tiistaina, heinäkuuta 31, 2007

Maitohappo

Kesätauon jälkeen on hyvä aloittaa futiskausi puolisateisessa säässä. Kauden ensimmäinen tilastomerkintä itselle (keltainen kortti), eli jotain tuli saatua aikaankin kentällä. Ja kyynärpää ja nilkka verillä siitä luun kohdalta. (Lateral Malleolus, mikäs sen nimi nyt suomeksi onkaan?) No, kunnioitettava maaliton tasapeli kuitenkin. Eipähän hävitty. :)

Huomenna synttärit, ohjelmassa töitä, slinkkua ja viinalautta Tallinnaan ennen kuin ylihuomenna pitää taas olla iltapäivästä töissä. Työmotivaatio on taas piilossa jossain kummallisessa paikassa. Eli eipä mitään erityistä tänäänkään.

maanantaina, heinäkuuta 30, 2007

Loistavaa palvelua

Loistavaa palvelua norjalaiselta nettikaupalta! L-Sound pitää itsellään yksinoikeutta SVS:n subbareiden pohjoismaiden ja muunkin Euroopan myynnissä.

Ensimmäinen luottokorttiostokseni ikinä nostatti aluksi hieman niskavilloja pystyyn kun korttitietojen antamisen jälkeen seuraava sivu ei sitten suostunutkaan enää latautumaan. Laitoin sähköpostia firmaan ja sieltä sitten 14 minuutin päästä tuli vastaus, että tilaus näkyy, mutta ei tullut perille asti ja kehottivat koettamaan uudelleen. Uusi yritys ja tällä kertaa kaikki meni suunnitelmien mukaan. Samaan aikaan kun olin kirjoittamassa mailia transaktion onnistumisesta kyseinen henkilö ehti jo lähettää minulle mailin, että nyt kaikki on kunnossa ja että laittavat subbarin kuljetukseen vielä tämän päivän aikana. Lisäksi lupasivat ilmoittaa sähköpostitse vielä erikseen kun paketti lähtee ja siinä samassa antaa schenkerin pakettinumeron, jolla pystyy sitten kuljetusliikkeen nettipalvelusta seuraamaan paketin perille tuloa.

Tuossa ihmisen kirjoittamassa vahvistusviestissä he siis onnistuivat vastaamaan myös kysymykseen, jota olin vasta kysymässä lähettämättömässä sähköpostissa. Ilo asioida L-soundin kanssa, voin suositella lämpimästi.

***

Tilasin samalla myös Radio Shackin SPL-mittarin ja jos sitä haluaa lainata, niin voi laittaa mailia. Yleensä kun tuollainen äänenpainemittaria vaativa kotiteatterin kalibrointi suoritetaan vaan kerran, niin itseäni jopa hieman kummastutti, ettei kukaan lainaile tuollaista punkkupulloa / pientä korvausta vastaan muutamaksi päiväksi. Mutta jos joku satunnainen googlaaja nyt haluaa lainata tai vuokrata tuota analogista mittaria, niin lainaus tai vuokraus onnistuu kyllä jahka paketit vaan tulevat perille.

Kaenni

Venähti sitten työkaverin kanssa viattomana aloitettu kaljallakäynti hieman pitkäksi. Hauskaa oli, Irakilaiset juhlivat kaupungilla futisvoittoaan ja yleisesti ottaen fiilis oli varsin hyvä kaikin puolin.

Eipä sitä olisi jaksanut yksin kotona istuakaan.

lauantaina, heinäkuuta 28, 2007

Perusteluja

Olen varmastikin sivunnut taipumustani lyödä ihmissuhteissa jarrut päälle jos minusta tuntuu, että toinen osapuoli on enemmän jutussa mukana kuin minä itse, mutta en ole varmaankaan sen syvällisemmin ääneen miettinyt, että mistä tämä kaikki juontaa juurensa.

Ensimmäinen pidempi seurustelusuhteeni (vähän päälle puoli vuotta kolmetoistavuotiaana) päätyi lopulta siihen, että tyttö oli minuun niin rakastunut kuin tuonikäinen voi olla ja itselleni suhde oli lähinnä kädestäpitelyä ja pussailua. Siinä vaiheessa kun tuon tajusin, ajattelin jo silloin hyvin pitkälti samalla tavalla kuin nyt, elikkä on parasta pistää leikki poikki ennen kuin toinen kiintyy liikaa. Varhaisteini-ikäisen salamarakkaus oli toiselle kuitenkin jo iskenyt päälle ja viimeinen asia mitä hänestä kuulin oli se, että hänet toimitettiin toistuvien itsemurhayritysten jälkeen nuorisopsykiatriselle osastolle toiseen kaupunkiin ja tämän myötä sitten muuttivat koko perhe pois.

