Terveisiä Riiasta

Mietin, että pitäisikö otsikon olla "Terveisiä keväisestä Riiasta", mutta kolmenkymmenen asteen lämpötilapudotusta vasten tarkasteltuna kevät ei ole ensimmäinen asia mikä tulee mieleeni. Eräs viehättävä naisihminen toisaalta tulee ja en nyt tällä kertaa puhu Fantasiasta. Hänen sijastaan kyse on eräästä myös entisellä duunipaikalla vaikuttaneesta naisihmisestä, johon olen saattanut jossain yhteydessä viitata vuosi sitten.

Mutta kerrottakoon, että kyseessä on - Fantasian tapaan - erittäin viehättävä venäläistyttö, tosin sillä erotuksella, että hänessä olisi omassa mielessäni potentiaalia huomattavasti enempään kuin edellämainitussa ikinä. Täällä ollessani hän seurusteli ja olimme ihan puhtaasti kaveripohjalla liikkeellä. Muutettuani pois maasta hän kuitenkin erosi silloisesta poikaystävästään ja olemme jatkaneet viestittelyä ja Skypettelyä siitä lähtien. Arkisia asioita, ihmissuhteita, kulttuurieroja. Kaikkea mukavaa, mutta viimeaikaisista viesteistä päätellen voisi taustalla olla ehkä jotain muutakin. Ja kun istuin lentokoneessa, oli minun vain tehtävä sisäisesti havainto, että häneen uhratut ajatukset ylittävät moninkertaisesti vain kaverille osoitetun huomion rajat. Että sitähän on oikeastaan vähän ihastunut.

No, eilen järjestettiin pienimuotoiset paluujuhlat (pääsin ensimmäistä kertaa kokkaamaan tai edes ylipäänsä syömään majavaa [pervo]) ja kun meillä molemmilla oli vapaapäivä, vietimme puolet päivästä kahden kesken keittiössä jutellen. Aika kului kuin siivillä ja siinä juttelun sekä kuvien katselun lomassa tuli loihdittua sekä lounas että illallinen keittiöstä juurikaan poistumatta. Ja ehkä vain kuvittelen asioita, mutta ne katseiden vaihdot, tarinoita toisinaan tahdittavat kosketukset sekä sädehtivä hymy tuntuivat äärimmäisen lämpimiltä. Ja saamastaan tuliaisesta kummunut spontaani suudelma tuntuu edelleen poskellani.

Pitäisiköhän jäädä tänne vielä pariksi päiväksi? Ei varmaankaan, mutta kun kerran tänne asti pääsi...