä ei koskaan tule mitään ja miten hänet tulisi unohtaa jne. Sovitaanko tässä ja nyt, että jos joku vielä asiasta avautuu niin seuraavalla kerralla kun fyysisesti nähdään puolustan itseäni samalla tavalla kuin puolustaisin henkilöä, jota hänen ulkoisen vamman, ihonvärin tai muun vaikutusvaltansa ulkopuolella olevan piirteen takia kiusataan.

Keskustelu voidaan avata uudestaan sitten kun kenellä tahansa on toimiva konsti tunteiden hallitsemiseen ja sen täällä esittää.

Ystävällisin terveisin,
Takaisin Kallioon

DI-NA-MOO

Di-namo RI-GA!

Oltiin katsomassa vahvasti saksalaispainotteisessa porukassa Dinamon kotiottelua (jääkiekko). Saivat kunniakkaasti turpiinsa mutta fiilis oli varsin mahtava loppuunmyydyllä areenalla.

Mutta se ei ole syy miksi kirjoitan tänne nyt. Haluaisin kuulla teidän omia kokemuksia siitä, että miten käy jos alkaa suhteeseen/edes yrittämään uutta suhdetta vaikka selkeästi on vielä henkisesti kiinni jollain tasolla jossakussa toisessa. Olisi mukava kuulla muiden ajatuksia aiheesta.

nimim. "saatoin juuri kotiin miellyttävän naisihmisen, josta aiheutui itselleni puolentoista tunnin ylimääräinen kävelylenkki"

keskiviikkona, tammikuuta 28, 2009

Salainen ase

Kokkailin tänään perinteistä suomalaista kotiruokaa. Lihapullia ja muussia. Jostain kumman syystä onnistuin pyöräyttämään elämäni parhaat ei-lammaslihapullat, muusi nyt onnistui voin ja kerman voimin odotetusti, mutta voiton vei selkeästi se pippurikastike, jonka pohjana tuli käytettyä viikonloppuna paistinjämistä, luista ja rehuista keittämääni lammaslientä. Eron kyllä huomaa nimittäin.

Se on tietenkin yksi asia, että ruokailijat sanovat että ruoka on hyvää, mutta siinä vaiheessa kun kaikki kulhot on naapittu viimeiseen pisaraan asti tyhjiksi niin voinee turvallisesti olettaa että a) ruokaa oli liian vähän tai b) ruoka oli oikeasti ruokailijoiden mielestä hyvää.

On mukavaa kun ympärillä on ihmisiä, joille kokata.

Etäpäivä

Ulkona sataa postimerkin kokoisia lumihiutaleita vaikka niiden karuna kohtalona on sulaa vetiseksi mössöksi heti katukivetykseen joudettuaan. Itse käytän uuden duunin joustavuutta hyödykseni ja työskentelen kotona muutamien presentaatioiden parissa. Joku voisi muuten perustaa webbisaitin, joka tarjoaa etätyömahdollisuuksia ja jonka osoite voisi olla esimerkiksi www.work-pantless.com . On muuten vapaana vielä. :)

Edeltävän yön sitten tuhlasinkin valvomiseen ja nyt ryystän hieman epäileväisen paranoidina ympäristöäni jatkuvasti tutkiskellen aamukahviani. Kyllä, olen alkanut juoda aamuisin kahvia. Aiemmin en ikinä, mutta ehkä sitä täytyy pitää Suomi-imagoa korkealla ja kovina kahvin- ja viinanjuojina täytyy olla usein ja äänekkäästi humalassa tahi hengailla kahvikupin kanssa.

Miten tulisi muuten menetellä jos uuden tuttavuuden kanssa jutustelee niitä näitä (vauvojen syömisestä, ihmisten uhraamisesta ja homostelusta, the usual stuff) ja siinä sivussa pyytää toista kuvailemaan itseään ja toinen vastaa kysymykseen laittamalla kuvan itsestään... Tietystikin on kohteliasta tässä yhteydessä antaa vastineeksi oma kuvansa, mutta on kumma jos tuollainen velvoittaisi mihinkään kun kerran on vain pyytänyt toista kuvailemaan.

Tai eihän siinä muuta ole kuin se, etten ole kovin valokuvauksellinen henkilö ja viimeisimmät mielestäni hyvät kuvat minusta ovat n. 5 vuotta vanhoja. Siis sellaiset joissa mielestäni näytän itseltäni.

maanantaina, tammikuuta 26, 2009

Uaah...

Näkkileipää, Mascarponea ja omenamarmeladia. Mums.

Latvia, lyhyt oppimäärä

ripuli = ympyrä
maksa = maksaa
savu = oma
laiva = laiva
kura = joka
kadu = jonka
katras = jokainen
latu = latia
asti = häntä (eläimen)

Hassu kieli. :)

sunnuntaina, tammikuuta 25, 2009

Toinen ilta

Nyt on jo oikeastaan toinen ilta kun sisällä kytee sietämättömän kovana halu pitää jotakuta lähellä kunnes nukahtaa. Jutella sängyssä kaikenlaisia. Rutistaa lähemmäs ja aistia lämpö. Tuntea tuoksu. Koskettaa.