Ehkä tuosta on jäänyt vähän turhankin varovainen ote ihmissuhteisiin, mutta tosiaan minulla tuota historiaa vasten soi erittäin voimakkaasti hälytyskellot siinä vaiheessa jos toinen on tunnetasolla huomattavasti syvemmin mukana mittelössä ja itselläni on epäilys, etten kykene vastaamaan samoilla tunteilla toiselle.

Yleensäkin kun ajattelen ihmissuhteita ja yksinäisyyttä, niin huomaan lähinnä kaipaavani jotakuta, jota rakastaa. En tarvitse ajatuksissani koskaan ketään tähän vierelle, joka rakastaisi minua. Se ehkä tulee kaupanpäällisenä sitten siinä jos löytäisin henkilön, jonka kanssa uskaltaisin heittäytyä. Tahtoisin vain olla lähellä ja pitää hyvänä. Se, että saan toisen nauttimaan tuottaa itselleni suurempaa nautintoa kuin pelkkä vastaanottaminen.

Heikkona hetkenä

Toisinaan tulee sellainen olo, että tahtoisi vaan kääriytyä sängyn pohjalle peittojen sisään ja maata yksin pimeydessä. Kurjuuden maksimointia, sillä harvemmin tuollaisia tunteita tulee jos on seuraa tai muuten vaan mukava olo.

Yksin. Pimeässä. Ehkä kostuttaa tyynyliina kyyneliin ja tuntea sähköisenä möykkynä vihmova tuska rintakehässä. Uskotella itsellensä että ei muka ole ystäviä eikä ketään kuka välittäisi. Olla romuna.

Sitä niin harvoin kokee tarvetta tuollaiselle, saati sitten itseään päästää siihen tilaan.

perjantaina, heinäkuuta 27, 2007

Epäselvä lehtinen

Tänään postiluukusta tipahti Tallink Siljan kanta-asiakaslehti "Club One". Proosallinen osuus oli ihan siedettävää palvelutarjonnan esittelyä, mutta jo toista kertaa silmiäni särki oksettavan epäselvästi taitettu ja suunniteltu kanta-asiakasetuvihkonen.

Ensimmäisellä sivulla on elo- syys- ja lokakuille ulottuvat viinitarjoukset. Aukeaman oikealla puolella sitten tarjoukset ovat pelkästään elokuuta koskevia. Seuraava aukeama vaikuttaa ensin painovirheelliseltä kun hinnat ovat vain ruotsin kruunuissa. Pari tekstiriviä sivun ylälaidassa tosin yksilöivät, että ko. aukeaman tuotteet ovat tarjouksessa vain Tallinna-Tukholma -reitillä. Seuraavalla aukeamalla taas reitti muuttuu sivulta toiselle mentäessä ja reitistä kertovalla rivillä lukee edelleen, että "Tarjouskset voimassa vain..."

Tällaista epämääräistä sörsseliä jatkuu koko vihkosen läpi, mutta ärsyttävintä on se, että samat tarjoukset ovat listattuina kolme kertaa identtisinä eri kuukausille. Tuotteiden paikat sivulla muuttuvat, että se olisi mukamas edes eri näköinen, mutta samat kuulokkeet, kihartimet ja matka-DVD:t samaan hintaan siellä on joka kohdassa. Todella rasittavaa. Keskiaukeamalla sitten alkaa ylösalaisin oleva Helsinki-Tallinna ja Tukholma-Riika -reiteille tarkoitettu osio. Eli käännä lehti ympäri ja aloita alusta. Nyt otsikoissa ei sentään ole kirjoitusvirheitä, ainoastaan kieliopillista nillitettävää yksikkömuodon käytöstä pluraalin sijaan puhuttaessa koko sivun tarjouksista.

Ja tuossa lehtisessä siis esimerkiksi Philipsin kannettava DVD-soitin on esitetty eri sivuilla kuusi kertaa täysin samalla hinnalla (ja kuvalla). Ihan oikeasti, se olisi selkeämpää laittaa vaikka yhdelle aukeamalle "voimassa kaikilla reiteillä kaikkina aikoina" -ilmoitus. Vähän niin kuin viinien kanssa on tehtykin, mutta jostain käsittämättömästä syystä linjaus ei ole millään tasolla yhdenmukainen.

Kuinka oikeaan Mikko Metsämäki kirjoituksessaan osuikaan...

The Simpsons Movie

Olipahan hauskaa. Yleisö oli täysillä messissä ja aplodeerasi antaumuksella parhaissa kohdissa. Sai kyllä nauraa koko leffalipun edestä, vaikka juoni ei sinällään kovin hääppöinen ollutkaan. Ihan pakollinen Simpsonit-faneille, mutta varsin hauska muutenkin. Kannattaa istua sitten lopputekstit ihan finaaliin asti jos teatteriin eksyy. Vaikka Maggien ensimmäinen sana onkin oikeasti tullut jo sarjan eräässä jaksossa, niin silti...

