If you can 't handle me at my worst, then you sure as hell don't deserve me at my best.

Mua on alkanut ottaa päähän se kun toisinaan jostain sitaatista tulee äkillisesti suosittu ja kaikki facebooksopulit rupeaa pastettelemaan sitä omiin statuksiinsa. Kuten nyt esimerkiksi tämä seuraava:

"I'm selfish, impatient and a little insecure. I make mistakes, I am out of control and at times hard to handle. But if you can't handle me at my worst, then you sure as hell don't deserve me at my best." -Marilyn Monroe

Tietysti asiaan kuuluu myös se, että sitaatti esitetään omana mielipiteenä ilman lainausmerkkejä tai lähteitä, mutta siihen en nyt jaksa puuttua. Mutta siitä haluaisin kysyä, että korvaako persoonallisuuden oletetut hyvät puolet kaikki negatiiviset asiat toisessa ihmisessä? Onko oikein olla itsekäs, kärsimätön, hallitsematon ja vaikea jos muista ominaisuuksista löytyy myös jotain positiivista? Mihin asti tämä ylettyy ja kuinka positiivisia niiden muiden asioiden pitäisi olla? Onko okei, että loukkaa toista jos on muuten tosi lutuinen?

"I'm violent, easily agitated and overly assertive. Sometimes I am out of control and beat the shit out of you. But if you can't handle me at my worst, then you sure as hell don't deserve me at my best."

Mä en vaan näe tota logiikkaa. Periaatteessahan tuon varjolla minkä tahansa negatiivisen ominaisuuden/luonteenpiirteen voisi korvata jollain positiivisella. Mutta ehkä minä olen vaan niin tylsä, että pidän jossain määrin vakaista ja luotettavista ihmisistä, joiden toimintaa ei kuvaa persoonallisuuden ääripäät. Jotenkin tuosta vaan kaikuu sellainen maailmankatsomus, että kaksisuuntainen mielialahäiriö olisi jotenkin normaali asia ja että maanisen ja depressiivisen jakson keskiarvo olisi se, mitä tulisi seurata - ei niinkään törkeät ylilyönnit suuntaan taikka toiseen.