Viime yönä satuin sitten vielä tietenkin näkemään unta Puolalaisesta. Juurikin sitä muistuttamista jota kaikkein vähiten tarvitsen juuri nyt. Siitä on nyt viisi kuukautta kun viimeeksi nähtiin. Viisi kuukautta siitä kun olen viimeeksi nukkunut toisen vieressä.

Taitaapi aika varmasti olla pisin aika sitten sinkkuuntumiseni, tahi sitä edeltävien seitsemän vuoden. Lienee turvallista sanoa, että edeltävien kymmenen vuoden aikana minulla on edes puolivuosittain ollut joku, jonka vierellä nukkua ja jonka hiuksia silitellä ennen nukkumaanmenoa.

Toisinaan sitä vaan tuntee itsensä hieman yksinäisemmäksi kuin muulloin.

lauantaina, tammikuuta 24, 2009

Hung over in Riga

Suomessa on sillä tavalla hyvä systeemi että yökerhot menevät kiinni määrättyyn aikaan. Tulee harvemmin valvottua ihan liian pitkään ja alkoholitarjoilukin loppuu virallisilta tahoilta siinä puoli neljän maissa viimeistään. Täällä taasen monet yökerhot ovat auki aamukuuteen ja eipä mikään laki estä niitä olemasta pidempäänkin auki.

Matka tähän tukkoiseen krapulaan ja silmittömään väsymykseen alkoi eilenillalla osin poikien kanssa olutta juoden, osin skype-etkoja Lontoossa yksin olevan kaverin kanssa viettäen ja siinä sivussa tuli vielä harrastettua laadukasta mesettelyä (joka on siis ihan oikeasti mahdollista) varsin mielenkiintoisen tapauksen kanssa. Päädyttiin opiskelijaklubille kuuntelemaan Satellites LV:tä ja vaikkei lyriikoista juuri mitään ymmärtänytkään niin musiikki kantoi varsin hyvin. Taidettiin jonkinlainen moshpittikin sinne saada aikaan viimeisten encorejen aikana.

Aamuherätys viiden tunnin yöunien jälkeen, aamiainen kiinalaisessa ja sen jälkeen museoon katselemaan GEO-lehden historian parhaita valokuvia ja tuon koitoksen jälkeen sitten takaisin kämpille ottamaan ylipitkät päiväunet vaikka edelleen väsyttää julmetusti. Jos vaikka vaan makaisi sängyssä ja katselisi Pasilan ensimmäistä tuotantokautta...

Hupsista

Taisi mennä vähän myöhään. :)

perjantaina, tammikuuta 23, 2009

Matkakuumetta

Lieköhän minussa jotain perustavanlaatuista vikaa? Laitettu varmaan alulle lentokoneessa tai junassa. Ei siis sillä, että oikeasti haluaisin tietää.

Mietin nimittäin taas vaihteeksi tulevia reissuja ja että mitä kaikkea sitä onkaan vielä näkemättä. Tai tarkemmin ottaen että mitä sitä voisi seuraavaksi ottaa ohjelmaansa ja milloin. Vahvoilla ovat nyt Etelä-Amerikka sekä Kaakkois-Aasia. Eikä minulla olisi ongelmia Intiaankaan palata, ei sitä parissa kuukaudessa ehdi läheskään kaikkea näkemään ainakaan omalla suoritustahdilla, jossa pyritään pitkälti käyttämään enemmän aikaa kuin rahaa liikkumiseen ja jossa kiire ei kuulu lomaohjelmaan.

Viime vuoden reissuista tuo Intia nyt vetää selkeästi ykkössijan. Muihin reissuihin liittyykin sitten vahvasti Puolalainen, ellei yhtä pidennettyä duuninlopettamisjuhlinnoissa mennyttä sikailuviikonloppua Lontoossa lasketa. Paskin fiilis oli lähdettäessä romanttiselle getaway-matkalle yksin, mutta kun sen avoauton sijasta vuokrasikin prätkän niin varsin mukava viikkohan siitä tuli sitten kuitenkin. Romania taas oli tunnemielessä ehkä voimakkain kokemus ja tuntemukset taasen niistä muutamasta Varsovanreissusta jättivät hieman kahtiajakoisen suhtautumisen koko kaupunkiin. Omalla luonteella pitänee käydä sieltä se viimeinen sana vielä joku kaunis päivä hakemassa ja katsoa, että josko asiaa saisi vietyä joko eteenpäin tai jopa päätökseen.