Hans Zimmerin Spiderpig-tunnari on myös aika legendaarista materiaalia. :)

Sarjan ääninäyttelijöiden soppareissa on optio kolmelle elokuvalle, eli jatkoa saattaa tulla. Ja mikäs siinä, jos leffa olisi ollut yksi simpsonit-jakso, olisi se helposti mennyt top kymppiin. Nyt voi mennä hyvillä mielin nukkumaan. Hyvää yötä!

torstaina, heinäkuuta 26, 2007

Kummallisia mielihaluja

Mistäköhän johtuu se, että ajattelen vain kuinka mukavaa olisi olla lapissa kovalla pakkasella vaeltamassa jonkin huskyn taikka muun pitkäkarvaisen söpön koiran kanssa? En ole koskaan nimittäin ollut mitenkään koira/vaellusihmisiä, mutta nyt, keskellä kesää tekisi mieli sitten olla kylmissä ääriolosuhteissa kaikessa hiljaisuudessa. Kiitti, aivot.

Tänä yönä se tapahtuu!

Koskakohan sitä on viimeeksi odottanut jotain näin innoissaan? :) No, lippu on jo taskussa, pitänee varmaan mennä töitten jälkeen illalla baariin muutamaksi tunniksi ennen leffan alkua.

Ja vähän haipakkaa nyt joku modaamaan GTA:sta Grand Theft Walrus!

keskiviikkona, heinäkuuta 25, 2007

Note to self

Kaksi rasiallista persikoita ja nektariineja kohtuullisen nopeaan tahtiin nautittuna aiheuttaa vatsanpuruja.

au au au...

Korttipostia

Masteri sitten mitä ilmeisimmin on minulle myönnetty. Suoraan he eivät sitä lähettämässään kirjeessä sanoneet, mutta näin olettaisin sen perusteella, että he postittivat minulle hakemaani korttiin liittyvän nelinumeroisen tunnusluvun. Kaipa se korttikin sieltä tulee. Ehkä. Vielä joskus. Toivottavasti. Kai.

Tallink Silja sen sijaan muisti minua kortilla, itseasiassa jopa kahdella. Hetken aikaa naureskelin, että kuinka riipivää olisi ollut saada tuo kirje jos olisi suurissa erotuskissa tai mikäli puoliso olisi vaikka kuollut jokin aika sitten. Nyt pystyy vain hymähtämään ajatukselle ja heittämään exän rinnakkaiskortin leikattuna roskiin. Sääli sinänsä, sillä tuo ClubOne silver -kortti on aika hieno. :) Eli muistakaa siis irtisanoa exän rinnakkaiskortit erotessanne. Eipä ollut päälimmäisenä mielessä silloin ja jotenkin tuo sitten pääsi unohtumaan.

Erotuskissa on muuten hassu sana, sano.

maanantaina, heinäkuuta 23, 2007

Tyhjää

On hieman uupunut olo. Tietysti pari 45-tuntista työviikkoa vaikuttavat asiaan enkä varmaan myöskään nuku tarpeeksi. Mutta ei se loppujen lopuksi menoa haittaa. Duunit hoituvat omalla painollaan, mutta siviilipuolen sähköpostit kasautuvat ja kohta vastattavaksi liputettujen viestien määrä kasvaa ylitsepääsemättömäksi ja pelkkä "hoidettavat" -kansion näkeminen sähköpostiohjelmassa tai auki oleva excel-ohjelma aiheuttaa kylmiä väreitä.

Tällä hetkellä kaipaisin sellaista seuraa, jonka kanssa voisi vetää punkku/samppanjakännit kämpillä, ehkä käydä kierähtämässä jossain kaupungilla jos kaikki puhuttava olisi jo tullut puhutuksi ja hieman irtaantua tästä rutiinista. Pitäisikin muutenkin juoda tuolta viinikaapista muutama pullo pois kun olen lähdössä synttäreiksi miniristeilemään äidin ja siskon kanssa, niin kyllä sen taas tietää että tulen sieltä kolmen skumppa- ja viiden viinipullon kanssa himaan. "Ku halvalla saa". :D

Lisäksi olen hotkinut viime aikoina varmaan kilon nektariineja päivässä. Ja nytkin tekisi mieli käydä hakemassa lisää...

lauantaina, heinäkuuta 21, 2007

Remppaa

Omat maskuliinisuuspisteet nousivat taas hiukan kun eilen virittelin vihdoin ilmastointilaitteen poistoilmaletkun menemään tuuletuskanavasta ulos. Tykötarpeina oli keittiöveitsi muovin leikkaamiseen, jekkulankaa pysyvän ja elegantin kiinnityksen tekemiseksi ja yhden pitkähihaisen valkoisen mainospaidan vasen hiha tiivisteeksi. Askartelu tapahtui tietenkin kädet suorana ilman näköyhteyttä katonrajassa olevaan pieneen koloon huteran tuolin päältä. Pitäisi kyllä ostaa vähän pidempi letku/putki tuolle kylmäilmapuhaltimelle niin se ei olisi noin pingottuneen oloinen.

