lauantaina, kesäkuuta 30, 2007

Note to self

Vaikka Michellen ruoka onkin hyvää ja tarjoamansa viinit erinomaisen maukkaita, ei kannata käydä Königissä edes "pitäähän tuollakin kerran elämässään käydä" -mentaliteetilla. Tai jos pitää, niin se kannattaa laittaa mielummin "things to do when I'm 40" -listalle kuin tällä hetkellä työn alla olevalle "things to do before I'm 30" - luettelolle. Paikka sinänsä oli viihtyisä, musiikki kohtalaisen hyvää, mutta asiakaskunta oli tosiaan huomattavasti totuttua vanhempaa. Ja viidessä minuutissa oli ensimmäinen iältään äidikseni sopiva naisihminen hiplaamassa ponnaria ja selittelemässä kuinka ihanan paksu tukka minulla on, joten kovin miellyttävää ensivaikutelmaa ei ravintolasta saanut. Ehkä sitten parinkymmenen vuoden päästä...

Kieltämättä olo oli hieman sama kuin joskus havahtuessani siihen, että olen "hieman" keskimäärin itseäni vanhemmassa seurassa firmankorttijatkoilla Satumaassa. Mutta ei siitä sen enempää.

torstaina, kesäkuuta 28, 2007

Terkkuja duunista

Loma-aikavalinta osoittautui loistavaksi, sillä kuten aiempinakin vuosina, työpaikka on kohtalaisen autio ja aikaa jää myös kiinnostaville asioille, kuten blogaamiselle.

Tämä päivä mennee positiivisen kiireellisissä merkeissä kun duunin jälkeen pitäisi taas tavata tuota junatuttavuutta duunin jälkeen hyvinkin selkeissä merkeissä ja illalla vanha inttikaveri tulee sitten kyläilemään. Huomenna duunia ja isommalla kaveriporukalla rilluttelemaan. Eipä tämä työnteko nyt niin hirveästi vapaa-ajan harrastamista haittaa.

Olen yrittänyt kuumeisesti miettiä seitsemää outoa tapaa itsestäni, mutta jotenkaan en ole saanut mitään puettua sanoiksi. Ehkäpä ne oudot tavat tuntuvat itsestä niin normaaleilta, ettei niitä edes pidä mitenkään kummallisina. Tai jos kylpyhuoneen pitäminen siistinä ja desinfioidun tuoksuisena on kummallista, niin sanotaan sitten vaikka se. Jotenkin hassua saada positiivisia kommentteja vessan siisteydestä kun en oikeasti ymmärrä että miten jotkut saavat sen epäsiistiksi. Kaiken lisäksi kun se on ehkä maailman helpoin pitää puhtaana ja kun tapoihini ei kuulu roudata päivän postia pesukoneen päälle ei sinne myöskään kulkeudu ylimääräistä tavaraa. Shampoot, hoitoaineet ja muut pesuaineet pysyvät järjestyksessä imukupeilla kiinni olevassa kulmahyllyssä ja lavuaarin yläpuolella olevassa peilikaapissa säilyvät parranajo- ja ihonhoitotuotteet hiuslenkkien (ooh! pitkätukka!) ja muiden tilpehöörien seurana.

Miten hitossa kylpyhuoneen edes saa ruokottomaan kuntoon? :) Kyllä minä kämppäni epäjärjestykseen saan päivässä, mutta ehkä alitajuinen kunnioitus lattialämmitystä kohtaan pitää sitten vessan puhtaana.

Ehkä omituisena tapanani voisi pitää tuollaisiin typeriin yksityiskohtiin tarttumista. Tsori, Duussi. :(

keskiviikkona, kesäkuuta 27, 2007

Uneton yö

Viime yö meni taas liiallisten ajatusten ja unettomuuden velloessa pääkopassa. Olo oli kipeä ja aina kun alkoi tuntua siltä, että voisi nukahtaa nousi vireystaso taas jonkin ei-toivotun impulssin tähden. Hittoako sinä sitten. Kuppi teetä ja läppäri sänkyyn. Harvinaisia hetkiä kun tajuaa tekevänsä jotain, mitä ei ole aiemmin tehnyt. Hellävarainen vaipuminen puoliksi unenomaiseen tilaan ja koneen sulkeminen. Sentään sain asetettua sen yöpöydälle. Koneen kanssa nukkuminen kun kuulostaa jo ajatuksenakin hieman turhan nörtähtävältä.

Aamulla kohtalaisen hyvä olo, joskaan ajatukset eivät tunnu rauhoittuneen vieläkään. Vaikka eihän minulla pitäisi olla mitään ajateltavaakaan.

Ruokaa. Sitä minä tarvin juuri nyt. Tämä ajatuksenvirta saa nyt vaihtua pukeutumiseen ja kaupassakäyntiin. Blogin päätoimittajan ollessa henkisesti ulkona toimistosta pääsevät nämäkin luonnokset lopulliseen julkaisuun.

Äly, hoi!