Äh, ei tämän postauksen nyt pitänyt tuosta kertoa. Enihuu, reissaaminen on pyörinyt edelleen mielessä ja realistisena arviona talven 2010-2011 voisi hyvinkin viettää eri maita ja mantuja koluten. Tai jos motivaatio kaikkea muuta kohtaan loppuu pikemmin niin tarvitsisin vain sen päätöksen lähtemisestä. Ei ole kuitenkaan mitään sitovia velvoitteita missään tämän kevään jälkeen. Ja mukavampaahan se tyhjän päällä on olla palmun alla kuin vesisateessa. Hämmökhämmökhämmök... :)

Intiassa ollessani kävi kyllä mielessä, että sinne voisi jäädä asustelemaan pelkillä säästöillä muutamaksi vuodeksi. Ja kävihän sitä mielessä, että yhdeksi lukukaudeksi vääntäytyisi palmun alle suorittamaan virtuaalikursseja ja muuta etäopintoa. Läppäri ja nettiyhteys kun tuohon riittäisivät, vaikka kirjojen hommaaminen voisikin olla hieman työn takana. Täytyy katsoa, josko tuota ideaa jalostaisi hieman pidemmälle. Sillä suunnitteluhan on yksi hauskimmista asioista matkustamisessa heti suunnittelemattoman lähtemisen jälkeen.

Alkaa meinaan rusketusraidat taas haalistua...

torstaina, tammikuuta 22, 2009

Up up and away!

Täytyy myöntää, että vaikken blogia koskaan ole kirjoittanut sillä mielellä, että lukijoiden määrä olisi oleellinen mittari blogin onnistumiselle, on asiaa mukava seurata. (tästä viimeisintä toteamusta edeltävästä syystä myös käytän kohtuullisen huonoja lauserakenteita toisinaan jotka on myös väärin suluissa ja kieliopillisesti huonoja).

Tietysti kohonneet kävijämäärät jokseenkin korreloivat kommenttien määrän kanssa (puhdasta MuTua) ja kommentithan ovat työelämästä poiketen varsin tervetulleita. Mutta kommenttien laadun ja määrän suhdetta ei kannata mielestäni ruveta väenväkisin muokkaamaan viimeeksimainitun kasvattamiseksi turhalla provoilulla tai kamerakännykkälaatuisilla ihQminkityskuvilla. (Hah, en linkitä enkä mainitse teitä nimeltä ettette saa kävijäbuustia ainakaan täältä, niäh niäh niäh...)

Lisäsin kuitenkin sivustoni tuonne oindexiin hetken mielijohteesta ja yleisestä kiinnostuksesta. Sieltä sitten löysin vanhan tutun (ja näemmä verisimmän kilpailijani), Kriisin blogin miltei rinta rinnan taistelemassa kanssani jostain typerästä paikasta täysin turhalla listalla. Jo toista viikkoa! Nyt kyllä menen kommentoimaan listan kärkisijoilla olijoiden blogeja hieman nokkelilla, koppavilla ja provosoivilla kommenteilla! Ja lisään tänne lolcatseja!


Juu, lolcatit tuovat kävijöitä.

Hmm... jotain provosoivaa... Pedofilia on sama asia kuin homoseksuaalisuus! Molemmat ovat vain seksuaalisia suuntauksia! Parikymmentä vuotta sitten homouskin oli lailla kiellettyä!

Hmm, mitäs vielä. Josko tähän väliin vaikka ylösalaisin oleva koira.



Jeps. Jos ei tuolla, niin ei sitten millään.

Muotiblogit ovat vissiin kanssa suosittuja? Voisin vaihtaa blogilistan tunnisteisiin luokan "neuleeton" vaikka muodittomaksi.. Vaikka blogilistahan on kuulemma jo tosi passé. Jospa vaan vaihtaisin kaikista postauksista sanan "Puolalainen" vaihtoehtoisesti laukuksi, paidaksi, mekoksi tai vyöksi niin siinähän olisi jo muotiblogien syvin olemus saavutettu.

Tammikuu on muuten laihdutusblogien kulta-aikaa kun joulukilot painavat mahassa ja uutenavuotena on tullut luvattua kaikennäköistä. (Ettekö te vieläkään tajua, että kuinka huono vaikutus kristinuskolla on ihmisiin!?!) Jos vaikka rupeaisi listaamaan kaikki syödyt ateriat tänne. jeps, aamu alkoi Lattella ja parilla siivulla tummaa leipää, joka sisältää pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä. Lounaaksi söin juustolla ja pekonilla kuorrutetun leikkeen ja siin... okei, ei tästä laihdutusblogia saa millään. Voin olla se kaveri, joka hengailee lasiseinäisen kuntosalin ulkopuolella syömässä nautiskelevasti kermajäätelöä. Jäisillä vadelmilla. Ja marenginpaloilla. Ja kuumalla toffeekastikkeella.

Hauska olen vain tahattomasti, joten sitä lienee turha edes yrittää.

