Kiitoksia kaikille tähänastisesta taipaleesta. Tulevat kuukaudet saattavat olla hiljaisia, saattavat olla tekstintäyteisiä.
Blogaaminen on addiktoivaa, mutta täytyy katsoa että miten tämä ja tulevat vaiheet elämässä vaikuttavat. Nyt kuitenkin ainakin omassa päässä ja elämässä alkaa tietyllä tavalla uusi - joskin melko lyhytkestoinen - vaihe aivan muissa ympyröissä. Ehkä pitäisi pistää blogi jäihin siksi aikaa. Tai lopullisesti.
En tiedä. Josko sitä tulevat viikot ja kuukaudet näyttäisivät että minkälainen on fiilis jatkon suhteen.
Koittakaa nyt kuitenkin nauttia syyssäistä ja alkutalvesta. Kylmyys ja kosteus ovat vain vaatetuskysymksiä.
tiistaina, lokakuuta 28, 2008
Miksi?
Miksi mun pitää niin häntä rakastaa?
Olisi elämä kaikin puolin helpompaa, jos... Mutta kun ei niin ei.
Olisi elämä kaikin puolin helpompaa, jos... Mutta kun ei niin ei.
maanantaina, lokakuuta 27, 2008
Stressi
Minulla on Debit Mastercard, jota käytän pääasiallisena maksuvälineenä.
Minulla on Visa Electron, jonka olen joskus aikanaan hankkinut pankkikortin rinnalle, että voin asioida netissä.
En käytä teinivisaa oikeastaan lainkaan ja tästä syystä olen unohtanut pin-koodini. Muutaman yrityksen jälkeen kortti lukkiutui, joten eipä siinä mitään. Nopeasti sen auki sai taas. Mietin kuumeisesti pin-koodeja. Toinen lukkiutuminen ja päätin luovuttaa, ehkäpä tuolla masterilla pärjää, vaikka electronin käyttö olisi monessa paikassa edullisempaa (lue:ilmaista).
No, mietittyäni aikani noita satunnaisia pinkoodeja rupesin nostamaan masterilla käteistä ja kuten olettaa saattaa, en kuollaksenikaan muistanut edes pääasiallisen maksuvälineeni koodia. Ja onnistuin lyömään senkin kiiruspäissäni lukkoon.
Nyt se on taas auki, mutta minulla ei edelleenkään ole harmainta aavistustakaan mikä pinkoodi voisi olla. Se on lihasmuistissa, mutta en minä sitä numeroiksi osaa pukea. Pitänee ottaa pienet torkut, kyllä se sieltä nimittäin tulee. Ilman maksukortteja ja käteistä saattaisi nimittäin reissu olla jokseenkin ankea. Vaikka saisipahan ainakin realistisen kuvan keskivertointialaisen arjesta.
Minulla on Visa Electron, jonka olen joskus aikanaan hankkinut pankkikortin rinnalle, että voin asioida netissä.
En käytä teinivisaa oikeastaan lainkaan ja tästä syystä olen unohtanut pin-koodini. Muutaman yrityksen jälkeen kortti lukkiutui, joten eipä siinä mitään. Nopeasti sen auki sai taas. Mietin kuumeisesti pin-koodeja. Toinen lukkiutuminen ja päätin luovuttaa, ehkäpä tuolla masterilla pärjää, vaikka electronin käyttö olisi monessa paikassa edullisempaa (lue:ilmaista).
No, mietittyäni aikani noita satunnaisia pinkoodeja rupesin nostamaan masterilla käteistä ja kuten olettaa saattaa, en kuollaksenikaan muistanut edes pääasiallisen maksuvälineeni koodia. Ja onnistuin lyömään senkin kiiruspäissäni lukkoon.
Nyt se on taas auki, mutta minulla ei edelleenkään ole harmainta aavistustakaan mikä pinkoodi voisi olla. Se on lihasmuistissa, mutta en minä sitä numeroiksi osaa pukea. Pitänee ottaa pienet torkut, kyllä se sieltä nimittäin tulee. Ilman maksukortteja ja käteistä saattaisi nimittäin reissu olla jokseenkin ankea. Vaikka saisipahan ainakin realistisen kuvan keskivertointialaisen arjesta.
