Petolliset rinnat

Pää auessa oli jokin aika sitten kirjoitus, jossa käsiteltiin rintoihin tuijottelevia miehiä. Tai sivuttiin ainakin sen verran, että siitä saa hyvän aasinsillan itse asiaan. Vaikkakaan tuo nyt ei varsinaisesti ole aasinsilta, sillä sillä ei siirrytä asiasta toiseen, vaan pohjustetaan tulevaa.

Lingvistisen pätemisen jälkeen voin siis vihdoin alkaa puhumaan asiaa. Minua häiritsee itsessäni se, että tunnustaudun noiden rintatuijottelijoiden joukkoon. Eniten asiassa häiritsee se, että katseet eivät ole mitenkään tahdonalaisia. Selkeimmillään tilanne on tietenkin silloin, jos naisella on antava kaula-aukko ja rintojen muodot ovat viettelevästi esillä. Silloin ei kyllä pitäisi naisellakaan olla mitään valittamista, sillä pitäisi olla itsestään selvää, että tuollainen pukeutuminen kerää katseita. Nolointa ja inhottavinta tuossa tavassa kuitenkin on se, että vaikka juttelisin naispuolisen kaverin/ystävän kanssa, jolta ei halua mitään muuta kuin ystävyyttä, niin huomaan silti silmieni nopeasti käväisevän tämän rintamuksilla kun hänen katseensa välttää. Pyrinkin aina säilyttämään katsekontaktin, mutta mikäli toinen tuon kontaktin yllättäen rikkoo, kääntää esimerkiksi päätään, alkavat silmäni helposti vaellella. Mielestäni se on erittäin epäkohteliasta ystävääni kohtaan ja haluaisin päästä tavasta eroon, mutta katse on niin refleksinomainen, ettei sitä osaa edes ajatella ennenkuin näkökentässä siintää topin yläreuna tai paidan etumus. Samassa kun tajuan taas tuijottavani töykeästi toisen rintoja, nostan katseeni ja haen katsekontaktia. Entisestään kiusallisempaa asiasta tekee se, etten yleensäkään tiedä, että onko vastapuoli huomannut tätä taipumusta. Hyvän ystävän seurassa asian voi kuitata huumorilla, mikäli siitä jotain sanomista tulisi, mutta kauhulla odotan tilannetta, jossa minun pitäisi vaikka ensitreffeillä keksiä jotain katseltavaa sillä aikaa kun toinen tutkiskelee tilaa silmillään. Voin kuvitella, miten treffien jälkeen tyttöporukassa avauduttaisiin: "Olihan se muuten ihan mukava: komee muttei mikään adonis, vähän outo huumorintaju, mut se kyttäs koko ajan mun rintoja!"

Ja kaikki tämä vain siksi, että joku parasympaattisen hermoston aktivoitumista halajava tumake huutelee päässä, että "Tsiigaa ton böönan ryntäit!1!"