Olen joissain asioissa ärsyttävä hifistelijä - tai ainakin laatutietoinen - ja nautintoaineet eivät todellakaan tee poikkeusta tähän asiaan. Päätin siis Amsterdam-reissun kunniaksi myrkyttää kehoani tetrahydrokannabinolilla. Parhaan Indica-johdannaisen tittelin vuoden 2006 cannabis cupissa saavuttanut Big Buddha Cheese sai luvan toimia omana henkilökohtaisena porttinani kovempiin huumeisiin.
Polttelu suoritettiin vesipiipulla ja kupissa oli pelkkää kukkaa.
Välittömästi savua henkeen vedettyä iski päälle hyvä, hilpeä olo ja siinä sitten tottumattomana röökaajana naureskelin ja yskiskelin vuorotellen. Alkuhilpeys kuitenkin haihtui kohtalaisen nopeasti ja olo alkoi olla enemmänkin raukea. Muutaman minuutin päästä alkoi tuntua siltä, että asiat tapahtuisivat ikään kuin hidastetussa filmissä. Oman koordinaationsa kanssa oli hieman varovaisempi ja esimerkiksi tavaroihin tarttuessa kiinnitti huomattavan paljon ajatusta niinkin normaaliin asiaan kuten käden ojentamiseen ja kiinni ottamiseen. Siitä vielä muutama minuutti ja mieleen alkoi tulla niitä stereotyyppisiä "syvällisiä ajatuksia" samalla kun kieli tuntui hieman puutuneelta ja kuivalta. Suuhun hulahtava neste toi mieleen Intian valtameren aallot lyödessään rantaan ja muutenkin aistit tuntuivat hieman voimakkaammilta ja vastaanottavaisemmilta. Tässä vaiheessa siirryimme sisätiloihin ja kuten oma isäni vuosikymmeniä aiemmin, istuskelin Amsterdamissa, kuuntelin Doorsia ja olin pilvessä.
Musiikki ei nyt näyttäytynyt mitenkään väreissä tai laajentanut tajuntaa, mutta tilan tuntu oli huomattavasti tarkempi ja jokainen instrumentti tuntui ottavan oman paikkansa ympärillä ja täten musiikki tuntui selkeämmältä. Musiikin eri palaset (instrumentit) soivat kaikki ympärillä, mutta harmoniassa keskenään. Kuulosti hieman siltä, että tällä tavalla tätä on tarkoitettukin kuunneltavan.
Varsinaisia "mässyjä" tai kohonnutta ruokahalua en varsinaisesti huomannut, sillä ruokahaluni on muutenkin varsin terveellä pohjalla ja yleensä ruoka maittaa tilanteesta ja ajankohdasta riippumatta. Mutta silti hyvällä ruokahalulla tuli popsittua kun ruokaa edessä oli.
En näkisi itseäni polttelemassa päivittäin, mutta alkoholin terveellisempänä korvikkeena tuo voisi toimia toisinaan. Ei mikään biletysaine, mutta kotona tapahtuvaan istuskeluun tuo voisi olla aika passeli. Vähän kuin olisi muutaman lasin viiniä ottanut. En myöskään halunnut aamulla kokaiinia tai heroiinia, joten nyt empiirisetkin kokeiluni ovat porttiteorian vastaisia. Itseasiassa aamulla oli mitä mainioin olo ilman krapulan häivääkään, joten tässä suhteessa kannabis olisi huomattavasti alkoholia parempi päihde.
Vaikutukset olivat kaiken kaikkiaan melko pitkälti sitä, mitä olin lukemani perusteella odottanutkin. Turha sitä on huumevalistajien valehdella: jotain kivaa niissä laittomissa (ja monin paikoin laillisissakin) päihteissä on, sillä ei niitä muuten kukaan käyttäisi. Itse en suosittele enkä moralisoi, kunhan kerron, että miltä (kohtuullisen hyvälaatuinen ja vahva) kannabis tuntui ensimmäisen kerran käytettynä. Tervetuliaislahjana kaveri löi käteen yhden jointin white widowia (cup-voittaja vm. 1995) ja kun sitä ei oikein sovi maasta viedä niin täytynee poltella se pois vielä tässä viikon sisällä. Raportoin siitäkin, jos jotain raportoitavaa on.
Ja lopuksi yhdyssanavammaisille googlailijoille hakusanoja: kannabis käyttö kokemus ensimmäinen kerta
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Yllättävintä tuossa jutussasi oli se että siitä sai kuvan että ensimmäistä kertaa olisit ollut kokeilemassa em. asiaa.
Eipä tuo pilvi sen kummempaa vaaraa aiheuta alkoholiin verrattuna, satunnaisemmassa käytössä haitat vähäisempiä itseasiassa alkoholiin verrattuna.
Jos hirveän nuorena aloittaa voi muuttaa persoonaa epäsuotuisaan suuntaan, passivoi jne.
Aikuisella iällä aloitetusta käytöstä en ole huomannut suurempia ongelmia oikein kenellekään aiheuttavan, komppaan hyvin pitkälle kokemuksiasi.
Öö... ehkä se oli tarkoituskin kun kyseessä oli kuitenkin se ensimmäinen kerta?
Onko se erikoista, että kolmannenkymmenen puolessavälissä oleva ei ole kokeillut? Itse olen samanikäinen ja olen vetänyt sitä kerran, kolme ja puoli vuotta sitten. Tutuistani vain murto-osa on tietääkseni joskus käyttänyt tätä ainetta.
Oma käyttökokemukseni oli hyvinkin samanlainen kuin tuo blogaajan kuvaama. Tosin luonnehtisin koko jutun epämiellyttäväksi. Silti saattaisin tehdä saman homman joskus toistekin, jos tilaisuus olisi sopiva.
Ilmeisestikin tähän vaikuttaa se että piirit joissa itse pyörinyt niin kovin erilaiset.
Musta tuntuu oudolta jos joku on reissannut & nähnyt maailmaa ja EI ole kokeillut vielä puolivälissä kahta- ja kolmeakymppiä.
Mutta mitä ilmeisimmin ei se näemmä olekaan niin kovin tavatonta.
Äh, et kai tosissasi ole sitä mieltä, että "huumevalistajat" (ööö, mikä termi) nykyään valehtelisivat, että päihteillä ei ole positiivisia vaikutuksia. Tietenkin on, niin kannabiksella kuin heroiinillakin. Kysehän on vain siitä, että käytön lisääntyessä positiiviset puolet vähitellen kumoutuvat negatiivisilla. Samoin Ilkan kommenttiin pakko mainita, että itse kyllä olen nähnyt myös aikuisella iällä aloitetun pössyttelyn johtavan erinäisiin ongelmiin. Mutta ei siis ole tarkoituksena kokeiluasi/käyttöäsi sen kummemmin moralisoida. Lähinnä vain tuli tarve esittää kommentit noihin pariin asiaan, joista olen vähän eri mieltä.
Kirpppu: postaus, jossa edes mainitaan porttiteoria ei voi olla ainakaan minun kynästä tulleena olla millään tavoin liian ryppyotsainen. Lähinnä tuossa viittasin yhteiskunnan konservatiivisimpiin kansalaisaktivisteihin, joilla on vahva mielipide aiheesta ilman sen tarkempaa perustelua.
Liikaa mitä tahansa niin varmasti menee henki, rahat ja perhe ennen pitkää. Ehkä keskusteluun pitäisi oikeasti ottaa se paljon puhuttu kohtuukäyttö, joka alkoholinkin kanssa on osoittautunut mahdolliseksi. Ainakin valtion päihdepolitiikassa.
Lähetä kommentti