Väsyneiden aivojeni tuottama kummallinen idea oli mennä yöllisen wikipediasurffailun ja villin assosiaatioketjun jälkeen selailemaan mensan sivuja. Tavallaan olisi kiva käydä testauttamassa itsensä ihan virallisestikin, hintakaan ei näemmä ole kuin 30e. Tuskin kuitenkaan mensaan liittyisin vaikka siihen mahdollisuus tarjoutuisikin. Paljon siistimpää minun silmissäni olisi kieltäytyä kutsusta. :)

Loppujen lopuksi olen kyllä Stephen Hawkingin kanssa samaa mieltä siitä, että "Only idiots boast about their IQ".

Itse ainakin etsin ympärilläni olevista ihmisistä kaikkea muuta kuin pelkkää älykkyyttä. Pari parasta kaveriani ovat sellaisia, etten vieläkään tiedä että ovatko he oikeasti huippuälykkäitä vaiko keskimääräistä tyhmempiä. Mahtavia tyyppejä vaan ovat.

Parisuhdemielessä toivon, että nainen olisi älyllisesti suurin piirtein samaa tasoa itseni kanssa. Ihan vaan keskustelujen mielekkyyden kannalta. Vaikka edelleen: jos joku olisi tässä vierellä, merkitsisi se tällä hetkellä enemmän kuin mikään muu.

tiistaina, kesäkuuta 26, 2007

Kipeetä

Elimistö selkeästi vierastaa töihin palaamista kun kurkku on kipeä ja nenä tukossa. Eipä sitä oikeasti niin kipeä ole, etteikö töihin voisi mennä, joten pitänee sinne raahautua. Muutenkin loman jälkeen heti saikulle jääminen vaikuttaisi melko epäilyttävältä. :)

Olen aiemmin ollut jostain syystä todella tunnollinen sairastaja. Silloin harvoin kun on ollut kuumetta tai muuta tautia niin ne ovat aina osuneet sellaiseen ajankohtaan, että olisin muutenkin lomalla. Tosin silloin ennen opiskelujen aloitusta kun työmotivaatio oli melko nollassa tuli haettua pari kertaa työterveydenhoitajalta hyvinkin pienillä oireilla infectio respiratoria superior acuta -paperit. Aina se kurkku kuulemma hieman punoitti. :)

Tuntuu kyllä oudolta että illalla pitäisi olla taas töissä. Lomailuun ehti melkein jopa tottua...

Yöpostaus

Taas se meni tähän: kaveri sohvalla nukkumassa, mukava ilta alkoi Kalliosta, eteni ruokaravintolan kautta Slinkkuun ja lopulta päättyi kämpilleni kotitekoisen fisun ja väsyneen juttelun merkeissä.

Kuulemma täällä palvelu pelaa paljon paremmin kuin kotona, mitä en sinänsä ihmettele. Jollain tavalla se vaan on minulle kunnia-asia olla hyvä isäntä jos talooni vieraita kutsun.

maanantaina, kesäkuuta 25, 2007

Viimeinen lomapäivä

Huomenna takaisin töihin. Eipä siinä mitään, kun 80% Suomesta on jäänyt nyt juhannuksesta eteenpäin kesälomalle, niin myös työpaikalla on hiljaista. Lomaa loman perään, nyt vain vietän sitä hyvien tyyppien kanssa työpaikalla ilman sen suurempaa stressiä mistään.

Yksi loman huippukohdista oli Kallion ensimmäisen hyvän kebab-mestan löytäminen! Muuallakin kehuttu Ravintola Välimeri löytyy osoitteesta Helsinginkatu 11. Ei alkoholijuomia, ei tupakkaa, kaikki panostus on tehty ruokaan ja se todella välittyy myös lopputulokseen. Suosittelen. Myös paikan pizzat ja lihapullat ovat hyviä, joten kannattaa käydä tarkistamassa, sano.

Hieman synkeä ja sateinen päivä pitää minut vaihteeksi sisätiloissa ja tarjoaa hyvää aikaa katsoa läpi kesän aikana kovalevylle kertyneitä sarjoja. Sohvalle uppoutuu ja aivot lyövät tyhjää. Tylsä ja tapahtumaköyhä päivä, mutta on se ihan mukavaa olla välillä off-asennossakin. Viikonloppuna kun tuli juhlittua suurella antaumuksella ja vielä eilenkin istuskelin Jaden ja Joonaksen kanssa vehreällä nurmella olutta ja punaviiniä juoden.

Hei, tajusin juuri että tämä off-päivähän on krapulapäivä! Mukavaa, saa syödä epäterveellisesti ja hyvällä omallatunnolla vain lööbiä. Sillä eihän krapulassa oikein muuta saa tehdä kuin yrittää palauttaa normaali suorituskyky ja se onnistuu parhaiten hitaalla ahmimisprosessilla yhdistettynä korporaaliseen horisontaalisuuteen.