Tokavika
On hassua ajatella, että tämä on toiseksi viimeinen yö, mitä tulen tässä asunnossa viettämään pitkään aikaan. Huomiselle on varattu kaksikymmentäseitsemän erilaista asiaa, jotka pitää vielä tehdä ennen lähtöä. Ai miten niin tapana jättää kaikki viime tinkaan? :)
Tänään olen tosiaan toimittanut farmariautollisen kaapintäytettä vanhempien luokse ja viettänyt läksiäisten rääppiäisiä. Nyt viimeisetkin vieraat ovat poistuneet ja saan kohta vaipua kaipaamaani uneen. Ulkona rivelevä keli pistää suun hymyyn, sillä ylihuomenna olen jo kaukana täältä.
Ihana tunne.
Tänään olen tosiaan toimittanut farmariautollisen kaapintäytettä vanhempien luokse ja viettänyt läksiäisten rääppiäisiä. Nyt viimeisetkin vieraat ovat poistuneet ja saan kohta vaipua kaipaamaani uneen. Ulkona rivelevä keli pistää suun hymyyn, sillä ylihuomenna olen jo kaukana täältä.
Ihana tunne.
sunnuntai, lokakuuta 26, 2008
Dagen efter
Olipahan mukavat läksiäiset. Oikeastaan juuri sellaiset kuin olin suunnitellutkin, hyvää ruokaa, mainiota seuraa ja riittävästi juotavaa. Koko ilta meni keskustellessa ja nautiskellessa ja viimeisimmät vieraat lähtivät siinä puoli yhden maissa omille teilleen, lukuunottamatta uutta vuokralaistani joka jäi koeajamaan sänkyä kanssani. Ja älkääpä nyt kuvitelko mitään pervoa siellä, nukuttiin vain, vieressä ja lähekkäin. Tai saattoi siinä nyt hieman huulet eksyä iholle, mutta aamukuudesta (viidestä) eteenpäin oikeastaan vaan juttelimme sängyllä kaikenmoisia asioita. Viisi tuntia hurahti varsin nopeasti.
Mukava yö, mukava vuokralainen. :)
Mukava yö, mukava vuokralainen. :)
perjantaina, lokakuuta 24, 2008
Viimeisiä viedään
Tänään on ollut varsin sosiaalinen päivä. Kahvittelua kotona, lounastapaaminen Michellessä, herkullista rosé-samppanjaa kämpillä (niin, pitää tyhjentää viinikaapi ennen lähtöä katsos) ja illallinen vielä Annapurnassa.
Ja huomenna vasta pitäisi olla virallinen läksiäisjuhlapäivä, mutta ihan kiva että sai vähän hajautettua parille päivälle näitä tapaamisia niin joutaa juttelemaan vähän paremmin kaikkien kanssa.
Ja huomenna vasta pitäisi olla virallinen läksiäisjuhlapäivä, mutta ihan kiva että sai vähän hajautettua parille päivälle näitä tapaamisia niin joutaa juttelemaan vähän paremmin kaikkien kanssa.
torstaina, lokakuuta 23, 2008
Joo! Tai siisku...
Rasittava piirre ihmisessä kuin ihmisessä on se, että lupautuu johonkin lyhyellä varoitusajalla ja peruu sen sitten hetikohtapikimmiten. Etenkin jos tuo on seurausta toisen organisoimattomuudesta tai muuten vaan siitä ettei osaa hallita elämäänsä.
Kuten nyt esimerkiksi eräs mukava naispuolinen henkilö, joka asustelee punavuoressa rupesi hieman facebookin chatissa avautumaan miesongelmistaan. Tarjosin sitten kyytiä kämpille, punkkua ja vierasvuodetta jos tuntuu siltä, että juttua olisi riittänyt enemmänkin. Varsin kiitollisena ja innostuneena asiasta hän sitten jo lupautui tulemaan, jolloin luontaisestikin otetaan viini kolmetoista-asteisesta viinikaapista ja laitetaan dekantteriin hengähtämään.