Kaikki tämä, koska firman verkko on nurin ja pääsy kaikkiin työnteon mahdollistaviin dokumentteihin verkkolevyllä on estynyt. Ja tämähän tulee julki vasta illalla kun ei nettikään futaile. Latvia <3

tiistaina, tammikuuta 20, 2009

Tammikuun haetuimmat

En olekaan vähään aikaan tyydyttänyt blogiini saapuneiden tiedonnälkää yhteyksissä, jossa jotain on haettu, tänne päädytty, mutta vastausta tuskin löydetty. Alla siis hakusananparsia:

habanero latte
Robert's coffeen valikoimissa oleva mielestäni varsin maukas ja tummapaahtoinen, erittäin kofeiinipitoinen kahvisekoite. Muun muassa. Voi tarkoittaa myös infernaalisen tulisella chilillä maustettua maitokahvia, mutta veikkaan ensimmäistä.

pulisonkien ajaminen
Mitä pikemmin, sen parempi. Hoitunee ihan näppärästi sillä samalla partahöylällä. Jos kasvusto on ylitsepursuavaista, voi poskivilloja ensin harventaa saksilla.

trikozol alkoholi
Suosittelen varovaisuutta, sillä lääkkeen mukana tulleessa paketissa kuitenkin lukee, että metronidatsoli voi aiheuttaa antabusreaktion.

ravintola välimeri
Kuollut ja kuopattu. :( Paikalla oli huonotasoinen kiinalainen kun viimeeksi asiaa tutkailin.

digiboksin kuvan pikselöityminen
Yleisempää antenniverkon digibokseilla ja sinällään varsin normaalia. Johtuu signaalin huonosta laadusta. Saattaa parantua paremmalla antennilla.

ensi kertaa casinolla
Todennäköisesti tulet menettämään rahaa. Itse päätät siitä, että kuinka paljon. Hedelmä- ja heppapelit syövät kaikki rahasi ennen pitkää ja et kuitenkaan ole niin onnekas että sitä päävoittoa saisit ekalla kerralla. Ethän ole lotossakaan voittanut koskaan yli 4-oikein tuloksella. Jos olet perehtynyt pokerinpeluuseen, voi se olla ihan hyvä vaihtoehto, joskin tiedä että todennäköisesti ne muut pöydässä olijat ovat sinua kokeneempia. Ota mukaan vain sen verran käteistä kuin haluat maksimissaan menettää. Pelaa vain ylimääräisillä rahoilla, jotka muutenkin menisivät viihdekäyttöön. Pidä hauskaa.

etikettivirhe
Ole huoleti, etikettivirheestä huomauttaminen itsessään on etikettivirhe, joten tyhmä ei huomaa ja viisas ei virka mitään.

flagyl alkoholi
Sama juttu kuin trikozolin kanssa. Lukekaa ne hiton paperit mitä siellä paketissa on. Voisikohan niissä mitenkään olla parempaa tietoa kuin jossain ihmissuhderuikutusblogissa?

hasiksen säilöntä
Öljyn voi imeyttää esimerkiksi jauhettuun kannabiksenlehteen ja kun lopputulos on riittävän kiinteä, voi möykyn laittaa jääkaappiin tai jopa pakastimeen. Pitäisi säilyä ihan käyttökelpoisena vuoden verran. Palan voi törkätä suoraan jääkaappiin tai pakkaseen, mielellään valolta suojattuna.

helppo tekoinen pommi
Yhdys sana vammainen pommin teko ohjeen hakija. Ihanaa. Laita tulenarkaa materiaalia tiiviiseen astiaan ja järjestä sytytyslanka. Kokeilemalla se selviää, ja jos huonosti käy niin tiedät sentään parantaneesi ihmiskunnan kollektiivista geeniperimää poistamalla itsesi siitä.

jankkut
Voisiko joku lukija kertoa minulle tästä? En todellakaan tiedä mistä puhutaan.

keskinkertaisuuden tunne
Se on kuule ihan normaalia. Kaikilla on sellaisia hetkiä. Et ole mitenkään erikoinen.

kissan kiipeilypuu
Voit ostaa joko valmiin kiipeilypuun tai vaihtoehtoisesti pätkän puuta sekä köyttä. Kiedo köysi puun ympärille. Hienoa! Teit juuri kissalle kiipeilypuun. Hifistit tekevät ylös vielä oleskelualustan katille. Tuskin se kissa pahakseen panee vaikka se olisi vain tangon päähän ruuvattu neliönmallinen puunpalanen. Hifistit tietenkin muotoilevat tasanteen ergonomiseksi ja päällystävät esim. karkealla mattokankaalla.

kondomien säilyvyys
Masentavan pitkä, sillä kun ne vanhenevat, tiedät todella olleesi pitkään ilman seksiä.