***

Paitsi että tietenkin kaveri soittaa juuri nyt ja pyytää kanssaan parille. No kyllähän sitä nyt pitää lähteä jos kaveri pyytää. Taukoon siis.

sunnuntaina, kesäkuuta 24, 2007

Deittailusta

En nyt jaksa tarkistaa olenko kirjoittanut aiheesta aiemminkin, mutta en ole mielestäni koskaan käynyt varsinaisesti treffeillä. Tässä yhteydessä nyt tarkoitan treffeillä jotain sellaista asetelmaa, että ennestään tuntemattomat tai vain vähän yhteyksissä olleet ihmiset sopivat paikan ja ajan, jolloin ilmaantuvat samaan pisteeseen tarkoituksenaan päätellä, että onko toisessa seurustelukumppanimateriaalia. Tuo männäviikkoinen junakohtaaminen nyt oli ehkä lähinnä treffejä mitä minulla on ollut, mutta sekin oli lähinnä tunnin mittaisen ensitapaamisen ja junassa käydyn keskustelun jälkeen sovittu juttu. Että tulee syömään samalla reissulla kun vilkuilee sopivia lävistysmestoja.

Ajatushan lähti liikkeelle tätä lukiessa. Että mikä siitä deittailusta tekee niin rasittavaa? Millaista treffeillä on? Onko se oikeasti hyvä tapa aloittaa uusi ihmissuhde?

Omat viritelmät, säädöt ja seurustelut ovat kuitenkin aina alkaneet varsin luonnollisesti ilman mitään sen kummempia järjestettyjä tapaamisia ja yhteisiä aktiviteetteja. Koulun penkiltä, yhdistystoiminnan pyörteistä, viereiseltä paikalta junassa...

Olen aina luottanut siihen, että ei sitä kumppania etsimällä löydä (ja kolmen vuoden päästä tää blogi ei varmaan muusta kerrokaan kuin epätoivoisesta etsimisestä). Kannattaa vaan pitää silmät avoimena ja jutella mielenkiintoisille ihmisille jos tielle sattuvat. Ei ole vielä yksikään purrut.

Mukavaa vaihtelua

Tällä kertaa se asfaltilla makaava henkilö jota menin herättelemään säpsähti hereille, vastasi järkevästi kysymyksiin, nousi pystyyn omin avuin ja jatkoi jaloin matkaansa. Olihan se hieman humalassa, mutta harvinaisen selvänä. Taisipa siinä vielä pikaisesti pahoitella että oli sillä tavalla stadikan parkkipaikalle autojen väliin sammahtanut.

Piti vaan käydä tarkistamassa.

lauantaina, kesäkuuta 23, 2007

Juhannus suoritettu.

No niin, nyt ei enää tarvitse stressata siitä, että onko viettänyt täysipainoisen ja muistorikkaan juhannuksen. Toinen kesä kaverin luona Mäntsälässä (wohoo!) ja tällä kertaa tosiaan oli omat pakanalliset poltettavat (kuvia meidän kauniista parimetrisestä wickermanista tulossa mahdollisesti vastaisuudessa) ja tapojen mukaan yltiöpäisesti grillattavaa. Seurueessa oli ainoastaan yksi alkoholinkäyttöään huonosti kontrolloiva ja siten jokseenkin rasittava ihminen, jolle aiheutin huonon olon "et saa juotua tuota leijonapulloa loppuun ykkösellä, ET SAA!" -tempulla. Taidan olla paha ihminen, mutta jos kohteliaat huomautukset herran läsnäolon epämiellyttävyydestä eivät tuota tulosta niin fyysiseen väkivaltaan turvautumatta tuo on mielestäni ihan varteenotettava vaihtoehto. Ja kaverit kun väittivät, ettei tuollainen yllyttäminen toimi yli 5-vuotiaisiin. Vähänpä tiesivät.

Ja jostain syystä tähänkin juhannukseen kuului pystypainia heinäpellolla, kokkohyppelyä ja muuta perisuomalaista kesänviettoa. Itse tosin tyydyin tapani mukaan seuraamaan sivusta kun muut esittelevät miehisyyttään toisilleen. Minä olen ihan sinut itseni kanssa ilman löylynottokilpailujakin.

PS. Takaisin Kallioon 1v! :)

perjantaina, kesäkuuta 22, 2007

Juhannus

Kuten kaikki itseään kunnioittavat ja säädösten mukaan elävät ihmiset, myös minä lähden juhannukseksi maaseudulle. Luvassa aika perinteinen juhannus, täytyy nyt katsoa miten ilta etenee. Viime vuonna samalla porukalla poltettiin jonkun kokko. Nyt suihkuun, pakkaamaan ja reissuun...

torstaina, kesäkuuta 21, 2007

Ilmianto

Salainen kommenttilaatikossanikin toisinaan viihtynyt blogituttuni, joka varmasti herättää enemmän kysymyksiä pysytellessään anonyyminä, poistui juuri asunnoltani varsin mukavan ulkona vietetyn samppanjapiknikin ja sisätiloissa nautitun Pouilly-Fumén jälkeen.