Eikös sitten kahta minuuttia myöhemmin tuo toinen rupeakin jahkailemaan että pitäisköhänsitäkuitenkinsittenkin nähdä yhtä toista kaveria, jonka kanssa oli ollut hieman puhetta, mutta joka oli jo aiemmin illalla tehnyt mystisen katoamistempun puhelimineen ja jättänyt toisen vain arvailemaan olinpaikkaansa. No, koska oli myös yösijasta ollut puhetta niin sitten mielestäni on kaksi vaihtoehtoa:
1) tehdä puolioharit toiselle ja heittää kämpän avain ja toivottaa hyvät yöt ja painua toisaalle
2) tehdä täysoharit juurikin sinne toisaalle.
No, kun ei hommasta meinaa mitään tulla ja menee vain jahkailuksi niin pitää sitten pusertaa vastaus toisesta irti, sillä vastaus kumpaan suuntaan tahansa on miellyttävämpi kuin tuollainen jahkailu ja pallottelu.
Onneksi on muitakin ihmisiä jotka oikeasti ovat vain puhelinsoiton päässä jos nyt sattuu vituttamaan ja olemaan 0,75l hyvää punkkua dekantterissa.
Kuten nyt esimerkiksi eräs mukava naispuolinen henkilö, joka asustelee punavuoressa rupesi hieman facebookin chatissa avautumaan miesongelmistaan. Tarjosin sitten kyytiä kämpille, punkkua ja vierasvuodetta jos tuntuu siltä, että juttua olisi riittänyt enemmänkin. Varsin kiitollisena ja innostuneena asiasta hän sitten jo lupautui tulemaan, jolloin luontaisestikin otetaan viini kolmetoista-asteisesta viinikaapista ja laitetaan dekantteriin hengähtämään.
Eikös sitten kahta minuuttia myöhemmin tuo toinen rupeakin jahkailemaan että pitäisköhänsitäkuitenkinsittenkin nähdä yhtä toista kaveria, jonka kanssa oli ollut hieman puhetta, mutta joka oli jo aiemmin illalla tehnyt mystisen katoamistempun puhelimineen ja jättänyt toisen vain arvailemaan olinpaikkaansa. No, koska oli myös yösijasta ollut puhetta niin sitten mielestäni on kaksi vaihtoehtoa:
1) tehdä puolioharit toiselle ja heittää kämpän avain ja toivottaa hyvät yöt ja painua toisaalle
2) tehdä täysoharit juurikin sinne toisaalle.
No, kun ei hommasta meinaa mitään tulla ja menee vain jahkailuksi niin pitää sitten pusertaa vastaus toisesta irti, sillä vastaus kumpaan suuntaan tahansa on miellyttävämpi kuin tuollainen jahkailu ja pallottelu.
Onneksi on muitakin ihmisiä jotka oikeasti ovat vain puhelinsoiton päässä jos nyt sattuu vituttamaan ja olemaan 0,75l hyvää punkkua dekantterissa.
Koditon
En ollut ajatellut laittaa kämppää vuokralle, mutta onhan tässä vielä muutama päivä aikaa asiaa hoitaa, yksi tuttu kun on haku päällä tuossa suhteessa niin tyhmäähän se olisi kämppää tyhjillään pitää jos on pitkäksi aikaa pois lähdössä. En nyt sitten tiedä kuinka usein ensi vuoden alusta tulisi Helsingissäkään käytyä vaikka täällä asunto olisikin.
Silti työtön ja asunnoton kuulostaa aika hasardilta yhdistelmältä, vaikka tilanne väliaikainen onkin. :)
Silti työtön ja asunnoton kuulostaa aika hasardilta yhdistelmältä, vaikka tilanne väliaikainen onkin. :)
keskiviikkona, lokakuuta 22, 2008
Vaihtelevaa seuraa
On välillä virkistävää olla sellaisessa (itseä sattumoisin muutamaa vuotta nuoremmassa) seurassa, jossa muut puhuvat retostelevaan sävyyn naisseikkailuistaan ja kännitolvailuistaan. Itse kun on aina viihtynyt hieman vanhempien kavereiden seurassa niin tuollainen jutustelu on jäänyt omassa elämässä aika vähille.