krug 1996
Sitä kun pääsisi maistamaan... :) '96 oli loistava samppanjavuosi ja tuo säilyy helposti kymmenisen vuotta ja paranee vielä muutaman. Eli ei kannata ainakaan ihan heti korkata.

laktoositon kookosmaito
Vaikeampaa olisi varmastikin löytää laktoosipitoista kookosmaitoa. Kyseessä kun on useimmiten kookoksen hedelmälihasta ja vedestä tai kookoksen omasta nesteestä valmistettu, maitoa ulkoisesti muistuttava sakeahko neste. Eli sopii maitovammaisille ja vegaaneille.

liukuvoidetta ja laatuaikaa
Mieluiten ihan omassa rauhassa.

miehen tyydyttäminen anaalitapilla
Voin miltei luvata, että pelkkä anaalitappi ei riitä. Mukavan lisänhän se voi sessioon tuoda, mutta jonkinlaista muutakin stimulaatiota tarvittaneen.

nainen halukkaaksi
Puhu hänelle oikein.

ovulaatioteoria
Tiettyinä kuukaudenaikoina voi olla miltei varma siitä, että se kirjoitetaan "evoluutioteoria"

pummi käyt sä edes duunissa
Syyskuun puolestavälistä tämän kuun alkuun en käynyt. Kunhan lomailin ja nautin elämästäni matkustellen. Tosin en ole aivan varma, että tarkoititko juuri minua kysymykselläsi.

topin & simon maustekauppa
Valitettavasti en voi auttaa.

vitun kyläpeli
Tarkoittanet Traviania?

voi vittu miten mälsää
Ainahan voit kertoa googlelle, että miten aikasi kuluu.

Kumma olo

Selailin aikani kuluksi muiden blogeja ja eksyin matkallani myös Mimin blogiin. Huomio kiinnittyi lähinnä tuohon sivupalkissaan olevaan, Caprilta lisensoituun listaan seksikerroista. Siinähän se on. Laskentatavasta riippuen sama määrä kumppaneihini verrattuna, joskin itse tarkastelen koko edeltävää vuotta siinä missä toisella on vasta kolmisen viikkoa seurantaa takana.

Taidan olla aika paska sinkku.

Tietenkin tuota lukumäärää selittää osaltaan henkinen kiinnittyneisyyteni Puolalaiseen, mutta se ei muuta sitä tosiseikkaa, että emme missään vaiheessa varsinaisesti seurustelleet ja koko ajan olisin ollut vapaa rellestämään. Vaikka nuokin kerrat nyt sattuivat sellaiseen hetkeen, että kuvittelin ja olin onnistunut itselleni mukamas vakuuttamaan että juttu Puolalaisen kanssa olisi jo ohi. Syystä tai toisesta. Jälkikäteen katsasteltuna ei voi kuin kummastella sitä omaa kyvyttömyyttä ymmärtää omia tunteitaan. Tai toisaalta sitä, että mitä kaikkea sitä onkaan valmis tekemään todistaakseen itselleen jotain, minkä kuitenkin sisimmässään varmaankin tiesi täydeksi sumutukseksi.

Edelleen tahtoisin vain selvyyttää tähän kaikkeen. Mutta vaikka mitä tekisin, en kykene tunteitani muuttamaan. Turha asiaa on siis murehtia ja en tuosta edeltävässä lauseessa eritellystä syystä oikein osaa selkeästi epäsuhdetta Puolalaiseen poikkikaan pistää.

maanantaina, tammikuuta 19, 2009

:)

Hetkinen...

Olenko oikeasti näin vieraantunut stereotyyppisestä äijämaailmasta, että vasta nyt sain tietää, että prostituutio on Riiassa laillista ja voimissaan... Maksetut palvelut eivät ole tosin koskaan olleet hankintalistalla, sillä sen mitä aiheeseen nyt tulee huomaamattaan perehdyttyä muiden juttuja kuunnellessa kertoo minulle lähinnä siitä, että maksaisin siitä, etten saa tehdä naiselle asioita, joista eniten nautin.

Vaikka kovastihan ne yrittävät väittää, ettei saisi tuomita kokeilematta. Olen vaan sen verran paranoidi sukupuolitautien suhteen, että viimeistään ajatus mahdollisesta tartunnasta tappaisi viimeisetkin halut ellei sitten ajatus verrattain korkeasta käyttöasteesta olisi sitä tehnyt jo ennen kaupoista sopimista.

Työterveyshuoltoa ei neideillä taida kuitenkaan olla kun järjestäytynyt toiminta on kiellettyä (ei sillä, että sellainen elokuvien tyypillinen parittajakaan sitä varmaan järjestäisi). Ideaalitilanteessahan Suomessakin ammatinharjoittajilla olisi kunnolliset ja turvalliset työtilat, verovelvollisuus ja toimiva työterveyshuolto. Ai niin, mutta sehän olisi naisia alistavaa olettaa että Suomessa mukamas tuollaista harjoitettaisiin. Päättäjien mielestä kuitenkin lienee parasta että koko homma tehdään mahdollisimman salamyhkäisesti rikollisten toimesta, ettei kunnollisten kansalaisten tarvitse vaivata mieltään tuollaisilla siveettömyyksillä. Lapsipornokin onneksi katosi maailmasta yhdellä sensuurilistalla. Vielä kun aseet saisi kiellettyä niin loppuisi varusmiesten itsemurhat ja kouluammuskelut. Ja ei rikollisillakaan olisi aseita, millä tehdä ryöstöjä tahi murhia...