Muutenkin hieman siinä samassa järjestelin uusiksi kämppääni ja tämä yksiö vaikuttaa taas hieman tilavammalta. Nyt vaan painiskelen ongelman kanssa, että tilaisinko sen suurempikokoisen ja vähän paremman subbarin vai tyytyisinkö siihen hieman kalliimpaan ja pienempään "melkein yhtä hyvään" alaäänitoistajaan. Tietysti jos ajattelen tätä puhtaasti poikamiesboksina, niin valintahan on itsestään selvä, mutta vähän oikeasti hirvittää 45cm*62cm pinta-alaltaan oleva ja yli puolimetrinen laatikko. Mutta kun kerran kotiteatteri on jossain määrin harrastuksena, niin... :) Koska kivekset nyt kuitenkin tuottavat tuon ilmastointilaiteseikkailun jälkeen seitsenkertaisen määrän testosteronia niin tällä hetkellä valinta on vahvasti tuon isomman möykyn kannalla. Vaikka olin jo mukamas päättänyt hankkia sen pienemmän ja piilotettavissa olevan tyttösubin...

perjantaina, heinäkuuta 20, 2007

Jonain päivänä...

Tänään rautatieaseman edessä olevalla ratikkapysäkillä oli taas sellainen tolkuitta kiehuva hyvänolontunne kropassa kun näki isän tyttärensä ja vaaleansinisen Etolan muovipaljun kanssa sateessa. Iskä piteli paljua päänsä päällä sateenvarjona ja n. nelivuotias tytär kihersi sateensuojassa välillä pisaroiden lomaan kuikkien, vaaleanpunaiset vaatteet sateen täplittäminä. He molemmat vaikuttivat todella onnellisilta.

*huokaus*

torstaina, heinäkuuta 19, 2007

Kade

Hih, kävipä tänään ilmi että yksi kaverini on ruotsintanut tämän uuden Simpsonit-leffan. :) Leffa on kuulemma "poliittisesti valveutuneempi kuin hän muistikaan". Hahmojen oikeaan nimeämiseen oli kuulemma suhtauduttava yhtä suurella pieteetillä kuin Fantastic Fouria kääntäessä, kun kovan luokan fanit kuulemma vetävät verson juuria myöten sieraimiinsa jos tuollaisissa asioissa tyritään.

Viikko ensi-iltaan! Sitä odotellessa katson Nelosella elokuussa alkavaa Jericho-sarjaa, joka vaikuttaa varsin mielenkiintoiselta ja mässytän Ben&Jerrysiä. (Kirottu lähimakuuni)

keskiviikkona, heinäkuuta 18, 2007

Simpsonit

Kai teillä on jo liput The Simpsons Movien klo 00.01 alkavaan esitykseen ensi-iltaperjantain vastaiselle yölle? Omasta taskusta ainakin lippu löytyy. :)

Pienestä pitäen tullut kyseistä sarjaa fanitettua, joten tuosta ensiesityksestä tullee varmasti aika kiva fiilikseltään. En usko että tuohon aikaan nimittäin kovin montaa lapsiperhettä/uusiofania Tennispalatsin tienoilla liikuskelee, vaan katsomaan raahautuu etupäässä pitkän linjan faneja.

En vieläkään kyllä hoe sitä perinteistä tosifanien mantraa, että "alkupään tuotanto oli paljon parempaa..." vaikka mieli tavallaan tekisi. Ensimmäisinä tuotantokausina kun käsiteltiin todella syvällisiä ja vakavia asioita, kuten perheen sisäisiä ongelmia, läheisten kuolemisia, pettämisiä ym. Nykyään jaksot ovat lähinnä jotain hauskoja tapahtumia ja slapstick-huumoria iloisessa ympäristössä tuttujen hahmojen kesken. Sarjan luonne on muuttunut selkeästi vuosien saatossa, mutta innolla kyllä odotan että mitä tuo leffa tarjoaa.

Kontrollia

Vihaan tätä tunnetta kun mieltä painaa asia, jolle en kertakaikkiaan voi mitään. Likipitäen kaikki ongelmat ovat tähänastisessa elämässäni olleet sellaisia, että pienellä ajatustyöllä ja oikein toimimalla asian on saanut ratkaistua. Läheisen sairautta ei vain pysty poistamaan ja töiden takia en pysty kunnolla olemaan henkisenä tukena taikka vierailemaan parinsadan kilometrin päässä olevassa sairaalassakaan.