Eilen kuitenkin tuli käytyä hieman pelaamassa biljardia ja ottamassa muutama tuoppi tuollaisen henkilön kanssa. Tosin siinä vaiheessa kun toinen halusi puolenyön kieppeillä jatkaa baarikärpäseen bilettämään tunsin itseni hieman vanhaksi ja luikin seuraavaan kolmoseen rullaten takaisin kämpille. Koska kämpillä on alkanut syyslakanakausi ja se tarkoittaa ylettömän pehmeitä ja ihanan tuntuisia yöunia.
Viikon päästä olenkin jo Intiassa. Kylläpä aika kuluu nopeaan. :)
Eilen kuitenkin tuli käytyä hieman pelaamassa biljardia ja ottamassa muutama tuoppi tuollaisen henkilön kanssa. Tosin siinä vaiheessa kun toinen halusi puolenyön kieppeillä jatkaa baarikärpäseen bilettämään tunsin itseni hieman vanhaksi ja luikin seuraavaan kolmoseen rullaten takaisin kämpille. Koska kämpillä on alkanut syyslakanakausi ja se tarkoittaa ylettömän pehmeitä ja ihanan tuntuisia yöunia.
Viikon päästä olenkin jo Intiassa. Kylläpä aika kuluu nopeaan. :)
maanantaina, lokakuuta 20, 2008
Lariam, vol. 2
Noin viikko matkan alkuun, eli aika ruveta napsimaan malarianestolääkitystä. Edellisellä kerralla ei ainakaan mitään kovin voimakkaita sivuoireita ilmennyt, täytyy katsoa, josko tällä kertaa olisi samanmoista menoa.
Pahin sivuoire on kyllä silti akuutti matkakuume, joka hersyää siitä, että lähtöön on todellakin se viikko aikaa. Tai viikko ja yksi päivä, mutta kuka niitä lask... ai joo.
Pahin sivuoire on kyllä silti akuutti matkakuume, joka hersyää siitä, että lähtöön on todellakin se viikko aikaa. Tai viikko ja yksi päivä, mutta kuka niitä lask... ai joo.
sunnuntai, lokakuuta 19, 2008
Mitä hittoa juuri tapahtui?
Lähdin kaverin kaverin synttäreiltä Kivikosta kohti Kalliota, jossa piti olla tuttuja. Olivat jo lähteneet. Päädyin itseäni kymmenisen vuotta vanhemman homomiehen kanssa kämpilleni jatkoille kuuntelemaan Barbara Streisandia ja Sisseliä sen jälkeen kun törmäsimme Porthaninkadulla ja hän kysyi että haluaisinko tarjota hänelle kahvit. Totesin kohteliaasti, että "I don't swing that way" mutta muuten mikä ettei.
Hämärää.
Hämärää.
lauantaina, lokakuuta 18, 2008
V*tun Electrolux
Pari kuukautta sitten astianpesukone alkoi lakkoilemaan. Silloin asia korjaantui takapaneelin avaamisella ja satunnaisella ruuvien kiristämisellä, mutta en uskaltaisi millään luottaa siihen, että se tällä kertaa enää toimisi. Pitänee ruveta sohimaan sitä meisselillä taas.
Olisi vaan pitänyt ostaa uusi jo silloin, prkl. :)
Olisi vaan pitänyt ostaa uusi jo silloin, prkl. :)
perjantaina, lokakuuta 17, 2008
Normi-ilta
Useat lähihistoriamme suurmiehet ovat viisaudessaan yhtyneet lausahdukseen, jonka tiettävästi Sun Tzu lausahti iltacarousessa mestattuaan kuninkaan ylintä suosiota nauttineet sotakenraalit: "paskan viinin saa ihan juotavaksi kun sitä vaan kylmentää riittävästi".
Tämän kannustamana päätin itsekin tutustua lähemmin libanonilaisen varsin hyväksi kastikepohjaksi todetun, punaviinin etikettiä kantavan juoman syvimpään olemukseen.