No, kun on riittävän pitkään ilman seksiä, ei sitä osaa oikeastaan edes kaivata. Useampi kuukausi kuitenkin on jo takana kuivaa aikaa (no pun intended) ja päivästä toiseen pärjää ihan hyvin ilman sen kummempia ajatuksia tuon käytävällä kihertelevän hieman liiankin stereotyyppisen sihteerikön viemisestä lukolliseen huoneeseen kopulaatiotarkoituksissa. Uuh...

sunnuntaina, tammikuuta 18, 2009

Hups

Edellisen postauksen tahaton otsikottomuus kääntyy näin krapulapäivänä varsin monitulkintaiseksi ja syvälliseksi, tarkkaan harkituksi otsikoksi blogaisulle sisäisestä tyhjyydestä. Hih.

Olen löytänyt ruokashoppailijan paratiisin. Tai jos siellä olisi oikeasti halpaa, se olisi paratiisi, nyt se vain täyttää likipitäen kaikki ruuanlaitolliset tarpeeni. Vähän kuin turboahdettu hakaniemen halli kuusi kertaa suurempana. Erinomaiset liha- ja kalavalikoimat sekä tuoreita yrttejä, hedelmiä, kasviksia ja juureksia jokaiseen makuun kattavaa leipävalikoimaa huomioimatta. Mutta nyt ainakin sitten tietää minne mennä ostoksille jos haluaa laittaa hyvää ruokaa ja se lieneekin ensimmäisiä edellytyksiä ainakin itseni kohdalla sille, että voin uutta asuinpaikkaa kutsua kotikaupungiksi.

Eilen olin yläkerran rouvan läksiäisjuhlissa (hän oli vajaa viikko sitten täällä syömässä ja siinä oikeastaan tutustuimme) ja sekä seura että tarjoilu olivat varsin edustuskelpoisia mutta voiton vei selkeästi ehkä hienoin koskaan näkemäni asunto. Mutta minulla onkin jonkinasteinen heikkous ullakolle rakennettuihin huoneistoihin. Juhlissa oli myös pari nuorta neitiä (arviolta 7- ja 9-vuotiaat) ja vietin loppupeleissä varmaankin yhtä paljon aikaa heidän kanssaan leikkiessä kuin muiden kanssa seurustellessa. Ja kun oltiin piilosilla, niin kattoparrujen päälle kiipeäminen osoittautui loistavaksi piilopaikaksi ja heitä sai oikein huhuilla ennen kuin löysivät. Eipä sitä normaalisti ylhäältä toisia etsikään.

Elo ja olo Riiassa tuntuu edelleen varsin mellevältä.

lauantaina, tammikuuta 17, 2009

Tuntuu kummalliselta. Siltä, että kaikki on paremmin kuin koskaan, mutta samalla siltä, että sisältä puuttu suurehko palanen. Voi olla että tuolla jaloissa viikon pyörineellä muksulla on jotain osuutta asiaan, mutta en osaa tunteitani ja fiiliksiäni niin hienovaraisesti tulkita, että voisin sanoa että kyseessä olisi minkäänasteinen vauvakuume. Ja enhän minä koskaan ole vauvoista niinkään välittänyt, mutta parin-kolmen vuoden iässä kun lapsi jo leikkii ja kommunikoi, on seura pääsääntöisesti ihan lyömätöntä.

En tiedä että liittyykö tuo tunne siihen, että haluaisin vierelleni jonkun. Tai en edes jotakuta, vaan erään tietyn.

Päällisin puolin kaikki on hyvin, mutta ehkä se tyhjyys, jonka toinen huomaa rivien välistä on sittenkin siellä. Vaikka kuinka yrittäisin muuta väittää.

perjantaina, tammikuuta 16, 2009

Slumdog millionaire

Loistava leffa, käykää katsomassa (tai imuroikaa jos ette malta odottaa paria kuukautta).

Tietenkin kuvaan ehkä sekoittuu ripaus Intianostalgiaa, mutta ehdottoman loistava elokuva kuitenkin kyseessä. Varaukseton suositus.

keskiviikkona, tammikuuta 14, 2009

Shoppailua

Latvian kansantalouden kurjassa tilassa on se mukava puoli, että jos sattuu olemaan kuitenkin sitä valuuttaa jota tuhlata, niin epätoivoiset kauppiaat 80% alennuksineen ovat varsin mukavia tuttavuuksia näinä synkkinä aikoina. Tämän tosiseikan varjossa säästin miltei 300€ ostaessani kahdet farkut. Nyy on sitte niimmaaprändiä henkkamaukkahinnalla, ettei mittä tolkkua.

