Tylsä opettaja

Ikävää, kun opettajiksi hakeutuvat myös sellaiset henkilöt, jotka eivät kovin hyvin mielestäni opettajiksi sovi. Kilpailustrategioista saisi varmasti kerrottua myös mielenkiintoisesti, mutta 30-diainen powerpoint ja epävarma, hötkyilevä ja rönsyilevä esitys eivät ainakaan minun mielenkiintoani jaksa ylläpitää. Lopuksi hirveällä kiireellä 10 diaa läpi ja ilmoitus tuntien loppuessa: "mulla menee enää ihan vaan kolme minuuttia". Onneksi on läppäri ja wlan että voi purnata reaaliajassa. :)

Ei siinä mitään, kyllä opettajien pitkät kesälomat varmasti houkuttelevat monia. Kelpaisi itsellekin.

Mukava päivä

Tänään ehdin ensimmäistä kertaa istahtaa oikein kunnolla juttelemaan yhden vaihtarini kanssa kun kävimme kahvilla kaupungilla. Neljä tuntia hujahti kuin siivillä jutellessamme kaikesta maan ja taivaan välillä, lipittäessämme kahvia ja kävellessämme ympäri hyistä Helsinkiä. Kiinalaiseksi hän puhuu äärimmäisen sujuvaa englantia ja meillä synkkasi heti alkuhetkistä lähtien hyvin ja keskustelu sivusi niin maailmantalouden tulevaisuutta, Suomen puolustusvoimia, Kiinan valtion sensuuria ja uskontoja. Ihanan antoisaa keskustella niin eri oloista tulevan, mutta kuitenkin samat arvot omaavan henkilön kanssa. Lupasin kokata hänelle tässä joku päivä jotain hyvää perinteistä suomiruokaa ja järjestää pienen viinitastingin kun hänkin suuresti viineistä pitää. Kulttuurivaihto kunniaan! :)

Vandaalit ulos kaapista ry

Hellyyttävää. Toivottavasti tämä seksuaalisuutensa kanssa sinuiksi tullut henkilö rajoittaa kirjoitteluvimmansa pelkästään lumisiin autoihin. Sisäinen paine on ollut varmasti valtaisa kun koko rivistö autoja oli pitänyt samalla julistuksella varustaa. Fiksumpaa tuo on kuin peilien potkiminen, eli ehkä tässä maailmassa on vielä jotain hyvääkin jäljellä. :)

Palvelukseen halutaan

Pehmoinen, hellyyttävä henkilö, jonka kanssa voisi juuri nyt käpertyä sohvalle, nauttia hyvää viiniä, jutella tai katsoa jotain leffaa.

En usko, että olen vielä lähimaillakaan inhimillisen läheisyydenkaipuun äärirajoja, mutta oikeesti olisi nyt sellainen olo, että haluaisi vain olla vierellä.

Aktivoituminen

Hih, tulipahan sitten vastattua yhteen deitti-ilmoitukseen. Ei mitään sen kummempia odotuksia tälläkään kertaa (pessimisti ei pety koskaan), mutta ilmoitus oli sen oloinen, että sen kirjoittanut voisi olla varsin mukava henkilö vaikkei se sanonutkaan "superlolihqplur <3".

***

Hups, aika rientää, pitäisi vielä käydä suihkussa, ajaa parta ja lähteä foxyn kautta teatteriin. Fiilis: mukava. :)

Potkua elämään

Myönnetään, että olen mainoksen uhri siinä mielessä, että olen nyt silkasta mielenkiinnosta kokeillut HK:n potku -pikaruokasarjan tex-mexpalleroita ja kananugetteja. Pakkaukset ovat miehisen käytännöllisiä (lihapullien mukana tulee pieni muovinen haarukka ja nugettien mukana yksi kosteuspyyhe!) ja kaikkea muuta kuin ympäristöystävällisiä (muovikansi, erillinen muovipurkki mukana tulevalle kastikkeelle, muovihaarukka/kosteuspyyhe, muovinen välikansi ja muovinen, paperilla päällystetty astia, jossa itse tuote on). Mutta minähän olen mies, joten minua kiinnostaa vain tästä kuolleesta eläimestä jalostetun tuotteen maku.

Lihapullat reputtivat ensimmäisen testin, sillä en popsinut niitä kaikkia kylmänä odotellessani uunin lämpiämistä vaan suurin osa niistä pääsi pellille asti lämpiämään. Maku oli hieman tulinen, ihan OK, ei kuitenkaan mitenkään erikoinen. Mukana tullut salsakastikekin oli "ihan jees", mutta ei mitenkään erityisen mieleenpainuva. En osta uudestaan.