Yleensä käsittelen tunteeni hiljaa sisälläni, mutta nyt vain haluaisin, että olisi edes hetken hyvä ystävä tässä lähellä, jonka syliin voisi painaa pään. Mutta kyllä tämä tästä. Olen jo varhaisella iällä oppinut selviämään yksin. Ei se ole mikään ongelma. Helpompaa se vain on ystävän seurassa.

--

I Am A Rock

[...]

I have my books
And my poetry to protect me;
I am shielded in my armor,
Hiding in my room, safe within my womb.
I touch no one and no one touches me.
I am a rock,
I am an island.

And a rock feels no pain;
And an island never cries.

"Mc oo ihao käoissä?"

Kysyi eräs henkilö tekstiviestillä 11.2.2007 klo 0:47.

Mutta tosiaan. Voisin kuvitella itseni lähettämässä hyvinkin samalaista viestiä jollekulle juuri nyt.

Terkkuja kaikille Marin blogista bongatun tapaamisen osanottajille. Seuranne oli varsin humalluttavaa.

tiistaina, heinäkuuta 17, 2007

Hienoa, luottokunta!

En ole eläessäni ostanut mitään luotolla/osamaksulla(*) (jos ei ole rahaa siihen, ei ole myöskään varaa siihen -mentaliteetilla). Nyt olisin tarvinnut luottokorttia kun aikeena on tilata SVS:n subbari ulkomaisesta nettikaupasta. Laitoin hakemuksen visa-kortista luottokuntaan - ilman luotto-ominaisuutta ihan pelkkänä maksukorttina. Tänään sitten tuli päätös, etteivät sitten myönnä tälle velattomalle, luottohäiriömerkinnättömälle opiskelujen ohessa työssäkäyvälle omistusasujalle kyseistä korttia.

Ymmärrän kyllä, että se tietokoneohjelmanpätkä joka noita hakemuksia seuloo on takertunut siihen opiskelijan vuositulo-kohtaan, mutta silti jotenkin tuntuu koomiselta tämä tilanne kun itse tietää vähän paremmin omien raha-asioidensa todellisen laidan. Aivan sama, laitetaan sitten Nordea Rahoitukselle viestiä ja Masteri tilaukseen. Saapahan vielä Check-In -asiakkaana hiukkasen halvennustakin kortista.

(*) En laske auton leasing-sopimusta tässä tapauksessa luotoksi. :)

Sänkyblogaus

En muista ainakaan kovin usein vielä sängyltä bloganneeni, mutta toisinaan tulee käytettyä hyväksi langattoman verkon suomia etuja. Sänky on kuitenkin ehkä paras paikka kämpästäni.

Tänään on ollut niskat kipeänä ja oikeassa käsivarressa on ainakin kolme mustelmaa eilisen keikan jäljiltä. Ja nukuttaakin vielä. Hyvää yötä kaikille. :)

maanantaina, heinäkuuta 16, 2007

Puhkipoikkiväsynyt

Olipahan mahtava keikka taas kerran. :) Ensinnäkin pahoittelut järjestyksenvalvojille, se ensimmäinen pitti Master of Puppetsin aikana oli meidän aloittama. Ja samoin ne kaksi Seek & Destroyn aikana muodostunutta häröpalloa. Mutta täytyyhän sitä pitää tilastoa yllä. Pari pittiä ehti muodostua ilman meitä, mutta sentään ehdittiin niihinkin mukaan. Aivan mahtava meininki ja jalat hapoilla kaikesta hyppimisestä ja riehumisesta. Kaikilla kerroilla pitissä oli todella ystävällinen meno ja kaatuneet noukittiin heti ylös. Selkeästi joukossa oli myös vanhan koulukunnan hevimiehiä kun tiesivät pelin hengen. Sen järjestyksenvalvojan ilme oli kyllä näkemisen arvoinen kun eka pitti muodostui. Ei ollut varmaankaan raukka ennen vastaavaa nähnyt ja meni siitä sitten aivan ymmälleen.

Mahtavan uupunut olo. Olisikohan sitä ansainnut pitkät yöunet...

sunnuntaina, heinäkuuta 15, 2007

Metallica!

Illalla riehun kentällä pelipaidassa #26. Saa tulla nykimään hihasta jos on tunnistavinaan. :)

Viikonloppu mennyt taas sitä tavallista rataa, perjantaina ... ei juurikaan mitään. Eilen kaverin luona saunomassa ja grillailemassa, tänään aamulla sitten sompailua Vaaralasta keskustaan töihin (=blogaamaan) ja illalla tosiaan stadikalle hillumaan.