Vaikka tarpeeseenhan nuo ihan oikeasti tulivat kun muuttokuormassa oli tasan tarkkaan yhdet julkisesti esittelykelpoiset housut.

Duuni on haasteellista, itsenäistä ja mielekästä. Rock rock!

tiistaina, tammikuuta 13, 2009

Hyvänmielenviesti

Miten onkaan, että yksi viesti saa sydämen lyömään muutaman ylimääräisen tahdin kun aamusta vilkaisee puhelinta ja huomaa häneltä tulleen viestin. Tai että se samainen viesti saa aikaan tunteja kestävän hyvänolontunteen. Tai se, että toinen useamman kuukauden hiljaiselon jälkeen ottaa oma-aloitteisesti yhteyttä. Ilman erityistä asiaa. Että se jatkaa viestittelyä vaikkei omassa vastausviestissään varsinaisesti mitään kysykään. Ihan vaan toivottaakseen mukavaa päivää.

Muutaman kerran olemme tosiaan syyskuun jälkeen skypessä jutelleet, oikeastaan aina minun aloitteestani. Ehkä ensitapaamisemme vuosipäivänä tapahtuneesta viestittelystä lähtien kommunikaatiosta on jäänyt joka kerta varsin positiivinen fiilis. Ehkäpä se Intiasta lähettämäni kirje sittenkin vaikutti jollain tavalla...

Oli miten oli, ei ne tunteet ole itsestäni mihinkään kadonneet.

sunnuntaina, tammikuuta 11, 2009

Muksu

Taidan olla rakastunut.

Asun nimittäin väliaikaismajoituksessa pari merkintää sitten tapaamani saksalais-latvialaisen pariskunnan nurkissa (5h, 2 kylppäriä ja keittiö juuri ja juuri riittää neljälle, katsokaas) ja heidän vajaa kolmivuotias poikansa on vaan yksinkertaisesti ihastuttava. Omilla saksankielentaidoilla pystyy hyvin sonkottamaan tarvittavat leikit läpi ja lasten kanssa on huomattavan helppo kommunikoida myös elekielellä.

Varsinkin näin viikonloppuna on mukavaa lähteä lapsen kanssa ulos ennen päikkäreitä ja illalla sitten kokkailla hieman isommalle porukalle. (Pitäähän sitä jotain nyt majapaikkaa vastaan tehdä). Muksu pitää mitä eriskummallisimmista asioista ja nuoriherran keskittyminen raakaa sipulia kuoriessa ja syödessä pärjää intensiivisyydessään Kasparovin otsarypyille hänen pelatessaan Deep Blueta vastaan. Lisäksi saa päivän lihaskuntotreenin helposti hoidettua kun vaikka leikkii hissiä.

No, eivätköhän ikäiseni naiset kohtapuolin ala arvostamaan myös sellaisia miehiä, jotka profiloituvat ehkä enemmänkin potentiaalisiksi isiksi kuin jänniksi ja elämyksellisiksi kumppaneiksi. Vaikka eihän miehillä tässä suhteessa biologisesti mikään kiire ole. Olisipahan vaan mukava ehkä muutaman vuoden päästä...

perjantaina, tammikuuta 09, 2009

Kuherruskuukausi

Ensimmäinen viikko on kohta takana ja ainakin toistaiseksi kaikki on tuntunut varsin mukavalta. Talvinen Riika tosin avautuu arkena hieman eri tavalla kuin kesällä lomamatkalla, mutta varsin miellyttävä tunnelma kaupungissa vallitsee (eikä esikaupunkialueissakaan mitään valittamista ole).

Ruuan saralla on löytynyt jo jonkin verran kummallisuuksia, päälimmäisenä ehkäpä se, että paikallisesti valmistettua tomaattimurskaa ei vaan yksinkertaisesti löydy sokeroimattomana. Antaa pastakastikkeelle varsin omintakeisen vivahduksen.

Paikallisessa ruuassa tuppaa muutenkin olemaan reilusti kaikkea. Perusruuissa reilusti rasvaa, leivonnaisissa reilusti sokeria jne. Tai mihinkä kategoriaan paikalliset zephirit (tjsp.) menevätkään. Jotain vaahtokarkin ja tuulihatun väliltä.

Joka maitohyllystä tuppaa löytymään pieniä jugurtti/rahkakuutioita. Sellaisia esimerkiksi valkosuklaalla päällystettyjä mansikkaylläreitä. Tuskin ne terveellisiä ovat, mutta varsin täyteläisen makuisia ja antavat ainakin mielleyhtymän terveellisyydestä verrattaessa vaikka suklaapatukkaan.