Lasiin virrannut verenpunainen, läpinäkymätön juoma jättää kauniit jalat jälkeensä ennen kuin nesteen lasiin johtunut kylmyys alkaa tiivistää ilman kosteutta Riedelin lyijykristallin pintaan. Tajuan mitä olen tekemässä ja siirrän juoman nopeasti maitolasiin läikyttämättä pisaraakaan. Paksummat reunat sitovat itseensä enemmän lämpöä ja turhaan lämmittävät viiniä, joten lisään sekaan pari jääpalaa. Maistan viiniä ja irvistän. Tajuan, että jääpalat laskevat juoman alkoholipitoisuutta ja kaivan pakastimen perällä pari vuotta seisseet whiskyset-vuolukivijääpalat ja pudotan kolme-neljä pientä kuutiota lasiin samalla kun ongin haarukalla jääpalat suurella todennäköisyydellä IKEAsta aikanaan hankitusta lasista.
Viini on karvasta, kitkerää ja ... juomakelpoista! Säädän vahvistimesta volume-napin asentoon 24, joka on aavistuksen verran kovemmalla kuin hyvät suhteet naapureihinsa haluava asukas kerrostalossa tohtii pitää. Perjantai-ilta ja kämppä tyhjänä ainakin puoli vuotta. Kestäkööt.
Alkoholi syöksyy mahalaukkuun blitzkrieg-hengessä tavalla, joka olisi jättänyt jopa von Clausewitzin liikuttuneeseen tilaan. Sammutan puhelimen ja vaivun meditatiiviseen tilaan, jossa se pullossa asuva pieni kusipää paljastuu ja jolloin voin rehellisesti kohdata hänet silmästä silmään. Sammutan valot ja annan musiikin tulvia korviini.
Tämän kannustamana päätin itsekin tutustua lähemmin libanonilaisen varsin hyväksi kastikepohjaksi todetun, punaviinin etikettiä kantavan juoman syvimpään olemukseen.
Lasiin virrannut verenpunainen, läpinäkymätön juoma jättää kauniit jalat jälkeensä ennen kuin nesteen lasiin johtunut kylmyys alkaa tiivistää ilman kosteutta Riedelin lyijykristallin pintaan. Tajuan mitä olen tekemässä ja siirrän juoman nopeasti maitolasiin läikyttämättä pisaraakaan. Paksummat reunat sitovat itseensä enemmän lämpöä ja turhaan lämmittävät viiniä, joten lisään sekaan pari jääpalaa. Maistan viiniä ja irvistän. Tajuan, että jääpalat laskevat juoman alkoholipitoisuutta ja kaivan pakastimen perällä pari vuotta seisseet whiskyset-vuolukivijääpalat ja pudotan kolme-neljä pientä kuutiota lasiin samalla kun ongin haarukalla jääpalat suurella todennäköisyydellä IKEAsta aikanaan hankitusta lasista.
Viini on karvasta, kitkerää ja ... juomakelpoista! Säädän vahvistimesta volume-napin asentoon 24, joka on aavistuksen verran kovemmalla kuin hyvät suhteet naapureihinsa haluava asukas kerrostalossa tohtii pitää. Perjantai-ilta ja kämppä tyhjänä ainakin puoli vuotta. Kestäkööt.
Alkoholi syöksyy mahalaukkuun blitzkrieg-hengessä tavalla, joka olisi jättänyt jopa von Clausewitzin liikuttuneeseen tilaan. Sammutan puhelimen ja vaivun meditatiiviseen tilaan, jossa se pullossa asuva pieni kusipää paljastuu ja jolloin voin rehellisesti kohdata hänet silmästä silmään. Sammutan valot ja annan musiikin tulvia korviini.
