sunnuntai, helmikuuta 14, 2010

Crappy Valentine's!

Ystävänpäivä Suomessa tuntuu olevan enemmänkin korttien lähettämistä ja ystävien muistamista. Kukkalähetyksen puute rakkaimman ovella ei ole kardinaalimunaus, kuten monessa muussa maassa ja josko sitä sattuukin oman kultapusunuppukkansa kanssa jotain tekemään, on se sellaista ekstrakivaa. Ei niinkään luontaisesti oletusarvoista.

Kotimaassa ei ystävänpäivä tuntunutkaan koskaan mitenkään erityisen masentavalta. Ystävät kuitenkin ovat olemassa, tapahtui - ystävän kuolemaa lukuunottamatta - mitä tahansa. Ei siinä jaksa olla allapäin vaikkei posti kortteja toisikaan. Mutta täällä taas kulttuuri on hieman toisenlainen ja Valentines-juhlinnat jättävät varjoonsa näkyvyydessä jopa kiinalaisen uudenvuoden, joka sinällään on varsin prameasti juhlittu tapahtuma täälläkin. Ehkä pitäisi mennä Chinatowniin istuskelemaan ja natustamaan katukojusta tunnistamattomaksi käsiteltyä proteiinia. Tai sulkea itsensä neljän seinän sisään ja raksauttaa auki illan ensimmäinen Chang.

Läheisimmät täällä saavutetut ihmissuhteet ovat onnistuneet kehittämään välilleen uskomattoman draaman siitä kun henkilö A (Thaimaalaissyntyinen ikäiseni naisihminen, joka on elänyt suurimman osan elämästään Ruotissa) on ottanut itseensä siitä miten henkilö B (Persialaissyntyinen erittäin viehättävä, ikäiseni naisihminen, joka on elänyt suurimman osan elämästään Ruotissa) on ollut hieman liian läheinen A:n Hong Kongissa asustelevan lentäjäpoikaystävän kanssa. Ja kuinka B on A:lta kysymättä ollut häneen yhteydessä, lentänyt uudeksivuodeksi HK:iin ja ajatellut viettävänsä kahdenkeskeistä aikaa siellä... Johon A reagoi lähtemällä itsekin uudeksivuodeksi Hong Kongiin paria päivää myöhemmin.

Äh, turha heistä sinänsä on juoruilla kun pointtina on kuitenkin se, että myös ne vähänkään läheisemmiksi käyneet henkilöt ovat toisaalla ja tämänkertainen ystävänpäivä on varsin asosiaalinen omalta osaltani.

Sentään huomenna saan olla taas lentokentällä vastassa kun pitkäaikainen ystävä tulee käymään. Vähän edes lohduttaa, mutta edelleenkään en tiedä kumpi on pahempaa: ystävänpäivä ilman ystäviä vai Valentine's Day ilman rakasta.

3 kommenttia:

liatia kirjoitti...

Onneksi se on vain kerran vuodessa! Mutta sitten kohta onkin jo helluntai.

Takaisin Kallioon kirjoitti...

Niin... Ja eikös vappuunkin liity jotain uskomuksia? Vai olikos se vappuheila nyt vaan niin oletusarvoinen että siitä on tullut käsite? :)

liatia kirjoitti...

En tiedä siitä vapusta, mutta en kyllä aio ottaa selvää. Tieto lisää tuskaa. :D