Olo on parhautta ja postauksen ensimmäisen lauseen possessiivisuffiksit herättävät eksessiivisyyden tunteita. Sivistyssananousuhumala. Siinäpä teille yhdyssana.

keskiviikkona, kesäkuuta 20, 2007

Tuli ja meni

Tuli sitten tavattua tuo junatuttavuus(*) uudelleen ja tapaamisen anti oli sinällään ihan hyvä ja mahtuipa mukaan myös yksi täydellinen hetki puhtailla lakanoilla makoilua lämpimän kesäilman hönkiessä hellästi sisään ikkunasta. Mutta oikeastaan siinä olisi ollut likipitäen yhtä mukavaa yksinään tai kenen tahansa muunkin kanssa. Tulipahan laitettua hyvää ruokaa, juotua hyvää viiniä hyvässä seurassa ja maisteltua syntisen hyvää suklaaherkkua.

Tekisinkö saman uudestaan? Mikä ettei. Voisinko kuvitella pitkäaikaista suhdetta hänen kanssaan? Enpä oikein.

Silmät avoinna vielä toistaiseksi.

(*) olen jotenkin aina vihannut hiljaa sitä kun ihmissuhdeblogeissa puhutaan H:sta, K:sta, A:sta, KA:sta, HMOVK:sta, Ketuista, Sonneista ja Hepuista mutta syyllistyn siihen itsekin. Ei liene parempaakaan tapaa puhua henkilöistä, joiden todellisista identiteeteistä ei "saa" antaa edes pienenpieniä viitteitä :)

maanantaina, kesäkuuta 18, 2007

Etikettivirhe

Tiedetään, Crêpes Suzette pitäisi liekittää Grand Marnierilla eikä Cointreaulla, mutta koittakaa nyt vaan elää minun kanssani.

***

Mutta asiasta toiseen. Pohdin tässä hieman, että olenko liian kiltti - tai lähinnä liian kunnioittava - ihmissuhteissa? Onko nykyään tapana hedonistisesti olla välittämättä toisen sosiaalisesta statuksesta ja räikeästi flirttailla ja pyrkiä varattujen henkilöiden kainaloon? Olisiko asiani nyt toisin jos en silkasta kunnioituksesta toisen parisuhdetta kohtaan olisi vastentahtoisesti pitäytynyt taka-alalla ja jättänyt paria taistelemaan omia taisteluitaan?

Jossittelu sinällään on turhaa, mutta mietinpä vaan tulevaisuutta ajatellen, että pitäisikö sitä ruveta suhtautumaan varattujen naisten miehiin ihan oikeasti vain hidasteina eikä esteinä? Tällä hetkellä en haluaisi ajatella itseäni sellaisena, mutta toisaalta jos niin toimimalla voisi saada sen mitä haluaa, niin...

Äh. Kuitenkin tuntisin olevani huono ihminen jos riistäisin jonkun toisen naisen.

sunnuntaina, kesäkuuta 17, 2007

Rento olo

Jos on olemassa käänteinen krapula, niin minulla on se nyt. Eilen illalla oli aika puhki kun oli koko päivän juossut ja hoitanut asioita, mutta kiireisen illan ja hyvin nukutun yön jälkeen olo on mitä mainioin. Kiireetön aamu, lasissa herkullista vadelmasmoothieta (pakastemarjoista, höh.) ja muutenkin kaikki tuntu olevan hyvin.

Leijailua.

Mahtava fiilis!

Onnistuminen! Kaikki meni suurin piirtein niin kuin pitikin, aikatauluissa pysyttiin juuri sopivan joustavasti ja ihmiset viihtyivät. Erityisen hyvin onnistui nollabudjetin suunnittelu sillä illan päätteeksi pystyimme heittämään yli jääneet pari kymppiä vielä henkilökunnan tippipurkkiin ja täten raha-asiatkin hoidettua juuri niin kuin ajattelimmekin.

Mahtava fiilis ja ennenkaikkea siksi, että tietää järjestäneensä (kolmen muun henkilön kanssa) oikeasti hyvät juhlat, jossa väki viihtyi loppuun saakka ja muutenkin. Mieletön olo. Kiitosta sateli joka puolelta ja kaikki toimi hienosti.

Nyt voi mennä oikeasti hyvällä mielellä nukkumaan.

lauantaina, kesäkuuta 16, 2007

Bileet

No niin, suurin osa valmistelemista vaativista asioista on nyt hoidettu ja esiintyjien tarpeet tyydytetty. Illalla voinee keskittyä suurimmilta osin vain minglailuun ja oleiluun vaikka ainahan sitä joutuu hieman tapahtuman aikanakin asioita järkkäilemään uudestaan. Valmistelut on kyllä tehty niin hyvin kuin mahdollista ja hommat vaikuttavat toimivilta.

