Kun tuo äänestäminen on kohta taas niin ajankohtaista niin kysytäänpä, että mikä on lukijoiden mielipide? Tulisiko mielestänne minun jatkaa tätä taistelua tuulimyllyjä vastaan vai luovuttaa suosiolla?
Kaipa tässä lienee kyse myös siitä, että kuinka paljon lukijat uskovat romanttisiin pilvilinnahaihatuksiin ja moniko on jo elämässään kyynistynyt rakkauden suhteen. Mutta vastatkaa, kysely umpeutuu samoihin aikoihin kun palaan etelästä. Odottelen tuloksia itse asiassa melko mielenkiinnolla vaikkei niillä välttämättä mitään merkitystä asioiden suuressa mittakaavassa olekaan. :)
maanantaina, syyskuuta 22, 2008
Huumorilla
Niin typerää, ettei tässä osaa muuta kuin nauraa. Mutta tosiaan, menenkin sitten yksin etelään (ellei joku nyt satu Varsovasta lähtemään mukaan. Pyysin kysymään kämppisbestikseltään, jonka kanssa tulen kuitenkin varsin hyvin toimeen, kun kerran lippu on jo maksettu ja kaikkea).
Mutta saahan sitä aurinkoa otettua yksinkin. Ja lentolipusta verot takaisin.
Vaikka onhan se hieman haikeaa, kun henkilö, jota rakastaa ei ole sitä (vielä?) valmis vastaanottamaan. Sillä aikaa tämä vaatii kuitenkin. Niinhän olen itselleni koettanut jankuttaa, mutta itseään on niin vaikea uskoa. Ja siitä tässä nyt kuitenkin on kysymys. Että toinen ei koe olevansa valmis.
Olenpahan sentään pirteimmilläni ja iloisimmillani haastattelussa hyvin nukutun yön jälkeen.
Mutta saahan sitä aurinkoa otettua yksinkin. Ja lentolipusta verot takaisin.
Vaikka onhan se hieman haikeaa, kun henkilö, jota rakastaa ei ole sitä (vielä?) valmis vastaanottamaan. Sillä aikaa tämä vaatii kuitenkin. Niinhän olen itselleni koettanut jankuttaa, mutta itseään on niin vaikea uskoa. Ja siitä tässä nyt kuitenkin on kysymys. Että toinen ei koe olevansa valmis.
Olenpahan sentään pirteimmilläni ja iloisimmillani haastattelussa hyvin nukutun yön jälkeen.
sunnuntaina, syyskuuta 21, 2008
Seuraava reissu
Treffit tiistaiaamuna Amsterdamissa, sieltä sitten lennetään kanariansaarille viikoksi... Eli on Puolalainen vielä mukana kuvioissa ja taas vaihteeksi reissataan allekirjoittaneen piikkiin. Kaikkeapa sitä tekeekin tunteidensa johdattelemana mutta niin kauan kun homma tuntuu hyvältä niin menkööt. Ei se raha tästä maailmasta lopu.
Tyhjää
Ollaan taas varmaan perimmäisten kysymysten äärellä kun tekisi mieli ehkäpä vaikka kirjoittaa jotain, muttei ole mielessä mitään mistä kirjoittaa. Mutta jos samassa olotilassa pääsee tenteistä läpi niin yhden blogaisun kirjoittamisessa ei pitäisi olla suuriakaan ongelmia.
Kerrottakoon nyt vaikka että viikonloppu on ollut verrattain rauhallinen sisältäen teatteria, ulkona syömistä, lasersotaa ja yhdet tuparit. Myös teoria siitä, että kaikki naiset ovat aina varattuja tuli todistettua jälleen kerran todeksi viimeeksi mainituissa. Ilman väärinkäsityksiä tällä kertaa tosin.
Minulle on tullut vastustamaton halu hankkia kasibittinen nintendo. Ei kellään olisi ylimääräistä jossain varaston perukoilla pyörimässä? :)
Kerrottakoon nyt vaikka että viikonloppu on ollut verrattain rauhallinen sisältäen teatteria, ulkona syömistä, lasersotaa ja yhdet tuparit. Myös teoria siitä, että kaikki naiset ovat aina varattuja tuli todistettua jälleen kerran todeksi viimeeksi mainituissa. Ilman väärinkäsityksiä tällä kertaa tosin.
Minulle on tullut vastustamaton halu hankkia kasibittinen nintendo. Ei kellään olisi ylimääräistä jossain varaston perukoilla pyörimässä? :)
lauantaina, syyskuuta 20, 2008
Tunteita
Olen sanonut asian ääneen useasti ennenkin: olisi hienoa jos ihminen voisi hallita tunteitaan, mutta toisaalta samalla niistä häviäisi kaikki se taika.
