perjantaina, syyskuuta 13, 2013

Aika aikaansa kutakin

Tahtoisin esittää tässä kohtaa kiitokset teille kaikille.

Minulla on ollut uskomattoman hienoja ja mieleenpainuvia hetkiä tämän blogin parissa ja uskallan jopa väittää, että tämä oli huomattavan merkittävä osa elämääni aktiivisina blogausaikoinani. Tapasin paljon ihmisiä, joista osan kanssa olen edelleen yhteyksissä. Kävin mielenkiintoisia keskusteluja tuntemattomien kanssa ja opin paljon itsestäni ja muista. Kehitin itselleni pienen päiväkirjan elämästäni, joka dokumentoi hyvin ajatuksiani ja mietteitäni ja jolle pystyn nyttemmin nauramaan tai johon pystyn nostalgiamielessä tarvittaessa palaamaan. Muistelen kaiholla aikaa, jolloin tämä oli suuri osa elämääni. Ja olen onnellinen, että olette olleet mukana elämässä sitä. Ihan oikeasti kiitos kaikille, jotka olette kommentoineet, trollanneet, tavanneet tai muulla tavalla minua koskettaneet.

Elämä kulkee vaiheissa ja tämä blogi aikanaan alkoi erosta ja itsenäiseen itseen tutustumisesta. Se kehittyi kokemusten, kyynelten, kutkuttavien kohokohtien, koetun kauneuden ja kylmäävien kohtaamisten kautta kokonaisvaltaiseksi elämykseksi. En jälkikäteen osaisi toivoa mitään parempaa näiltä blogiin kirjatuilta vuosilta. Mutta lienee kaikille selvää, että tarina siinä muodossaan missä se alkoi ja kehittyi on tiensä päässä. Ja niille, jotka tarinan lopetusta miettivät sanottakoon, että tuo pari vuotta sitten tekemäni panostus osui oikeaan ja jaamme nykyään onnellisina asunnon.

Blogin lopettaminen tuntuu haikealta, mutta oikealta. Matka on ollut upea, mutta nyt olen jo seuraavassa reissussa.

Kiitos, että olet ollut mukana elämässäni.

Toivon teille kaikille suunnattomasti rakkautta ja lämpöä.

4 kommenttia:

Tiina kirjoitti...

Oho. Kiva kun kävit "lopettamassa" blogin, vaikka en nyt ihan aktiivisesti ole muistanut kaivatakaan... ;)

Loppu hyvin, kaikki hyvin!

Onna kirjoitti...

Hieno lopetus, lämmittää mieltä että ajattelit meitä lukijoita ja halusit käydä jättämässä jäähyväiset. Minä aloitin blogien lukemisen sinun blogisi kaltaisista, voisiko sanoa "vanhan liiton" blogeista. Mitäs niitä nyt oli, Pää auki ja Sun äitis tulee ensimmäisinä mieleen. Niistä siirryin kirjablogien kautta äitiysblogeihin. Kertonee jotain myös lukijan elämänvaiheista. Yksi toisensa jälkeen ne ensimmäiset ovat tulleet tarinansa päähän tai hiipuneet hiljaa pois. Haikeaa. Onnea uuteen, jo aikapäiviä sitten alkaneeseen lukuun elämässäsi.

Hipsu kirjoitti...

Joskus päättömät investoinnit vain on avaimia onneen, mahtavaa ja hei.

Anonyymi kirjoitti...

Hieno juttu!

Kiitos ja näkemiin! :)

Minttu