Rock!

perjantaina, heinäkuuta 13, 2007

alfa?

Ehkäpä blogihistoriani mieltäylentävin kommentti löytyy Niskalaukauksen nimimerkin alta edellisen blogaisun kommenttilootasta. Kommentti kirvoitti aivot myös ajattelemaan asiaa hieman pidemmälle. Olenko mielestäni alfauros? Joo ja en. Työ-/kouluasioissa en yleensä pyri ottamaan mitään johtavaa asemaa, mutta yleensä jos muiden toilailusta ei tahdo tulla mitään niin otan ohjat käsiini.

Naisten suhteen en sinällään koe olevani mikään kauhea alfauros, mutta toisaalta yleensä minä suoritan sosiaalisissa tilanteissa sitä karsintaa eikä toisin päin. Mitenköhän tuota nyt mittaisi jos ei ole koskaan kiinnostanut baareista naisia kotiinsa hinaamaan ja sitä kautta ei omaa markkina-arvoaan myöskään testannut... Yllättävän suoriakin ehdotuksia kuulee, mutta yleensä ne tulee loppuillasta ja jo vahvasti humaltuneilta naisilta. Ilman vertailupohjaa voin vain olettaa, että näin käy tietyn pisteen jälkeen baarin kaikille miehille. (korjatkaa jos olen väärässä).

Toisaalta en ole koskaan saanut kunnolla rukkasia tai muunkaanlaista tyrmäystä suoralta kädeltä. Ja jos olen silmäni johonkin iskenyt niin tapahtumat ovat liki poikkeuksetta johtaneet pelkkää jutustelua pidemmälle.

Vai onko kyseessä sama ilmiö kuin siinä, että mielestään helpoista älykkyystesteistä saa huipputulokset ja ne siksi kyseenalaistaa?

Ja sitäpaitsi, miten nykyään alfauros määritellään? Onko kyse luontaisesta johtajuudesta? Naisten saamisesta? Röyhkeydestä?

torstaina, heinäkuuta 12, 2007

Päikkärit

Otin sitten terhakkaat parituntiset päiväunet vain hetkeä myöhemmin kun Chablis jäi pyöräilijöiltä taakse. Nyt ei sitten enää nukuta vaan ajatukset pyörivät ympyrää.






***





[pehmopornovaroitus, herkimmät lukijat voivat vaikka painaa tästä mikäli aiemmat lajityypin postaukset ovat häirinneet]






***





Jostain kumman syystä mieleni tekisi hieroa ja hyväillä alastonta naisvartaloa. Ensin toinen asettuisi makaamaan mukavasti vatsalleen, jonka jälkeen upottaisin sormeni hänen hiuksiinsa ja silittelisin niitä samalla hellästi päänahkaa hieroen. Kymmenien ja taas kymmenien sivelyjen jälkeen siirtäisin hiuksensa sivuun sormenpäilläni niskan herkkää ihoa myötäillen. Sormenpäät saavat kulkea selkää myöten hitain ja pitkin vedoin, tunnustellen ja koskettaen. Kun sormet ovat riittävästi hellineet selän jokaista kolkkaa ylimmistä luista alimpiin nikamiin muuttuu käteni kosketus koko kämmenellä tapahtuvaksi hyväilyksi. Ylös keskeltä selkää, pieni pyörähdys yläselässä ja hitaasti kylkiä hyväillen takaisin alas. Hetken kuluttua avaan lämpimän hierontaöljyn jota rupean levittämään maalaavin liikkein. Alaselästä tasaisella ja hyväilevällä liikkeellä kohti hartioita. Hämärän valaistuksen kajo heijastuu kosteasta olkapäästä ja öljyn heikko tuoksu luikertelee sieraimiin. Alan hieromaan hartioita, kipeytyneitä ja väsyneitä lihaksia jotka alkavat hiljalleen rentoutua kosketuksestani. Rytmikkäät ja lempeät liikkeet seuraavat toisiaan iholla, niskasta lapaluille lämpimien käsieni toimittamina. Sormista jää sekunnin murto-osaksi pieni painauma kimmoisalle iholle. Sormet risteilevät olkapäille ja käsivarsille ja yhtäjaksoiset liikkeet kiertävät vartaloa. Piinallisen hitaasti käteni etsiytyvät ristiselkään ja kämmenteni alaosat sipaisevat ohimennen pakaroita. Kylmät väreet saavat ihon kananlihalle sitä mukaa kun kynteni matkaavat selkää pitkin ja lämmin hengitykseni polttelee iholla...

#6

Maailmanennätysyritys pitkäkestoisimman meemivastauksen rustaamisessa jatkuu. Satunnainen fakta numero kuusi olkoon se, että en syö aamupalaa. Kouluun tai töihin lähtiessä ei ole toivoakaan, että saisin mitään alas heti aamusta. Lounasaikaan voi sitten syödä sen lounaan jos nälkä tulee. Toisinaan voin olla ihan huomaamattanikin vaikka vuorokauden syömättä.