Ajatukset kun tuppaavat palaamaan Puolaan, sitä enemmän mitä sitä yrittää olla ajattelematta ja sitä voimakkaampina kun sitä ajattelee.
Ajatukset kun tuppaavat palaamaan Puolaan, sitä enemmän mitä sitä yrittää olla ajattelematta ja sitä voimakkaampina kun sitä ajattelee.
torstaina, syyskuuta 18, 2008
Viisi biisii
Sen kummemmin Arokettua tulkitsematta tai meemin sääntöjä tutkimatta laitetaan muutama biisi tähän:
White Horse
Wonderland Avenuen varsin menevä miksaus Laid Backin männävuosien hitistä. Kuultu Carnaby Streetin Converse Storessa ja jäi sitten soimaan päähän. Mennee tähän laajaakin laajemman musiikkimakuni kirjoon.
1812
Siis juurikin se Cincinnatin sinfoniaorkesterin esittämä ja Telarcin nauhoittama versio vuodelta 1979. Ihmiset jotka omistavat kunnollisen subbarin ymmärtävät. ;)
I say a little prayer
Aretha Franklin se vaan toimii. Laulun sanoissa on jollain mystisellä tavalla esitetty tilanne, jossa tahtoisi olla.
Kaanon
Pachelbelin kaanon on yksi niistä biiseistä, jotka silkalla kauneudellaan saattavat viedä miehen tunteelliseen ja hartaaseen tilaan. Toimii niin häissä kuin hautajaisissakin. Jumalattoman hieno kipale.
Angel of Death
Biisissä viehättää omalla tavallaan se, että vaikka kipeästä aiheesta tekee varsin puolueettoman version, saa silti jos jonkinlaista natsisyytöstä niskaansa. Ja onhan se sentään Slayer. :)
White Horse
Wonderland Avenuen varsin menevä miksaus Laid Backin männävuosien hitistä. Kuultu Carnaby Streetin Converse Storessa ja jäi sitten soimaan päähän. Mennee tähän laajaakin laajemman musiikkimakuni kirjoon.
1812
Siis juurikin se Cincinnatin sinfoniaorkesterin esittämä ja Telarcin nauhoittama versio vuodelta 1979. Ihmiset jotka omistavat kunnollisen subbarin ymmärtävät. ;)
I say a little prayer
Aretha Franklin se vaan toimii. Laulun sanoissa on jollain mystisellä tavalla esitetty tilanne, jossa tahtoisi olla.
Kaanon
Pachelbelin kaanon on yksi niistä biiseistä, jotka silkalla kauneudellaan saattavat viedä miehen tunteelliseen ja hartaaseen tilaan. Toimii niin häissä kuin hautajaisissakin. Jumalattoman hieno kipale.
Angel of Death
Biisissä viehättää omalla tavallaan se, että vaikka kipeästä aiheesta tekee varsin puolueettoman version, saa silti jos jonkinlaista natsisyytöstä niskaansa. Ja onhan se sentään Slayer. :)
keskiviikkona, syyskuuta 17, 2008
Reissussa rähjääntyy
Tai no jaa... Ainoat jäljet mitä reissusta varsinaisesti jäi ovat herttaisen mustan staffin hampaanjäljet, joita nyt vaan tulee kun yltyy kunnolla leikkimään. Palasin viimeyönä Riian kautta takaisin kotiin loppujen lopuksi siinä puoli yhden maissa. Lentomatkustamisesta nyt ei liene mitään erityistä sanottavaa, ovat ne värkit sen verran tutuiksi tulleet vuosien ja etenkin viimeisten kuukausien aikana.
Perjantaina, saapumispäivänä treffasin kaverini kanssa Leicester Squarella ja hoidettuamme parit asiat keskustassa (mm. turistin leikkiminen Carnaby Streetillä sekä futislippujen hakeminen) ja käytyämme pakollisilla tuopillisilla vaihtamassa pakolliset kuulumiset, oli aikaa yhtäkkiä vierähtänytkin jo sen verran, että oli aika ruveta miettimään ruokailua. Päädyimme sitten siihen lopputulokseen, että kun nyt täällä asti ollaan ja Gauchossa sattui olemaan parille hengelle pöytäkin niin syödään sitten hyvin. Paikka oli tunnelmallisempi ja aulatilat yksistään miellyttävämmät kuin parhainkaan illanviettopaikka Helsingissä. Palvelu oli äärimmäisen hyvää ja lievää hämmennystä aiheutti se, että hieman yli parikymppisen tarjoilijattaremme ilmoittama nimi oli sama kuin Puolalaisen lempinimi. Jossain vaiheessa (kiireetöntä kun salissa vielä siinä vaiheessa iltaa oli) kysyin, että tohtiiko häneltä kysyä henkiökohtaista kysymystä ja kävi sitten ilmi, että hän tosiaan kantaa täysin samaa nimeä. Palvelu pelasi erittäin hyvin ja liekö vaan tippien keräämistä (heh, onnistui siinä) mutta koko ajan oli hänellä pieni pilke silmäkulmassa, molemminpuoleista flirttailua ilmassa ja poistuessaan hän hellästi kosketti olkapäätä. Keskustelimme palvelun lomassa myös Reservoir Dogsista kun tippaamiskulttuurista oli ollut puhe ja kaverin ollessa illallisen puoliksi auki (pitkä tarina) sovimme, että hän maksaa ja minä hoidan tipit. Pienimuotoinen säätö siinä yhteydessä ja kun tarjoilija ei vielä ollut koko leffaa nähnyt oli hän yhä enemmän ulalla asiasta. Vajaat parisataa puntaa kevyempinä ja äärimmäisen tyytyväisinä lähdimme ulos, ja koska Zavvi (Oikeasti, kuka hitto uudelleenbrändää Virgin Megastoren Zavviksi) oli siinä lähellä, oli mielestäni vain silkka pakko käydä ostamassa edellämainittu elokuva, laittaa lahjapakettiin ja viedä alakerran vastaanottoon hänelle toimitettavaksi. En raaskinut kuitenkaan käyntikorttia laittaa mukaan, tavoitteena kun oli enemmänkin flirttailu kuin minkään epätoivoisen etäsuhteen vireille laittaminen. Niistä kun on ihan riittävästi kokemusta. Ja kyllähän se nyt osaa varmasti päätellä että keneltä se oli ja se lienee tärkeintä. Kaiken kaikkiaan äärettömän mukava kokemus.
Lauantai pyhitettiin paikallisen tavan mukaisesti jalkapallolle, livenä tuli seurattua Fulham-Bolton, sitä edeltävän Liverpool-ManU -matsiin kun lippujen hinnat kun olivat "hieman toista tasoa". Lounaaksi stereotyyppisen brittikeittiön laatustandardeja täydellisesti vastaava "cheese and pickle sandwich with chips", illalliseksi loistavaa Intialaista heidän lähiravintolastaan. (Asustelin siis kaverin luona Highgatessa).
Sunnuntai oli melko kiireetöntä yhdessäoloa, hieman shoppailua Camdenissa ja pari pidempää lenkkiä koiran kanssa.
Maanantaina oli sitten teatteripäivä. Stomp olisi ollut hinkulistalla, mutta loppuunmyytynä jäi tällä kertaa näkemättä. Korvaavaksi esitykseksi sitten valikoitui SPAMalot, joka oli varsin onnistunut sovitus aitoon Monty Python-tyyliin.
Tiistaina piti tehdä vielä pyhiinvaellus Regent Streetille ja pyöriä jonkin aikaa turistina kaupungissa ennen siirtymistä Gatwickin junaan. Lentokentältä tax-freesta pari pulloa samppanjaa. Istumista, nousuja ja laskuja. Kotona kuuma suihku ja oma sänky.
Perjantaina, saapumispäivänä treffasin kaverini kanssa Leicester Squarella ja hoidettuamme parit asiat keskustassa (mm. turistin leikkiminen Carnaby Streetillä sekä futislippujen hakeminen) ja käytyämme pakollisilla tuopillisilla vaihtamassa pakolliset kuulumiset, oli aikaa yhtäkkiä vierähtänytkin jo sen verran, että oli aika ruveta miettimään ruokailua. Päädyimme sitten siihen lopputulokseen, että kun nyt täällä asti ollaan ja Gauchossa sattui olemaan parille hengelle pöytäkin niin syödään sitten hyvin. Paikka oli tunnelmallisempi ja aulatilat yksistään miellyttävämmät kuin parhainkaan illanviettopaikka Helsingissä. Palvelu oli äärimmäisen hyvää ja lievää hämmennystä aiheutti se, että hieman yli parikymppisen tarjoilijattaremme ilmoittama nimi oli sama kuin Puolalaisen lempinimi. Jossain vaiheessa (kiireetöntä kun salissa vielä siinä vaiheessa iltaa oli) kysyin, että tohtiiko häneltä kysyä henkiökohtaista kysymystä ja kävi sitten ilmi, että hän tosiaan kantaa täysin samaa nimeä. Palvelu pelasi erittäin hyvin ja liekö vaan tippien keräämistä (heh, onnistui siinä) mutta koko ajan oli hänellä pieni pilke silmäkulmassa, molemminpuoleista flirttailua ilmassa ja poistuessaan hän hellästi kosketti olkapäätä. Keskustelimme palvelun lomassa myös Reservoir Dogsista kun tippaamiskulttuurista oli ollut puhe ja kaverin ollessa illallisen puoliksi auki (pitkä tarina) sovimme, että hän maksaa ja minä hoidan tipit. Pienimuotoinen säätö siinä yhteydessä ja kun tarjoilija ei vielä ollut koko leffaa nähnyt oli hän yhä enemmän ulalla asiasta. Vajaat parisataa puntaa kevyempinä ja äärimmäisen tyytyväisinä lähdimme ulos, ja koska Zavvi (Oikeasti, kuka hitto uudelleenbrändää Virgin Megastoren Zavviksi) oli siinä lähellä, oli mielestäni vain silkka pakko käydä ostamassa edellämainittu elokuva, laittaa lahjapakettiin ja viedä alakerran vastaanottoon hänelle toimitettavaksi. En raaskinut kuitenkaan käyntikorttia laittaa mukaan, tavoitteena kun oli enemmänkin flirttailu kuin minkään epätoivoisen etäsuhteen vireille laittaminen. Niistä kun on ihan riittävästi kokemusta. Ja kyllähän se nyt osaa varmasti päätellä että keneltä se oli ja se lienee tärkeintä. Kaiken kaikkiaan äärettömän mukava kokemus.
Lauantai pyhitettiin paikallisen tavan mukaisesti jalkapallolle, livenä tuli seurattua Fulham-Bolton, sitä edeltävän Liverpool-ManU -matsiin kun lippujen hinnat kun olivat "hieman toista tasoa". Lounaaksi stereotyyppisen brittikeittiön laatustandardeja täydellisesti vastaava "cheese and pickle sandwich with chips", illalliseksi loistavaa Intialaista heidän lähiravintolastaan. (Asustelin siis kaverin luona Highgatessa).
Sunnuntai oli melko kiireetöntä yhdessäoloa, hieman shoppailua Camdenissa ja pari pidempää lenkkiä koiran kanssa.
Maanantaina oli sitten teatteripäivä. Stomp olisi ollut hinkulistalla, mutta loppuunmyytynä jäi tällä kertaa näkemättä. Korvaavaksi esitykseksi sitten valikoitui SPAMalot, joka oli varsin onnistunut sovitus aitoon Monty Python-tyyliin.
Tiistaina piti tehdä vielä pyhiinvaellus Regent Streetille ja pyöriä jonkin aikaa turistina kaupungissa ennen siirtymistä Gatwickin junaan. Lentokentältä tax-freesta pari pulloa samppanjaa. Istumista, nousuja ja laskuja. Kotona kuuma suihku ja oma sänky.
perjantaina, syyskuuta 12, 2008
HeVa kuittaa
Ulkosuomalaisissa kavereissa on se hyvä puoli, että lahjomalla heitä ruisleipäpaketilla, parilla fazerin suklaalevyllä ja kahdella oltermannikilolla he ottavat sinut vastaan terrierinpennun innokkuudella.
Eli nyt lontooseen, keskiviikkona takaisin "kuulaiden syyspäivien Helsinkiin".
Hyvää viikonloppua kaikille!
Eli nyt lontooseen, keskiviikkona takaisin "kuulaiden syyspäivien Helsinkiin".
Hyvää viikonloppua kaikille!
torstaina, syyskuuta 11, 2008
Triple Dry
Nyt seuraa häpeilemätöntä mainostamista: Triple Dry on tolkuttoman hyvä tuote ja tekee juuri sen minkä lupaa, eli estää hikoilun. Joskus aikanaan kainalot olivat jokseenkin aina märät ja paidassa ellottavat hikiläiskät, mutta tuotteen käyttöönoton jälkeen on alkanut miltei uusi aika elämässä. Kainalot oikeasti pysyvät kuivina ja hajuttomina helposti yhden vuorokauden tuotteen käyttämisen jälkeen ja parikin vuorokautta menee vielä kohtuuhyvin ilman täydennyksiä.
Etenkin miehille, joilla on kohtuullisen runsas hikoilu Triple Dry voi tuoda suuresti elämänlaatua parantavan vaikutuksen varsin kohtuuhinnalla. Hajuttomana tuotteen kanssa voi sitten käyttää jotain hyväntuoksuista ja tehotonta deodoranttia, vaikkei käyttöohje ilmeisestikään käytäntöä varsinaisesti suosittelekaan. Mutta loistohankinta kuitenkin. Saatavilla apteekeista kautta maan ja hyvinvarustetuista tavarataloista. Suosittelen.
Etenkin miehille, joilla on kohtuullisen runsas hikoilu Triple Dry voi tuoda suuresti elämänlaatua parantavan vaikutuksen varsin kohtuuhinnalla. Hajuttomana tuotteen kanssa voi sitten käyttää jotain hyväntuoksuista ja tehotonta deodoranttia, vaikkei käyttöohje ilmeisestikään käytäntöä varsinaisesti suosittelekaan. Mutta loistohankinta kuitenkin. Saatavilla apteekeista kautta maan ja hyvinvarustetuista tavarataloista. Suosittelen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
