Ei, minulla ei ollut yhden illan juttua eilen, ei mennellä viikolla eikä itseasiassa koskaan. Sinänsä mielenkiintoista, että miten miehillä on tapana mittailla kokeneisuuttaan naisten määrällä. Omat seksikumppanini voi laskea yhden käden sormilla, mutta kuitenkin voinen sanoa olevani siinä mielessä kokenut, että takana on kuitenkin nopealla keskiarvotilastoinnilla toista tuhatta rakastelukertaa. Uskoisin, että monen vuoden seurustelussa oppii myös yleisellä tasolla huomattavasti enemmän naisista kuin parinkymmenen baari-ihastuksen kautta.
Mutta asiaan, rakastelu vai paneminen? Seksi on minulle kuitenkin pääasiassa hellyyttä ja läheisyyttä ja jotenkaan en osaa olla itsekäs sängyssä. Yleensä kun puhutaan yhden illan suhteista, puhutaan omien tarpeiden pikaisesta tyydyttämisestä. Hiton hienoa, mutta minä saan suurimmat kicksit sängyssä siitä, kun pystyn tuottamaan partnerille nautintoa. Kun toinen nauttii/tulee/voihkii/mitävaan, tulee itselle henkisellä tasolla todella hyvä olo joka sitten täydentyy jossain vaiheessa orgasmilla. Toisen käyttäminen masturbaatiovälineenä ei vaan nappaa. Täysin vailla kokemusta baarista kotiin hinatuista pokauksista en oikeastaan tiedä, miten koko homma etenee. Todennäköisesti olisin niin akkamainen pihtari, että ehdottaisin, että "mitä jos me vaan nukuttais tässä ihan lähekkäin". Toisaalta, alan kuitenkin pikkuhiljaa hyväksymään elämän realiteetteja ja olen ostanut kämpille kaiken varalta kondomeja. Kyllähän ne säilyy vuoteen 2010 asti, joten kiirettä ei sinällään ole.
Oikeastaan kaikkein vaikeinta on ollut läheisyydestä, ei niinkään seksistä luopuminen. Olisi vain niin mukavaa painaa joku kiinni vartaloonsa ennen nukkumaanmenoa, silitellä tämän hiuksia, tuntea hengitys iholla, antaa hyvänyönsuukko otsalle ja nukahtaa tuntien toisen lämmön vierellään.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti