Huomenta. Sisäinen kelloni herätti minut hieman yli viiden aamuyöstä. Voisiko joku tulla säätämään sen oikeaan aikaan?
Poikkeuksellistahan on jo tämäkin, että olen ennen aamukahdeksaa täysissä sielun ja ruumiin voimissa. Tai ainakin ihan kohtuullisen virkeä, pää on nimittäin edelleen hieman pyörällä kun siihen tasaiseen aurinkoon ja yli 30° lämpöön ehti oikeastaan jo tottua. Nyt iho taas muistaa miltä kylmyys tuntuu ja ikkunasta eteen avautuu lumen peittämä maa. Arki, koulujutut ja työ vaikuttavat edelleen joltain todella etäisiltä asioilta joista nyt vaan on kuullut joskus puhuttavan. Kaipa sitä pitäisi käydä kaupassa ja ladata matkakortille taas lisää kautta. Koulujuttujakin on kertynyt varmasti ihan riittämiin ja eteisen postivuori tuskin lajittelee itse itseään.
Sydän ei jäänyt Intiaan, mutta jokin osa aivoista selkeästi jäi. Pitänee mennä pihalle seisoskelemaan hetkeksi t-paitasillaan, että tajuaisi ilmaston hieman muuttuneen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Tervetuloa takaisin synkkään pohjolaan! Voiko Kalliossa olla lunta? Täällä pohjoisempana ei ole kuin mustaa kuraa ja jäätä...
Uskomatonta kyllä, mutta jotain valkoista tuolla takapihalla siintää. :)
Kaikki mikä on valkoista ei ole lunta - koittaisin itse termejä "märkä, loska, ällöke, inha"...
Ja monet, monet pilaantuvat kengät eivät yhtään nosta mielialaani. Puhumattakaan niistä, joita ei voi käyttää, koska se olisi jo liian varma laukaus. Buuhuu!
Lähetä kommentti