Pitää kirjoittaa tässä vaiheessa, kun on vielä hyvä mieli valmistelujen sujumisesta. Huomenna ehkä sitten lisää...

perjantaina, kesäkuuta 15, 2007

Kaverietiketti

Olenkohan jotenkin viallinen yksilö, sillä jos menen kaverini kanssa ravintolaan, niin tarkoitukseni on loppupeleissä lähinnä vain olla tämän kyseisen kaverin kanssa. Minusta olisi röyhkeää lähteä yht'äkkiä vikittelemään jotain naista saati sitten lähteä jonkun naisen matkaan ja jättää kaveri mahdollisesti yksin istuskelemaan pöytäänsä. Tietenkin voisi sopia, että "tänään isketään naisia", mutta se jotenkin vaikuttaa teennäiseltä. Jos olen kaverini kanssa liikkeellä, on kyseessä sitten mies tai nainen, niin huomioni kiinnittyy kyllä eniten omaan seuralaiseeni, ei minkään vieraan metsästämiseen.

"Bros before hoes." Tuo lausahdus sinällään aika pitkälti summaa yhteen tämän illan tapahtumat. Kaverin kanssa tukemaan pääkaupunkiseudun ravintolaelinkeinoa, vientiä olisi ollut, mutta minulla oli jo seuraa. Niin kuin oikeastaan aina. En nimittäin pääsääntöisesti harrasta yksin baareissa käyntiä. Pitäisi varmaan. Voisi sitten hyvällä omallatunnolla tehdä mitä huvittaa ja vaikka päästä nukkumaan jonkun vierelle. Se olisi aika mukavaa.

Onneksi sängyssäni on vakiovarusteena kolme tyynyä, että edes jotain voi ottaa kainaloonsa.

torstaina, kesäkuuta 14, 2007

Lettukestit ma 18.6.

Joskus kauan aikaa sitten puhuin että voisin pitää lettukestit tässä jossain vaiheessa. Nyt juhlistaakseni blogin kahdennettasadatta postausta kutsun kaikki lukijani lettukesteille ensi viikon maanantai-iltana, 18.6. klo 19.00 alkaen luokseni. Mikäli osanottajia olisi enemmän kuin mitä kämppäni vetää, niin sitten täytynee ulkoistaa tapaaminen johonkin lähiseudun ravitsemusliikkeeseen, mutta kyllä tänne sentään jonkin verran mahtuu. Osoitteet ja yhteystiedot saa mailitse jos jollakulla ei niitä vielä ole ja olisi tosiaan mukavaa jos ilmoittautuisitte joko kommenttilaatikkoon tai sähköpostitse profiilissa näkyvään mailiosoitteeseen jos tarvitte yhteystietoja.

Pahoittelut jos tulee kiireaikataululla, mutta lomalaiselle jo viikon päähän suunnitteleminen on suuri haaste! :)

Ei näin!

Tilanne: yksi lauantaisista esiintyjistä on hieman tyytymätön esitystekniikkaan ja lähettää yhdelle naishenkilölle, jonka kanssa on asioita sopinut mailin, jossa ilmoittaa asiasta "tarvin tuon-ja-tuon piuhan ja delayn laulua varten". Mitä tekee naishenkilö? No kiukuspäissään poistaa tuon viestin?!? Siis oikeasti! Ihan vapaaehtoisestihan tulevaa tapahtumaa järjestetään ilman aikomusta jäädä rahallisesti voitolle, mutta voisi tuollaisen puutelistan vaikka mielummin sitten forwardoille jollekulle muulle kuin poistaa koko viestiä. Eli suhtautua edes hiukan ammattimaisemmin kuin heittämällä ratkaisua vaativan, epämiellyttäväksi kokemansa ongelman roskakoriin. Niistä kun yleensä seuraa vain isompia ongelmia kun ne jättää huomioimatta.

Hassua

Hassu asia #1: Blogilistan mielestä blogini ei päivity. No, ehkä asia korjaantuu itsestään aamuun mennessä.

Hassu asia #2: Minua vanhempi henkilö kuvan perusteella luokitteli minut "liian aikuiseksi". Olisikohan sittenkin pitänyt lähettää se neljä vuotta vanha kuva, jossa hymyilen hellyyttävästi ja silmistäni paistaa onnellisuus...

Hassu asia #3: Minua on jo alle parikymppisestä asti järjestäen veikattu 27-vuotiaaksi. Kerran 19-vuotiaana on paperit kysytty K-24 -paikkaan ja sinnekin pääsin puhumalla sisään. "Ei se oo kuule se ikä, vaan se asenne." Muuten ei papereita ole kyselty kuin yli 50e ostoksissa.

keskiviikkona, kesäkuuta 13, 2007

Tekstari

Ensi viikolla tulossa Helsinkiin. Annoin tosiaan numeroni juuri ennen kuin hän astui ulos junasta ja näemmä en ainakaan kovinkaan luotaantyöntävältä henkilöltä vaikuttanut. :)

Kotitekoinen fisu

Otsikon hakusanoilla on tultu blogiin useamman kerran ja suoraa ohjetta ei tunnu netistä oikein löytyvän, joten tässäpä oma reseptini:

90g Fishermans Friend original -salmiakkeja
2dl Pohjan poika 59% -viinaa
1-2dl vettä.