Broilerinugetit ovat selkeästi astetta tulisempia, joka minun kohdallani on hyvä asia. Koostumus on hieman epäilyttävän elastinen, mutta kyllä niihin hampaat pystyy. Juusto-jalopenodippi tasoittaa sopivasti tulisuutta ja kokonaisuus on oikeastaan varsin maukas. Yllättävän tulista ollakseen valmisruokaa. Nämä sopisivat varmasti hyvin tumpelon kotikokin miehisiin illanistujaisiin, joissa ei olutta tai rasvaa säästellä. Positiivinen yllätys.

Väärä signaali

Kävelin Helsinginkatua kotiinpäin ja Roskapankin edessä olevalla pienellä aukealla seisoi eksoottisen näköinen urheiluauto. Chrysler Crossfire SRT-6. Silmään pisti myös rekisterikilven alle teipattu teksti "palkkapäivä.fi", joka herätti spontaania huvittuneisuutta ainakin allekirjoittaneessa. Lähempi tutkiskelu paljasti mystisen nettiosoitteen takaa jälleen yhden pikavippejä tarjoavan palvelun. Mahtaa olla tuottoisaa bisnestä jos edustusautona on yli 70 000e pikkusportti.

Odottelua

Pari tuntia Marian päivystyksessä ja vammojen vakavuus selvisi: pinnallisia ruhjeita, ei luita murtuneena tai muutakaan. Eihän ne vakavilta tuntuneetkaan, mutta kiva tietää eikä vain veikkailla. Viikko-pari ja koko komistus on taas entisellään, lupailivat. Onni onnettomuudessa.

Maailma tänään

Taksijonossa n. 20 ihmistä. Mittariauto kaartaa jonon luokse, mutta jonosta on irrallaan lauma ihmisiä. Ajoradalla on epämääräinen humalainen sakki, joka yrittää nousta taksin kyytiin, mutta kuski ei halua noukkia jonon viimeisiä asiakkaita kyytiinsä. Taksi soittaa torvea, jotta ihmiset väistyisivät tieltä, mutta torven soittaminen vain provosoi edessä laahustavaa röykkiötä. Lyhyt humalainen hetki ja yht'äkkiä pari miestä ovat avanneet taksin oven ja hakkaavat humalaisessa raivossa taksikuskia. Katselen vierestä tapahtunutta ja moraalinen velovollisuus käskee mennä väliin. Kiiruhdan pahoinpideltävän kuskin luokse, huudahdan jotain pahoinpitelijöille ja mukiloiminen loppuu hetkeksi. Seuraavassa hetkessä tajuan kaatuvani selälleni ja vaistomaisesti asetan käteni pääni ylle suojaksi. Sekunnit mataavat ja tunnen voimakkaita iskuja kasvoissani, kädet ottavat vastaan osan voimasta, mutta vääjäämättä osa iskuista tulee perille. Taksi kiiruhtaa pois tolpalta ja hetken kuluttua pääsen nousemaan ylös. Minut kiskaistaan jälleen maahan ja sama myllytys jatkuu vielä hetken aikaa kunnes poliisiauton sinisenä vilkkuvat valot osuvat silmäkulmaani. Hoipertelen sekavana pois tapahtumapaikalta ja samalla kaverini soittaa minulle. Tuttu taksikuski ja nopea kyyti kotiin. Vasta kotiovella alkaa tapahtuamt oikeasti hahmottumaan päähäni.

Mitä helvettiä tässä maailmassa on oikeasti vikana kun syytöntä puolustava saa osakseen tällaisen kohtelun, eikä kukaan ole valmis tulemaan väliin? Paikalla oli kuitenkin useita miehiä, mutta suurin osa heistä vaan tyytyi katselemaan koko jännitysnäytelmää viereltä.

Mustelmia on otsassa, oikeassa silmäkulmassa, molemmissa käsivarsissa ja oikealla puolella poskipäässä sekä ylähuuli on vahvasti turvonnut ja vuotaa verta. Onneksi ei käynyt pahemmin, mutta pistää oikeasti miettimään, että kannattaisiko ensi kerralla vain katsoa sivusta kun jotain toista pahoinpidellään.

Toivottavasti kuski selvisi kunnossa tapahtuneesta. Elätän toivetta että oma väliintuloni esti jotain vielä pahempaa tapahtumasta, ettei kaikki tämä olisi ollut täysin turhaa.

Syömään!

Miksei kukaan ehdi/jaksa/viitsi tulla ex tempore syömään hyvää ruokaa luokseni?

Aina silloin tällöin minulle tulee hinku tehdä jotain ekstraherkullista ruokaa, mutta ongelmana on se, että haluaisin myös jakaa tämän lopputuotoksen muiden ihmisten kanssa. Yksin syöminen ei ole mitenkään erityisen hohdokasta ja ruuanlaitostakin puuttuu se tietynlainen intohimo kun tietää, että tätä mussuttaa vain kokki itse. Muutama tekstiviesti potentiaalisille ruokailijoille ja asian mainitseminen ircissä ei herättänyt kenenkään välitöntä innostusta.

Voisihan sitä tietenkin ruveta blogiaan varten kokkailemaan, mutta se olisi jo hieman surullista.