Kevättä on selkeästi rinnassa ainakin ympärillä olevilla ihmisillä. Alkaa pikkuhiljaa tuntua siltä, että pitäisi laittaa itsensä totaalisen säätölakkoon ja tylysti vain ilmoittaa näille muutamille ympärillä pyöriville naisihmisille, että kiitti, mutta ei kiitti.
Olen kuitenkin aina kokenut olevani yhden naisen mies enkä koskaan kuvitellut pyörittäväni useampaa naista samaan aikaan. Tai en minä mitenkään erityisesti ole tähän tilanteeseen hakeutunut eikä kämpillä mitään seksiorgioita ole ollut, mutta varmasti tilanne on kuitenkin se, että on useampi kuin yksi henkilö tälläkin hetkellä jolle olen antanut ymmärtää, mutten kuitenkaan mitään muuta. Tai lähinnä en ole torjunut heitä. Hittolainen, en seurustele eikä meneillä ole kenenkään potentiaalisen naisen kanssa mitään vakavaa (seksiin johtanutta, that is), mutta silti minulla on huono omatunto asiasta. Haluaisin vain, että vastaan tulisi oikeasti joku joka veisi jalat alta ja kolahtaisi, että tietäisi.
Nyt olo on lähinnä epätietoinen ja vaivautunut. Pitäisi varmaan opetella sanomaan ei ja olla antamatta mahdollisuuksia jos henkilössä on jotain, joka jo alussakin hieman häiritsee. Koska harvemmin ainakaan oman kokemukseni mukaan ne rasittavat luonteenpiirteet yms. ainakaan menettävät merkitystään.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Myös ne ihkuihanat luonteenpiirteet, joihin alussa kiinnittää huomion ja vielä saakuri soikoon ihastuu, alkavat usein hiertää ensimmäisten joukossa. Että mihin tässä luottaisi?
Laura
Lähetä kommentti