Fisukarkit laitetaan 0,5l pullon pohjalle, mielellään lasiseen, mutta tyylittömille muovipullokin kelvannee. Karkkien päälle kaadetaan viina ja halutun vahvuuden mukaisesti 1-2dl vettä (itse laitan hiukan yli desin). Salmiakit liukenevat pulloon ilman erityistä murskaamistakin muutamassa tunnissa kun pulloa silloin tällöin hieman sekoitellaan. Juoman voi tehdä suoraan esimerkiksi vodkaan tai koskenkorvaankin, minulla nyt vain sattui olemaan tuollainen taskumatti ylimääräisenä. Tällöin vettä ei tarvi välttämättä lisätä, mutta jos pitää miedommasta niin se voi olla aiheellista. Annetulla salmiakkimäärällä juomasta tulee voimakkaamman makuista ja viskositeetilataan jäykempää juomaa kuin mitä ravintoloissa yleensä tarjotaan, mutta omaan makuuni tuo on ainakin erinomaista. Tarjoillaan pakastekylmänä tai vain hieman viilennettynä. Maun puolesta ei tuota ainakaan tarvitse pakastaa.

Ihan hyvää tulee myös parilla pussilla (50g) puoleen litraan kossua, mutta oma maku ratkaisee. Jos tekee vasta ostettuun pulloon, niin sieltä pitää sitten ottaa ensin vajaa desi nestettä pois että karkit mahtuvat liukenemaan.

Jos on kiire, niin salmiakit voi jauhaa tehosekoittimessa ensin jauheeksi tai liuottaa karkit kuumaan vesitilkkaan, mutta se ei tosiaan ole tarpeellista jos on tarkoitus tehdä fisua varastoon eikä tarvi olla tunnin päästä jurrissa.

Yhdyssanavammaisille vielä pari hakusanaa tähän loppuun: koti tekoinen fisu resepti miten tehdään. :)

Apuja

Hei! Onko kellään sivistynyttä veikkausta tai tarkempaa tietoa siitä, että miten drinkkilippujen, joilla saa olutta, lonkeroa, kotimaista siideriä (ilmeisesti perryä) ja Crowmorea, lunastukset jakautuvat? Tai niiden myynti ylipäätänsä ravintolassa? Pitäisi hieman budjetoida yhtä tapahtumaa ja kun drinkkilipun kustannus järjestäjille vaihtelee 2-3e välillä niin pitäisi jotenkin arpoa, että kuinka moni suurin piirtein ottaa kuivaa omppua. Se kun on ainoa kolmen euron juoma. Jos vaikka varovaisesti arvioisi, että maksimissaan 40% ihmisistä ottaa tuontisiideriä, niin silloinhan drinkkilipun keskikustannukseksi muodostuisi 2,4e. Lasketaan vaikka sillä ellei jollakulla ole tarkempaa tietoa. Voisihan sitä soitella ravintoloita läpi, mutta eipä tämä nyt niin tarkkaa ole. :)

Sinänsä toivottavasti hyvät (yksityis)bileet tiedossa, että esiintymään olemme saaneet mm. kultaa myyneen singer-songwriterin, funkahtavaa rockia soittavan kokoonpanon ja konemuusikon, jolle menetin hermoni ja järjestin häädön hänen ollessaan alivuokralaisenani seitsemisen vuotta sitten.

tiistaina, kesäkuuta 12, 2007

Pusututtaa

Päätin sitten palkita itseni viettämällä illan leffateatterissa. Silloin aikanaan kun oli juuri muuttanut Helsinkiin pikkukaupungista opin pitämään yksin leffassa käymisestä. Varsinkin alussa kun ei ollut vielä yhtään tuttuja uudessa kotikaupungissa niin elokuvateatterisalin pimeyteen oli helppo paeta yksinäisyyttä ja tyhjyyttä hetkeksi.

Nykyään en sentään ihan niin yksinäinen ole, mutta jotenkin leffassa käynti on silti pienehkö henkireikä josta nautin miltei enemmän yksin. Paitsi kun katsoo onnellisia pariskuntia edellä olevassa penkkirivissä niin alkaa jumalattomasti tehdä mieli omaa kultaa siihen vierelle, jonka huulilta voisi maistaa popcornien suolan ja tuntea herkän ihon pehmeyden. Jonka poskea voisi sormilla hellästi koskettaa.

Ei kukaan haluis tulla pussailemaan? :)

Suursiivous

Poikamies siivoaa kämppänsä kunnolla ja huolellisesti ehkä kerran vuodessa. Ainakin allekirjoittanut. Päällisin puolin pyrin pitämään kämpän jossain määrin järjestyksessä ja siistinä, mutta esimerkiksi sohvan alle en juuri sen enempää mene kuin mitä imurin suutin sieltä imaisee. Nyt kuitenkin kun eteinen oli todella sekainen ja sotkuinen tuli kunnon inspiraatio todelliseen puunaamiseen. Nyt on sitten imuroitu ja mopattu kaikki nurkat ja kämppä edustuskunnossa. Kivaa krapulatekemistä, siivoaminen.