Vapaapäivinä tosin monipuolisen aamiaisen/brunssin väsääminen ja antaumuksellinen nautiskelu on silkkaa parhautta. Muutenkin ruuanlaitto on rakas harrastus, mutta itselleen on tylsähköä kokkailla. Toisinaan sitten taas tekee ison satsin jotain ruokaa ja kutsuu lähialueella olevia kavereita syömään, mutta jos kukaan ei tulekaan niin olo on hieman orpo. Että sinällään pelkkä kutsuminen on helppoa, mutta ihmisten saaminen luokseen tunnin varoitusajalla on hieman haastavampaa. :)

maanantaina, heinäkuuta 09, 2007

Hemmottelua

Miksiköhän missään miestenlehdessä ei koskaan ole vinkkinä sellaista, että siivoa koko huusholli ja palkitse itsesi hyvällä leffalla, suklaaseen dipatuilla mansikoilla ja pikkupullollisella kuohuviiniä(*)? Toimii ainakin itselle ja olo ei juuri paremmaksi voisi muuttua. Paitsi tietenkin jos olisi joku tässä vierellä, jolle voisi syöttää suklaamansikoita. :) [joo joo, vonk vonk, vali vali, oon yksin, so what.]

Ihan oikeasti vaan olisi mukavaa...

(*) Kun Hesarin Alkossa ei ollut puolikkaita samppanjoita ja en viitsi tuolta omasta kaapista kokonaistakaan yksin juoda.

re: HKL-palaute (rait.v.4, ooppera, 9.7.2007, klo 8:47)

Pahoitteluni sille eläkeikää lähestyvälle pyylevälle ratikkakuskille jonka aamun onnistuin ilmeisesti pilaamaan. Onhan se minulta väärin ylittää suojatie punaisia päin kun minulla on kiire töihin ja tahtoisin tulla juuri sinun kulkuneuvosi kyytiin. Mielestäni tosin se juuri pysäkille seisahtuneena torven soittaminen oli kuitenkin hieman tarpeetonta, kuten myös tahallinen etuoven sulkeminen juuri kun olin astumassa sisään. Tahtoisin myös pahoitella sitä, että laitoin jalkani epätodellisen sopivasti oven eteen ja liioitellun sulavasti nousin kyytiisi asettamistasi esteistä huolimatta. Myös ne vihaisen oloiset vilkuilusi huvittivat minua suuresti, joskin niiden tarkoitus lieni pahentaa synnintuskiani. Lupaan olla jatkossa varovaisempi juuri pysähtyvien ja vasta pysähtyneiden, oviansa avaavien raitiovaunujen suhteen.

sunnuntaina, heinäkuuta 08, 2007

Eilen oli taas vaihteeksi mahtava duunipäivä, kiireistä, kuumaa ja hikistä, mutta mahtava tunnelma koko ajan. Lisäksi sai myös kaksikin terassikutsua, mutta olin jo sopinut näkeväni exexää duunin jälkeen. Käytiin nauttimassa pullo kohtuullisen maukasta sisilialaista punaviiniä ja vaihdettua taas miltei vuoden aikaiset kuulumiset. Oikeasti mukava kuulla että toisellakin menee hyvin ja mukavasti.

(hmm, jostain syystä duunikone ei anna kirjoittaa tuohon otsikkokenttään mitään. Ei sillä että minulla mitään sopivaa otsikkoakaan olisi, mutta...)

Mutta tosiaan, tulipahan sanottua ääneen se mitä on ajatellut hiljaa päänsä sisällä. Että vaikka on hieman vastoinkäymisiä perheessä, niin olen silti erittäin onnellinen.

perjantaina, heinäkuuta 06, 2007

Alakerrassa on bileet

Ei, en puhu vertauskuvallisesti vaan alkerran uusi naapuri on uskaltanut alkaa elämään. Ellei olisi huomenna töitä niin menisin varmaankin soittamaan ovikelloa fisupullon ja parin oluen kanssa, mutta jos uusi asukas on juhlivaisempaa sorttia, niin eiköhän noita tilanteita vielä tule.

Pari vapaapäivää ovat menneet varsin mukavasti. Keskiviikkona Jaden kanssa puistossa (feat. Turisti +avec & Just Sopivasti) ja loppuillasta lähikapakassa, torstaina kaverin kanssa lounastreffit ja pari tuntia päämäärätöntä haahuilua lintsillä. Illalla sitten vielä vanhan lukiokaverin kanssa terassille. Tänään sentään olen viitsinyt olla ihan hissuksiin.

