Hassua, olin unessa pakahtua onnesta kävellessäni uudessa asunnossani. Selkeästi unelma-asunto vaikka se olikin aika erilainen kuin mistä olen aiemmin haaveillut. Tämä oli selkeästi kaupunkiympäristössä, tilava, saunallinen, suuri kylpyhuone, pari makuuhuoneta, iso keittiö, avara pohjaratkaisu ja jostain syystä kylpyhuoneen nurkasta takkahuoneeseen vilkaistessa se olikin tumma ja utuinen lastenhuone.
No ainakin unessa tuossa paikassa sisälläni virtasi mittaamaton onnen ja tyytyväisyyden määrä. Herääminen tuohon tunteeseen oli aika hienoa. Mutta sitä näyttää olevan liikkeellä. Tunnustaako joku loihtineensa kivoja yöunia epätoivoisille miespuolisille sinkkublogaajille?
keskiviikkona, maaliskuuta 21, 2007
maanantaina, maaliskuuta 19, 2007
Unelmavävy
Sain jokin aika sitten kuulla eräältä ihastuttavalta naisihmiseltä, että hänen äitinsä olisi varmasti todella innoissaan minunlaisestani vävypojasta. Ei ollut ensimmäinen kerta kun minua on loistavana vävyehdokkaana tituleerattu, mutta toisinaan asiat menevät hieman liian pitkälle. Vai onko teistä normaalia, että liikunnanopettaja (jonka kanssa tulen todella hyvin toimeen ja juttelen milloin mistäkin) kertoo eräänä päivänä löytäneensä minulle loistavan tyttöystävän ja ... no, tuollaisella alustuksella varmaan arvaatte jo mihin suuntaan tämä on menossa.
Kaipa sitä täytyy olla imarreltu, että maikalla on niin hyvä ja puhtoinen kuva minusta, että omaa tytärtään on valmis treffeille järjestämään. (Oli tytär kuulemma kotona tuskastellut mieshuoliaan ja kysynyt, että eikö hänen oppilaissaan olisi ketään potentiaalista ja kuulemma minä olin heti tullut mieleen...)
Täysin absurdi tilanne, ottaen vielä huomioon että tämä tyttö on minua seitsemän vuotta nuorempi. No, kaipa äiti tietää mikä on tyttärelleen parasta, mutta en kuitenkaan lupautunut vielä mihinkään. Toisaalta anoppi olisi ainakin huippuluokkaa ja sehän on miltei tärkeintä parisuhteessa. Huumoriahan tämä kaikki keskustelu oli, mutta ainahan tuollaisessa on myös totuuden siemen. Pitänee varmaan lykätä ensi tunnilla tyttärelle osoitettu kirje opettajan kouraan ja katsoa reaktiot. :)
Kaipa sitä täytyy olla imarreltu, että maikalla on niin hyvä ja puhtoinen kuva minusta, että omaa tytärtään on valmis treffeille järjestämään. (Oli tytär kuulemma kotona tuskastellut mieshuoliaan ja kysynyt, että eikö hänen oppilaissaan olisi ketään potentiaalista ja kuulemma minä olin heti tullut mieleen...)
Täysin absurdi tilanne, ottaen vielä huomioon että tämä tyttö on minua seitsemän vuotta nuorempi. No, kaipa äiti tietää mikä on tyttärelleen parasta, mutta en kuitenkaan lupautunut vielä mihinkään. Toisaalta anoppi olisi ainakin huippuluokkaa ja sehän on miltei tärkeintä parisuhteessa. Huumoriahan tämä kaikki keskustelu oli, mutta ainahan tuollaisessa on myös totuuden siemen. Pitänee varmaan lykätä ensi tunnilla tyttärelle osoitettu kirje opettajan kouraan ja katsoa reaktiot. :)
sunnuntai, maaliskuuta 18, 2007
keskiviikkona, maaliskuuta 14, 2007
tiistaina, maaliskuuta 13, 2007
Kokkailua
Varsin mukava päivä taas takana kun pääsi kokkailemaan, jutustelemaan ja juomaan viiniä. Uhrina tällä kertaa oli jo aiemminkin mainittu vaihtari, ja vaikutti ruoka hänellekin maistuvan. Hassua ajatella että jollekin yön yli haudutettu karjalanpaisti on eksoottisuudessaan verrattavissa vaikka pekinginankkaan, mutta kaipa selkeänmakuiset perusruuat ovat arvossaan kaikkialla.
maanantaina, maaliskuuta 12, 2007
Ravintolatupakoinnista
Ravintola-ala on vastustanut uutta tupakkalakia kovastikin, sillä investoinnit erillisen tupakkahuoneen rakentamiseksi ovat korkeat ja monissa ravintoloissa se on jopa mahdotonta. Itkua on kuulunut tulevasta asiakaskadosta ja vaikka mistä, mutta itse ainakin luulen, että omat ravintolassa käyntini lisääntyvät kun ei tarvi enää yhden tuopin takia pestä housuja.
