Tarkoituksenani ei ole millään tavalla verrata allaolevia asioita synnyttämiseen, kuukautiskipuihin taikka PMS-oireisiin, mutta seuraavaksi kuitenkin pari rasittavaa asiaa miehenä olemisessa:
Parrankasvu
Parransänki ei todellakaan sovi kaikille miehille ja joka-aamuinen höylääminen on monille miehille ikävä velvollisuus. Sähköiset parranajokoneet ovat nopeita, mutta niiden lopputulos jää selvästi manuaalisesta höylästä. Onneksi on Gillette, sillä mach kolmosetkin tekevät mielestäni parempaa jälkeä kuin ammattilainen partaveitsellä (tai sitten ne muutamat kerrat kun olen kyseistä ylellisyyttä nauttinut eivät ole olleet mitään huippuammattilaisia). Onhan veitsessä se hieno hifistelymeininki vähän niinkuin mäyränkarvaisessa partasaippuavaahdottimessa, mutta ei vaan maksa vaivaa. Mach 3:t tekevät kohtuullisen nopeaa ja tarkkaa jälkeä, mutta uudet terät ovat kalliita. Fusionista nyt puhumattakaan.
Aamuerektio
Yöllä keho on lepotilassa, aamulla kroppa rupeaa heräilemään, sydämen lyöntitiheys kohoaa valvetasolle ja virallisten lähteiden mukaan myös penikseen pumppautuu hapekasta verta, joka ylläpitää paisuvaiskudoksen happitasapainoa ja on merkki siitä että veritiehyet toimivat. Erittäin mukavaa sinällään, mutta koska tuo sama fyysinen refleksi estää siinä ohessa myös virtsaamisen on todella rasittavaa odotella aamulla vessassa hirveän hädän kourissa että erektio laantuisi.
Kivesten herkkyys
Kivekset ovat erittäin herkkä alue, varmasti kaikki sen tietävät. Se, kun pudistelee pesukoneesta otettua t-paitaa ennen kuivumaan laittamista ja paidankulma sattuu osumaan kriittisesti haaroväliin ja tämän takia joutuu viitisen minuuttia keräilemään itseään puolimakaavassa asenossa ei ole kivaa. t: nimim. vastaisuudessa varovaisempi.
Hyvää perspektiiviä kivun määrään antanee myös se, että mies, jota on ammuttu, pystyy yleensä juuri ja juuri ryömimään pari metriä puhelimen luokse ja hälyttämään apua, mutta mies jota on potkaistu haaroväliin ei kykene kivuiltaan liikkumaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
mies, jota on ammuttu, pystyy yleensä juuri ja juuri ryömimään pari metriä puhelimen luokse
Epäselväksi jäi, onko tämäkin nimim. vastaisuudessa varovaisempi.
Ikäväkseni joudun toteamaan, että tuo jälkimmäinen on pelkästään tosimiesten ongelma, jolloin voi vaan todeta tylysti, että "olisittepa nähneet sen toisen". Täten vastaisuudessa ei tarvitse enää varoa.
Olisihan se kyllä astetta maskuliinisempi tarina kertoa omanaan kuin nimimerkin alkuperäinen kertomus.
On se niin vaikeeta olla mies ;)
Oon miettinyt sitä, että jos olis mahdollista olla päivä miehenä, niin mitä kaikkee oli To Do -listalla. Naimisten, runkkaamista ja seisten kusemisten lisäksi oon kyllä miettinyt, että se potku kiveksille olis kyllä pakko kokea myöskin.
Skeptikko ei usko ennen kuin kokee. ;)
Lähetä kommentti