torstaina, lokakuuta 16, 2008
Lemmikki
Toisinaan tulee sellainen olo, että jokin lemmikki olisi mukava pyörimässä jaloissa. Päälimmäisenä tietysti kissa tai koira tulee mieleen mutta selkeää jaottelua en osaa tehdä siitä, että olenko kissa- vai koiraihmisiä. Aiemmin valinta oli varsin selkeä kissojen hyväksi kun lapsuudessa ja nuoruudessa saanut pari kertaa omasta mielestään ihan aiheettomasti hampaanjälkiä ihoonsa. Ensimmäinen kerta nyt oli pikkupoikana omaa syytä kun käsi ojossa juoksi suoraan kohti silittämään söpöä collieta, joka oli ilmeisen stressaantunut kun talossa oli jotkin sukujuhlat menossa ja ei oikein osannut suhtautua hellyydenosoituksiin oikein. Toinen kerta sitten olin selin rappukäytävään, ovea avaamassa kun naapuri tuli portaita pitkin ylös ja toinen koiristaan otti asiakseen purra farkut riekaleiksi ja ottaa pienen siivun pintanahkaa siinä mukana.
Sittemmin kun on asunut samassa huushollissa koiran kanssa ja muutenkin ollut enemmän tekemisissä, niin kyllähän koirissakin puolensa on. Vaikka enemmän kyllä viehättää kissojen anarkistinen asenne kuin sellainen nöyrä palvelija -mentaliteetti. Enhän minä naisenikaan haluaisi vaan sokeasti tekevän kaiken mitä sanon ja elävän elämäänsä vain minun ympärillä.
Sitäpaitsi kissalle voisi rakennella yhdelle seinälle mukavan kiipeilupuun ja kaapinpäällisetkin pääsisivät hyötykäytöön pienen karvapalleron myötä. Mutta nyt lienee hieman huono aika edes harkita mitään tuollaista.
Sittemmin kun on asunut samassa huushollissa koiran kanssa ja muutenkin ollut enemmän tekemisissä, niin kyllähän koirissakin puolensa on. Vaikka enemmän kyllä viehättää kissojen anarkistinen asenne kuin sellainen nöyrä palvelija -mentaliteetti. Enhän minä naisenikaan haluaisi vaan sokeasti tekevän kaiken mitä sanon ja elävän elämäänsä vain minun ympärillä.
Sitäpaitsi kissalle voisi rakennella yhdelle seinälle mukavan kiipeilupuun ja kaapinpäällisetkin pääsisivät hyötykäytöön pienen karvapalleron myötä. Mutta nyt lienee hieman huono aika edes harkita mitään tuollaista.
keskiviikkona, lokakuuta 15, 2008
tiistaina, lokakuuta 14, 2008
Tyhjä ruutu
Viime aikoina ovat tänne kirjoittamani asiat olleet lyhyitä ja sisällöltään parhaimmillaankin heiveröisiä. Tekisi mieli kirjoittaa, muttei löydä sanoja. Ehkäpä sitä pitäisi pitää pientä taukoa. Viimeistään parin viikon päästä.
Passi on suurlähetystössä ja istun yksin kotona syömässä tähteitä ja juomassa halpaa punkkua.
Passi on suurlähetystössä ja istun yksin kotona syömässä tähteitä ja juomassa halpaa punkkua.
sunnuntai, lokakuuta 12, 2008
Unirytmihäiriö
Nukkumaan hieman yli seitsemän. Herääminen vaiheittain ennen puoltapäivää. Kolmen maissa pienet päivätorkut, joilta heräsin noin puoli yhdeltätoista illalla.
Arvaa nukuttaako enää?
Arvaa nukuttaako enää?
Saken avgick av tumvanten
Kolmen viime yön unisaldo on yhteensä 12h. Kolmen viime aamun krapulasaldo on kolme.
Eilisilta oli varsin rauhallinen, joskin varttia yli aamuseitsemän venähtänyt valvominen ei ehkä näin jälkikäteen ollutkaan niin hirveän fiksu valinta. Mutta jos on hyvää juomaa ja hyvää juttuseuraa niin aika vaan tuntuu katoavan jonnekin.
Saattaisipa olla otollinen aika vaikka käydä suihkussa ennen suuren krapularuuanmetsästyksen alkua. Siinäpä nimi jollekin realityohjelmalle.