Tilastokeskuksen vuoden 2005 tutkimuksen mukaan suomalaisista miehistä päivittäin tupakoi 26%, naisista 18% ja satunnaisesti tupakkaa polttavia on koko aikuisväestöstä 7%. Katsoi lukuja siis miten päin hyvänsä, tupakoitsijat ovat selkeä vähemmistö. Ravintolassa kävijöistä empiiristen havaintojen ja vahvan mutu-tuntuman perusteella ehkä hieman yli puolet tupakoivat, joten tästä tulee loistava kehäpäätelmä, että tupakoitsijat ovat sauhuttelullaan aiheuttaneet osuuksien vääristymistä, sillä monet savuttomat ihmiset jättävät menemättä baariin puhtaasti liian savuisen ilman takia. Taloustutkimuksella teetetty kysely vuodelta 2004 kertoo, että 66% aikuisista ei muuttaisi ravintolassakäyntitottumuksiaan tupakointikiellon takia. 20% ilmoitti lisäävänsä käyntejä ja vain 12% vähentävänsä. (Hengitysliitto) Näiden tilastojen valossa ei siis ravintoloilla pitäisi olla hätää ja tutkimuksetkin vahvistavat sen, ettei asiakaskatoa ole tullut täyssavuttomuudestakaan. (Puolueettomien instanssien teettämien tutkimusten löytäminen aiheesta on hieman hankalahkoa).
Minusta olisi mahtavaa mielenosoituksellisesti täyttää perjantaina 1.6. baarit savuttomilla ihmisillä. Jos ne kerran pelkäävät menettävänsä vanhat asiakkaansa niin näytetään sitten kerralla ravintoloitsijoille se joukko, joka tulee sinne tilalle. Kesäkuun alussa siis ottakaa savuton kaverinne mukaan baariin ja lähtekää viihteelle. Nyt ei heilläkään ole enää mitään hyviä tekosyitä olla lähtemättä vaikka vain yksille. Mikäli jollakulla on mielessä mukavampi tapa osoittaa mieltään, niin saa kertoa. Minä ainakin menen tuolloin baariin.
Tilastokeskuksen vuoden 2005 tutkimuksen mukaan suomalaisista miehistä päivittäin tupakoi 26%, naisista 18% ja satunnaisesti tupakkaa polttavia on koko aikuisväestöstä 7%. Katsoi lukuja siis miten päin hyvänsä, tupakoitsijat ovat selkeä vähemmistö. Ravintolassa kävijöistä empiiristen havaintojen ja vahvan mutu-tuntuman perusteella ehkä hieman yli puolet tupakoivat, joten tästä tulee loistava kehäpäätelmä, että tupakoitsijat ovat sauhuttelullaan aiheuttaneet osuuksien vääristymistä, sillä monet savuttomat ihmiset jättävät menemättä baariin puhtaasti liian savuisen ilman takia. Taloustutkimuksella teetetty kysely vuodelta 2004 kertoo, että 66% aikuisista ei muuttaisi ravintolassakäyntitottumuksiaan tupakointikiellon takia. 20% ilmoitti lisäävänsä käyntejä ja vain 12% vähentävänsä. (Hengitysliitto) Näiden tilastojen valossa ei siis ravintoloilla pitäisi olla hätää ja tutkimuksetkin vahvistavat sen, ettei asiakaskatoa ole tullut täyssavuttomuudestakaan. (Puolueettomien instanssien teettämien tutkimusten löytäminen aiheesta on hieman hankalahkoa).
Minusta olisi mahtavaa mielenosoituksellisesti täyttää perjantaina 1.6. baarit savuttomilla ihmisillä. Jos ne kerran pelkäävät menettävänsä vanhat asiakkaansa niin näytetään sitten kerralla ravintoloitsijoille se joukko, joka tulee sinne tilalle. Kesäkuun alussa siis ottakaa savuton kaverinne mukaan baariin ja lähtekää viihteelle. Nyt ei heilläkään ole enää mitään hyviä tekosyitä olla lähtemättä vaikka vain yksille. Mikäli jollakulla on mielessä mukavampi tapa osoittaa mieltään, niin saa kertoa. Minä ainakin menen tuolloin baariin.
Juhlija
Tampereella vietetyn söpöilyviikonlopun kruunasi pendolino suoraan Sling Inin 8v-synttäreille. Ihan oikeasti viikonlopun kyllä kruunasi Tampereella vietetty söpöilyaika, mutta sehän ei ole läheskään niin katu-uskottavaa kuin sanoa saavansa kicksinsä baareista.
Kaapissa on muistofinlandiapullot slinkun 4v, 6v, 7v ja 8v synttäreiltä. Ei siis ihan koko sarjaa, mutta ihan mukava setti kuitenkin. Viisivuotisjuhlat menivät ohi kun oli samaan aikaan joku elämää tärkeämpi Tukholmanristeily. Kivempaa olisi todennäköisesti ollut kavereiden kanssa kantakuppilassa, mutta minkäs teet.
Känniblogaus kunniaan. ¡Hasta la resaca siempre!
Elämä tuntuu aika mukavalta juuri nyt. :)
Kaapissa on muistofinlandiapullot slinkun 4v, 6v, 7v ja 8v synttäreiltä. Ei siis ihan koko sarjaa, mutta ihan mukava setti kuitenkin. Viisivuotisjuhlat menivät ohi kun oli samaan aikaan joku elämää tärkeämpi Tukholmanristeily. Kivempaa olisi todennäköisesti ollut kavereiden kanssa kantakuppilassa, mutta minkäs teet.
Känniblogaus kunniaan. ¡Hasta la resaca siempre!
Elämä tuntuu aika mukavalta juuri nyt. :)
keskiviikkona, maaliskuuta 07, 2007
Liikuntaa
Tästä päivästä tulikin yllättävän liikuntapitoinen. Ensin pari tuntia sulkapalloa, sitten kun oli vielä energiaa jäljellä niin punttisalille itseään rääkkäämään ja kun olin jo valmis lähtemään suihkun kautta kotiin saivat kaverit sitten vielä ylipuhuttua minut pelaamaan koripalloa. Armeijassa varmaankin viimeeksi ollut fyysisesti näin väsynyt. Kotimatkalta sitten Hurina bongasi minut kadulta vaalityötä tehdessään ja oli niin viluisan ressukan oloinen, että oli vaan pakko kutsua se syömään ja katselemaan vajaata kuuttasataa lomakuvaani. Hähäh. Ilmaisia lounaita ei siis ole.
maanantaina, maaliskuuta 05, 2007
Lunta!
Huomenta. Sisäinen kelloni herätti minut hieman yli viiden aamuyöstä. Voisiko joku tulla säätämään sen oikeaan aikaan?
Poikkeuksellistahan on jo tämäkin, että olen ennen aamukahdeksaa täysissä sielun ja ruumiin voimissa. Tai ainakin ihan kohtuullisen virkeä, pää on nimittäin edelleen hieman pyörällä kun siihen tasaiseen aurinkoon ja yli 30° lämpöön ehti oikeastaan jo tottua. Nyt iho taas muistaa miltä kylmyys tuntuu ja ikkunasta eteen avautuu lumen peittämä maa. Arki, koulujutut ja työ vaikuttavat edelleen joltain todella etäisiltä asioilta joista nyt vaan on kuullut joskus puhuttavan. Kaipa sitä pitäisi käydä kaupassa ja ladata matkakortille taas lisää kautta. Koulujuttujakin on kertynyt varmasti ihan riittämiin ja eteisen postivuori tuskin lajittelee itse itseään.
Sydän ei jäänyt Intiaan, mutta jokin osa aivoista selkeästi jäi. Pitänee mennä pihalle seisoskelemaan hetkeksi t-paitasillaan, että tajuaisi ilmaston hieman muuttuneen.
Poikkeuksellistahan on jo tämäkin, että olen ennen aamukahdeksaa täysissä sielun ja ruumiin voimissa. Tai ainakin ihan kohtuullisen virkeä, pää on nimittäin edelleen hieman pyörällä kun siihen tasaiseen aurinkoon ja yli 30° lämpöön ehti oikeastaan jo tottua. Nyt iho taas muistaa miltä kylmyys tuntuu ja ikkunasta eteen avautuu lumen peittämä maa. Arki, koulujutut ja työ vaikuttavat edelleen joltain todella etäisiltä asioilta joista nyt vaan on kuullut joskus puhuttavan. Kaipa sitä pitäisi käydä kaupassa ja ladata matkakortille taas lisää kautta. Koulujuttujakin on kertynyt varmasti ihan riittämiin ja eteisen postivuori tuskin lajittelee itse itseään.
Sydän ei jäänyt Intiaan, mutta jokin osa aivoista selkeästi jäi. Pitänee mennä pihalle seisoskelemaan hetkeksi t-paitasillaan, että tajuaisi ilmaston hieman muuttuneen.
sunnuntai, maaliskuuta 04, 2007
Hetki
Goan lentokenttä, klo 12:47 paikallista aikaa. Kone pari tuntia myöhässä, Tuulettimen vinkuna hukkuu ihmisten väsyneeseen puheensorinaan. Joku on jättänyt tupakkahuoneen oven auki ja palavien savukkeiden katku kantautuu salakavalasti sieraimiin. WC:t ovat merkitty keltaisin, valaistuin kyltein. Paperi loppui jo puolitoista tuntia sitten. Vastapäätä seisovalla miehellä on lähes mustiksi likaantuneet, alkujaan siniset niken lenkkarit. Vasemmalla puolella oleva nainen tuntuu lukevan olkani yli kaikkea, mitä kirjoitan. Tupakkahuoneen ovessa evätään sisäänpääsy alle 18-vuotiailta sekä ei-tupakoitsijoilta. Kaksi kuulutusta sekoittuu keskenään aiheuttaen äänten kakofonian tuulettimen vinkunaa peittämään. Sisko kuuntelee iPodiani niin kovalla, että perkussiot napsahtelevat ulos avonaisista kuulokkeista. En tunnista biisiä. Vasemmassa kainalossa minulla on kirja, jota minun pitäisi tenttiin lukea. Tupakkahuoneen sisäänkäynnin edessä oleva kynnysmatto on sininen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
