Nyt on ensimmäinen yö sitten takana uudessa kodissa. Pehmeä lasku sinällään, sillä vanhemmat ovat nyt pääkaupunkiseudulla käymässä ja käyttivät sitten tilaisuutta hyväkseen tullen yökylään. Fiilis on enimmäkseen helpottunut ja onnellinen. Loistava yksiö, hiljattain rempattu, parketti/laminaattilattia, neljäs kerros, puistonäkymä ja ikkunasta kuuluu päälimmäisenä linnunlaulu. Hieman alle 30m2, mutta kyllä tänne yksi poikamies telkkareineen sekä viini- ja baarikaappeineen mahtuu. Vaikka mielessäni jo ehdin luvata itselleni, että edellinen asunto olisi ollut se viimeinen paikka, mihin tuota yli 50-kiloista 32" putkitelkkaria raahaan. Vähänpä tiesin.
Varsinainen muutto on vasta torstaina, sitä ennen on vielä yksi päivä pyhitetty kokonaan pakkaamiselle. Ei sillä ettenkö olisi jo ottanut kaikkea irti tulevasta vapaudesta ja yksinnukkumisesta, sillä koin tänään elämäni ensimmäisen shoppailumorkkiksen. Ostin nimittäin Gantin pussilakanan. Eipä siinä mitään, mutta kun kyseisen lakanan ovh oli stockalla 126e. Siis pelkkä pussilakana, ei edes sointuvia tyynyliinoja. Nojoo, olihan se sentään -40% alennuksessa, mutta silti. En kuvitellut koskaan käyttäväni tuollaista summaa yhteen kangastilkkuun, mutta materiaali oli vain niin huumaavan sileää ja pehmeää ja kuviointikin hillityn tyylikästä, että pakkohan se oli saada.
Jos sitä kerran pitää yksin jatkossa nukkua, niin nukutaan sitten edes mukavasti, perkele.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
No niinpä näkyy. :)
To the point, ne lakanat oli vain pakko saada. Pieni luksus tekee arjesta ah-niin-paljon mukavampaa. :)
Lähetä kommentti