Täytyy vaan katsoa, että mitäs tässä vielä eteen tuleekaan. Taloudellinen tilanne maassa on vähintäänkin mielenkiintoinen, mutta oma takamus pitäisi olla ihan hyvin turvattuna. Ja sehän täällä länsimaissa on tärkeintä.

torstaina, tammikuuta 08, 2009

Kulttuurista

On muuten mukavaa olla vaihteeksi maassa, jossa naiset kiittävät kun heille avaa oven. Iästä ja ovesta riippumatta.

keskiviikkona, tammikuuta 07, 2009

Tulkinnanvaraisuuksia

Pakkoko on naisten olla niin perhanan salakähmäisiä? Taas nimittäin tuli juteltua tuon miltei jo naapurimaassa asuvan naisihmisen kanssa ja tulkitsemalla vähänkään eri tavalla voi keskustelusta taas vetää kaksi aivan vastakkaista johtopäätöstä.

Ainoa mikä on varmaa, on että käsittämättömän pienen ja huteran asian ympärille sitä ihminen pystyykin rakkautensa ankkuroimaan ja kasvattamaan.

maanantaina, tammikuuta 05, 2009

Asennepisteet

Latvialaisille naisille, jotka käyttävät lyhyitä hameita vaikka aamuisin on miltei parikymmentä astetta pakkasta. Ja en kyllä ihmettele niitä miehiä, jotka jatkuvasti ovat ylistämässä baltian naisasukkien kauneutta. Ovathan he omalla tavallaan viehättävän tahi naisellisen näköisiä, mutta olen aina ollut enemmänkin kallellani siihen kotona nuhjuisissa verkkareissa peiton sisällä kaakaota nuuhkivaan naistyyppiin. Jotenkin liikaa ulkonäköönsä huomiota kiinnittävät ihmiset vaan tulee luokiteltua pinnallisiksi.

Muutenkin olen ehkä mieltynyt enemmän sellaisiin hieman poikamaisiin tyttöihin.

sunnuntaina, tammikuuta 04, 2009

Kuinkas sitten kävikään

Ensimmäinen ilta uudessa kotikaupungissa meni varsin kummasti. Tai ainakaan en kuvitellut päätyväni illalla kokkailemaan thairuokaa vanhankaupungin sydämessä olevaan parisataaneliöiseen 5h+k -asumukseen paikallisen pariskunnan, iranilais-saksalaisen psykologin sekä saksan suurlähetystön edustajan kanssa.

Mukava kaupunki näin ensivaikutelman perusteella.

lauantaina, tammikuuta 03, 2009

HeValle

On tullut aika kasvattaa entisestään kolossaalista hiilijalanjälkeäni ja tästä päivästä eteenpäin sitten virallisesti asustelenkin Latviassa kesään saakka.

Nyt kun vaan loisii ystävien luona, ei ole stressiä edes siitä että onko kaikki tarvittava mukana kun on jo kertaalleen huomannut, ettei. Tosin passi ja maksukortti löytyy, joten eiköhän niillä selviä. Kiitokset emännälle viimeisimmästä yösijasta ja kaikesta muustakin.

Ensimmäinen kaveri on muuten jo varannut majoituksen helmikuun puolenvälin tienoille, eli nyt ne menee. Varatkaa ajoissa niin katto pään päälle järjestyy. :)

torstaina, tammikuuta 01, 2009

Myrsky

Olipahan upea keli eilen. Tolkuton tuuli, sellainen ettei oikein päässyt lisää puita hakemaan kohmettumatta. Muutenkin itseä viehättää äärimmäiset sääilmiöt ja ehkä arkisimpana esimerkkinä tuosta on kovat rankkasateet. Normaali sade ei itsessä sen kummempia tunteita herätä puoleen eikä toiseen, mutta kun vettä toisinaan tulee oikeasti kuin saavista kaatamalla, on ehkä parasta vain seistä ulkona ja antaa veden imeytyä koko vaateparteen. Toimii tietenkin parhaiten kun ilman on jokseenkin lämmin.

Ne parhaat ja mieleenpainuvimmat suudelmatkin on tullut vaihdettua silmittömän sateen keskellä.

Ja tässä ohimennen voisi varmaankin mainita, että kun on elokuusta asti ollut vailla herkempää kanssakäymistä niin alkaa mietteet pyöriä kummasti kristillisesti erittäin epäsopivien ajatusten ympärillä. Ja edelleen ne ajatukset suuntautuu Puolaan.

Miksei vaan voisi unohtaa? Miksi täytyy kaivata ja ikävöidä? Yleensä kun ikävöidessä voi lohduttautua ajatuksella siitä, että edes on joku, jota ikävöidä niin tässä yhteydessä edes siihen ei voi tukeutua. Tunteeni vain huutavat mutta ympärillä ei ole ketään, kuka kuuntelisi.