Tänään on ollut sellainen päivä, että mikäli ilmastointilaitteella voisi blogata ja katsoa animea, niin en tarvisi elämääni mitään muuta.

Tukea

Nyt alkaa isän sairastaminen raastaa toden teolla myös äidin henkistä kapasiteettia. Äitiin inkarnoituneen omnipotentian illuusio karisee, mutta sitä paremmalta tuntuu, että voi olla tässä hetkessä hänelle tukena ja puolenyön aikaan viettää puhelimessa pitkiä keskustelusessioita ja lähettää hänet nukkumaan hyvillä mielin. Sanoa ääneen ne kolme sanaa, jotka äidin ja lapsen välillä ovat itsestäänselvyys, mutta joita ei normaalioloissa lausuta.

torstaina, heinäkuuta 05, 2007

Elämästä ja rahasta

Kuuminta hottia: Prinsessäelämää.

Josta sitten luontainen jatkumo raha-asioihin: raha ei sinällään tuota onnea, mutta kummasti se vaan elämää helpottaa. Itse olen niin onnellisessa asemassa, ettei minun tarvitse kaupassa käydessäni pankkitilini saldoa tarkastella. Perustoimeentulo on turvattu ja aikaa sekä rahaa jää myös elämästä nauttimiseen.

Silti olisin valmis luopumaan siitä turvaa tuovasta luvusta toisella pankkitilillä jos vaikka isä pystyisi taas kävelemään. Puoli vuotta sänkypotilaana on tämän hetken tiedoilla se vähimmäisveikkaus. Asiahan ei tietenkään murehtimalla parane ja lääkärit tekevät voitavansa, mutta silti sitä tulee asioita miettineeksi.

Että mikä se oikeasti elämässä on tärkeää.

tiistaina, heinäkuuta 03, 2007

#5



Minua on luultu Kristian Meurmaniksi ja pysäytetty kadulla sen takia.

(kuva pöllitty Iltalehden sivuilta)

Maanantai

Eilinen oli taas mukava päivä. Naisihminen, joka asettuu ystävyysakselilla n. bestfriendinthewholewideworld -osastolle tuli käymään kotikaupungista kaukaa ja pääsi taas vaihtamaan kuulumisia muutenkin kuin skypen kautta. Ja tietenkin istumaan sen 5min sylikkäin sohvalla, joka voidaan vielä katsoa ihan vaan ystävälliseksi "voi meitä" - jutuksi kun kummankaan ihmissuhteet eivät oikein ota onnistuakseen.

Olisikohan toteamuksensa, että miehet ja naiset eivät ilmeisesti voi olla pelkästään ystäviä, ollut puolivihjaileva keskustelunohjausyritys? Vai ollaankohan me jo niin hyviä ystäviä, että keskustelukumppanin sukupuoli on jo menettänyt merkityksensä?

Olen kyllä edelleen sitä mieltä, että noin hyvää ystävää ei kannata riskeerata yrittämällä jotain muuta joka saattaisi epäonnistuessaan johtaa välien vieraantumiseen. Kai.

***

Outo/satunnainen asia #4: Olen hiplailuvammainen, eli mahdollisuuden sattuessa en vaan osaa lakata koskettamasta, hivelemästä, tunnustelemasta ja nuuskimasta toisen ihoa.

sunnuntaina, heinäkuuta 01, 2007

Rauhallista

Tuli sitten nukuttua pommiin aamulla. Voi luoja miten minä vihaankaan tuota kännykkäni herätyskelloa, joka tähänkin on syypäänä. (Ei kai sitä muutaman oluen jälkeen muista, että sen jälkeen kun olet asettanut herätyksen oikeaan kellonaikaan, painanut Valmis-nappulaa ja puhelin ilmoittaa kaiken olevan hyvin, että se herätys pitää vielä erikseen aktivoida...)

No, ennätysajassa (12 min heräämisestä) Kalliosta keskustaan ja tekemään asiakkaille videota. Taksin päivähinta on kuitenkin varsin kohtuullinen. Duunipäivän loppupuolella kutsu erään asiakkaana olleen polttariseurueen kanssa terassille. Ei sitä tohdi kieltäytyä kun niin hemaiseva kaaso säkenöivin silmin mukaansa pyytää. Varsin mukavaa oli kaikin puolin, mutta seurueen lähtiessä risteilemään suuntasi allekirjoittanut kaverinsa luokse Pasilaan saunomaan. Rentoa oleilua, löylynheittoa ja jutustelua yhteen asti ja sitten kotiin nukkumaan. Huomenna kuitenkin duunia. (Ja ellei olisi ollut, niin olisin todennäköisesti lähtenyt edellämainitun polttariporukan matkaan pidemmäksikin aikaa. Ylimääräinen paikkakin kun sattui vielä hyteissä olemaan.)