Eilisilta oli varsin rauhallinen, joskin varttia yli aamuseitsemän venähtänyt valvominen ei ehkä näin jälkikäteen ollutkaan niin hirveän fiksu valinta. Mutta jos on hyvää juomaa ja hyvää juttuseuraa niin aika vaan tuntuu katoavan jonnekin.
Saattaisipa olla otollinen aika vaikka käydä suihkussa ennen suuren krapularuuanmetsästyksen alkua. Siinäpä nimi jollekin realityohjelmalle.
lauantaina, lokakuuta 11, 2008
Hillityn chillisti
Lontoon kirjeenvaihtaja saapui viikonloppuvierailulle. Pari iltaa jo mennyt pilkkuun asti slinkussa ja tänään sitten hieman rauhallisempaa menoa. Kaupungin parhaat pizzat ja paskin palvelu Mare Chiarosta, kaverille tasoittavat tauossa (en osaa juoda jos minulla on aavistustakaan krapulaa) ja kohta harjutorille saunomaan.
Illalla olisi taas pienimuotoinen etuoikeus ja velvollisuus juhlia kuin olisi vuosi 1994.
Illalla olisi taas pienimuotoinen etuoikeus ja velvollisuus juhlia kuin olisi vuosi 1994.
perjantaina, lokakuuta 10, 2008
Slowly
Mitä pahaa on ihminen tehnyt kun sitä näin rankaistaan? Eilen illalla kahdeksan aikaan oltiin vielä autolla menossa katsomaan Haddawaytä, ihan vaan läpällä ja kun kaveri nyt sai ilmaiseen sisäänpääsyyn oikeuttavan tekstarinkin... No, tietäähän siinä sitten miten siinä käy...
Mielenkiintoista miten sitä on ruvennut ajattelemaan kaikenlaisia kulueriä suhteutettuna elämiskustannuksiin Intiassa. Ja että mitä sateisempi, tuulisempi ja kylmempi ilma ulkona on, sitä mukavammalta lähtö tuntuu.
Anteeksi, olen hieman krapulassa ja illalla pitäisi jaksaa pari matsia futista.
Mielenkiintoista miten sitä on ruvennut ajattelemaan kaikenlaisia kulueriä suhteutettuna elämiskustannuksiin Intiassa. Ja että mitä sateisempi, tuulisempi ja kylmempi ilma ulkona on, sitä mukavammalta lähtö tuntuu.
Anteeksi, olen hieman krapulassa ja illalla pitäisi jaksaa pari matsia futista.
torstaina, lokakuuta 09, 2008
plääh
Jos olisi yhtään huonompi yleisfiilis niin saattaisi ketuttaa enemmänkin aamuinen vedenpuutos. Tosin hyvää mieltä aiheutti se, etten joutunut turhaan kävelemään Intian suurlähetystöön, huomasin kuitenkin lähetystön etusivulta, että ovat kiinni tänään kansallisen juhlapäivän takia. Huomenna sitten...
Tuollainen vajaat kolme viikkoa on tilanteesta ja tekemisen määrästä varsin suhteellinen aika. Tavallaan pitkä, toisaalta erittäin lyhyt. Nyt kun tekemistä ja hoidettavaa on ihan riittämiin.
Tuollainen vajaat kolme viikkoa on tilanteesta ja tekemisen määrästä varsin suhteellinen aika. Tavallaan pitkä, toisaalta erittäin lyhyt. Nyt kun tekemistä ja hoidettavaa on ihan riittämiin.
keskiviikkona, lokakuuta 08, 2008
Checklist
Mukavasti paisuu tuo tehtävien juttujen lista jatkuvasti. No, vajaa kolme viikkoa vielä aikaa hoitaa.
Tänään meinasin myöhästyä ohjatusta liikuntaharrastuksesta kun tuli autettua tuiki tuntematon vanhus takaisin asuntoonsa kun leikkauksen jäljiltä ei jalat enää toimineetkaan ihan entiseen malliin. Kotinsa oli kummallisella tavalla sisustukseltaan ja tunnelmaltaan juuri sellainen kuin tuon ikäisen ihmisen kodista olisi voinut kuvitella.
Huomenna passikuva ja viisumihakemus suurlähetystöön. Nyt nukkumaan.