Mitenköhän sitä itseään sitten palkitsisi?

Illasta...

Tiedättekö sen tunteen kun kaksi kaveria vetää nakuna toverillista painia eteisessä ja sinä et voi tehdä muuta kuin nauraa siinä vieressä? No, eteinen on kuin pommin jäljiltä, mutta olipahan sentään hauskaa. Ja löytyypähän hienoa kuvamateriaalia kyseisestä tapahtumasta jos vaikka tarvisi joskus kiristää joko erästä yläasteen historianopettajaa taikka Helsingin pörssin keskijohdossa olevaa henkilöä.

Matsi hävittiin, mutta tappiota kompensoitiin raskaalla alkoholinkäytöllä. Kuten arvata saattaa.

maanantaina, kesäkuuta 11, 2007

Junakohtaaminen

Nousen Kupittaalta kolmen junaan ja istun ykkösvaunuun ikkunapaikalle 49. Toisella puolella käytävää kivan oloinen naishenkilö vilkaisee nopeasti minua ja katseet kohtaavat. Hymyt. Silmät painuvat takaisin kirjoihin, mutta vilkuilu jatkuu. Toisella kerralla katseiden kohdatessa kaivan tänä aamuna maasta kaivettuja ja pestyjä porkkanoita laukustani ja aloitan keskustelun sinänsä hyvällä, mutta turhan harvoin käytetyllä aloitusrepliikillä "haluutko porkkanaa?". Halusi ja juttukin luisti ihan kohtalaisen mukavasti kunnes neiti oli kotikunnassaan Karjaalla. Tai i Karis kuten hän toisella äidinkielellään asian ilmaisisi. Oj, va fint skulle det vara om mina barn blev tvåspråkiga!

Ehkä minä hypin hieman asioiden edelle. Vi ska se...

Kuppis

Mukava aurinkoinen kesäpäivä, istuskelen täällä Kupittaan aseman lähellä ruohikolla koivuun nojaillen. Kohtapuolin taas isää katsomaan, on saanut siirron neurokirurgian osastolta infektio-osastolle ja viimeisin testattava asia on, että onko hänen elimistössään 40 vuotta unessa olleita tuberkuloosibakteereja jotka sitten päättivät pureutua leikkaushaavaan... Kuulostaa hieman kaukaa haetulta, mutta olisihan se kiva että jotain vikaa löytyisi. Hieman latistaa lomatunnelmia tällainen, mutta kun asialle ei kuitenkaan pysty itse mitään tekemään, niin turhahan sitä sinällään on murehtia. Vaikeaa vaan olla murehtimatta.

Aurinko lämmittää ja tuuli viilentää sopivasti. Kelpaisi vaikka pussikaljoitellakin. Mutta ihan mukavaa tässä on näinkin. Mielummin sitä tietenkin makaisi piknikhuovalla jonkun hemaisevan naisihmisen kanssa, mutta jotenkin tuo naisen etsiminen tuntuu tällä hetkellä aika etäiseltä ajatukselta. Tai enhän minä oikeastaan missään vaiheessa varsinaisesti haku päällä ole ollutkaan, avoin vain kaikille uusille tuttavuuksille.

Jokohan ne päästäisivät minut isää katsomaan vaikkei vierailuaika vielä olekaan... Käydään kokeilemassa. :)

sunnuntaina, kesäkuuta 10, 2007

Saunanraikas

Saunaa osaa oikeasti arvostaa riittävästi vasta sitten kun se on harvinaista herkkua. Kalliossa kun ei taloyhtiöllä ole saunaa (tai ainakaan kukaan ei ole kertonut minulle sellaisesta. Murr.) niin on aika pitkälti ulkopaikkakuntalaisten kavereitten tai maksullisten yleisten saunojen armoilla. 6,5e opiskelijalta esimerkiksi Harjutorin saunaan ei sinällään ole paha hinta koska löylyt kilpailevat varmasti Suomen ja siten koko maailman parhaiden saunojen kanssa. (Koska eihän maailman paras sauna nyt voi mitenkään ulkomailla olla...) Mutta eipä sitä montaa kertaa tule silti käytyä. Oman saunan lämmittämisen kynnys on huomattavasti pienempi ja kavereiden kanssa on aina mukavempaa saunoa.

Mutta kuitenkin. Olo on ihanan rento, hieman flegmaattinen ja aivot tuntuvat tyhjiltä. Vähän kuin hyvän seksin jälkeen.