Tänään meinasin myöhästyä ohjatusta liikuntaharrastuksesta kun tuli autettua tuiki tuntematon vanhus takaisin asuntoonsa kun leikkauksen jäljiltä ei jalat enää toimineetkaan ihan entiseen malliin. Kotinsa oli kummallisella tavalla sisustukseltaan ja tunnelmaltaan juuri sellainen kuin tuon ikäisen ihmisen kodista olisi voinut kuvitella.
Huomenna passikuva ja viisumihakemus suurlähetystöön. Nyt nukkumaan.
Jeps
28.10. lähtö, määränpäänä Intia.
Takaisin hieman ennen joulua.
Hajotkaa räntäsateeseenne. kjäh kjäh. :)
Takaisin hieman ennen joulua.
Hajotkaa räntäsateeseenne. kjäh kjäh. :)
tiistaina, lokakuuta 07, 2008
Reissuun
Tammikuussa Latviaan puoleksi vuodeksi. Nyt olisi vielä aikaa hommata itsensä pariksi kuukaudeksi vaikkapa Intiaan... Mukavaa kun asiat selviävät.
Nirso ja ennakkoluuloinen
Onko väärin hyllyttää muuten varsin mukava nettideittiehdokas, jonka kanssa on ihan kivaa mesetellä ja mailailla vain sen takia, että neiti on selkeästi lyhyempi ja painavampi kuin minä? Kai se on vaan tunnustettava, että en pelkästään tykkää vaan oikeastaan edellytän potentiaaliselta tyttöystäväkandidaatilta joskeenkin normaalia vartaloa mitä elopainoon tulee.
No, jos haluan että neito olisi älyllisesti ja huumorintajultaankin suurin piirtein samoilla linjoilla itseni kanssa niin ei kai ruumiillinen vastaavuus tuohon listaan ole mikään mahdoton lisäys. En nyt kuitenkaan edellytä mitään mahdottomia vaan haluaisin että toinen olisi ... vallitsevan lääketieteellisen mielipiteen mukaan osapuilleen normaalipainoinen. Kuten itsekin.
No, jos haluan että neito olisi älyllisesti ja huumorintajultaankin suurin piirtein samoilla linjoilla itseni kanssa niin ei kai ruumiillinen vastaavuus tuohon listaan ole mikään mahdoton lisäys. En nyt kuitenkaan edellytä mitään mahdottomia vaan haluaisin että toinen olisi ... vallitsevan lääketieteellisen mielipiteen mukaan osapuilleen normaalipainoinen. Kuten itsekin.
sunnuntai, lokakuuta 05, 2008
Terveiset Tampereelta!
Tuli sitten tosiaan torstaina jo lähdettyä kotimaanmatkailemaan. Huomenna vasta takaisin kun näitä kavereita riittää, jotka kernaasti yövyttävät, syöttävät ja juottavat vuorostaan. Vaihtelevia ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. On animeen friikahtanutta teekkaria, pienen lapsen vanhemmat, mitä mainioin ystävä (minulle) uusine miehineen ja ikäiseni viehättävä sinkkunainen, jonka kanssa olemme sitten ilmeisesti kuitenkin jo liian kavereita että asiasta voisi tulla mitään. Ainakin olin ihan kiltisti kädet omalla puolellani vaikka samaan vuoteeseen viime yönä päädyimmekin.
torstaina, lokakuuta 02, 2008
Tampere
Huomenna viimeistään Manseen, ohjelmassa teatteria, kavereiden tapaamista ja yhdet bileet joiden takia varsinaisesti kaupunkiin tulen. Jollain tavalla hassua, miten niin moni kaveri ja tuttu onkaan asettunut juuri Tampereelle asustelemaan. Ei voine kuitenkaan syyttää, mukava kaupunkihan se on.
keskiviikkona, lokakuuta 01, 2008
Takaisin
Ai niin... joo ehjänä takaisin, kivaa oli, väsynyt olin, tänään jo paremmin. Katson josko matkalta tuli yhtään julkaisukelpoista kuvaa. Vaikka huomenna. Tai jossain vaiheessa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