Laatuaikaa perhepiirissä

Tavoite saavutettu, eli äiti sanoi eilen illalla että ensimmäistä kertaa pitkään aikaan hänestä tuntuu, että hän on lomalla. Perjantainen miniristeily ja eilinen koti-ilta rikkoivat ilmeisesti sopivasti sitä rutiinia, joka sisaren kuolemasta ja aviomiehen omaishoitajuudesta on muodostunut lomanvieton esteeksi. (Tuota asiaa ei varmastikaan olisi voinut yksinkertaisemmin ilmaista...) Kuitenkin olen hiljaa kantanut huolta äidin jaksamisesta ja ihan aiheesta. Omien sanojensa mukaan kuitenkin jakselee ja pysyy koossa, mutta jos joku kysyy, että miten jaksaa niin tekisi mieli purskahtaa itkuun. Ainakin hetkeksi olen saanut ajatuksensa irroitettua kaikesta raskaasta ja ikävästä, tehnyt pieniä taloustöitä kotona, ruuvaillut olohuoneen lamppua hieman korkeammalle jne. Se nainen on nimittäin lomansa ansainnut.

Oli kyllä mukavaa istua äidin kanssa iltaa, jutella, juoda viiniä, tehdä lammaspaistia ja improvisoida metsoterriiniä tähteistä (äidiltäni olen perinyt rakkauden ruuanlaittoon). Tuli parannettua maailmaa jonnekin puoli kolmeen asti kunnes äiti ei enää jaksanut valvoa.

lauantaina, kesäkuuta 09, 2007

Kotikonnuilla

Kauniin kesäinen kaupunki, ravintolat ja terassit kerrankin täynnä kun meneillään on yksi useista kesätapahtumista. Tällä hetkellä ottelen nörttiaurinkoa, eli makoilen takapihalla läppäri sylissä. Kuvasta puuttuu ainoastaan iso kylmä lasillinen kolaa. (Voi kun minulla olisikin kylmä lasillinen kolaa). Rannan legendaarisen kahvilan pöytien äärellä puiden varjossa näin taas lapsuudenystävää ja pientä vauvaansa ja pakko se on myöntää, olisi kyllä kiva saada itsellekin. :)

Rationaalisesti ajateltuna tosin aikaisintaan parin vuoden päästä, mielellään vielä vähän myöhemmin. Ja olisihan se kiva se äitikin tuntea hiukan pidempään kuin kuukauden ennen lastentekoa.

Montakohan vastausta tulisi nuorelle hyväkäytöksiselle, huomaavaiselle, mielestään huumorintajuiselle, kohtuullisen hyvännäköiselle ja vauvakuumeiselle mieshenkilölle jossain netin deittipalvelussa... Voisi samalla tehdä vertailevan tutkimuksen vastaajista. :)

perjantaina, kesäkuuta 08, 2007

Turku

Sairaalareissun jälkeen piti siirtyä sitten hieman keveämpiin tunnelmiin ja näinkin sitten terassilla yhtä yläasteaikaista ihastusta, josta on sittemmin muodostunut lähinnä hyvä ystävä. Kutsuin itseni yökylään kun olen kuitenkin kohta lähdössä hoipertelemaan kohti Turun satamaa, josta äipän kanssa pitäisi lähteä miniristeilemään.

Kävimme kuitenkin eilen terassin jälkeen syömässä ja tulimme kämpille viettämään koti-iltaa. (ja se rontti tietenkin pukeutui ihan über-seksyyn vanhaan raihnaiseen yöpukuun joka näytti superpehmeältä ja mukavalta). Juteltiin kaikennäköistä ja minä pääsin katsomaan kun toinen kihertelee onnessaan kun hän on löytänyt itsellensä miehen ja on silmittömän ihastunut kyseiseen yksilöön. Ei tuollaisesta voi muuta kuin tulla onnelliseksi itsekin.

torstaina, kesäkuuta 07, 2007

Suomiturnee, vaihe 2

Jeps, lähtö Turkuun mutta vähän ikävemmissä merkeissä kuin oli alunperin tarkoitus. Isä oli viime yönä hätäleikkauksessa TYKSissä, kaikki kuulemma olosuhteisiin nähden hyvin, mutta kävelykyky oli mennä.

keskiviikkona, kesäkuuta 06, 2007

Vuosi yksin

Tajusin tässä, että sitähän on oltu jo hieman yli vuosi sinkkuna.

Eniten seurustelusta kaipaa sitä arkea ja siihen liittyvää ongelmanratkaisua. On mielestäni mukava oikoa parisuhteen pieniä kupruja kun siinä samalla oppii niin paljon toisen ajatusmaailmasta ja ajattelutavasta. On tyydyttävää löytää sopivia ratkaisuja, ymmärtää mistä kenkä puristaa ja sen jälkeen olla taas hieman lähempänä toista.

Olisi mukava taas keskustella näkemyseroista, luottamuksesta, kaikesta. Perustella, selittää. Ymmärtää.

Tylsäähän se olisi jos parisuhteessa vallitsisi täydellinen yhteisymmärrys. Paljon mukavempi on olla toisinaan eri mieltä asioista ja leikkimielisesti väitellä asioista. Itse ainakin kaipaan sitä tunnetta, joka tulee jonkun väärinymmärryksen selvittämisen jälkeen. Sitä hetkeä, joka vahvistaa entisestään syvää tunnetta toista kohtaan.

Puhumattakaan siitä kun toinen painautuu yöllä ihan vierelle.

Suomiturnee, vaihe 1

Ensimmäinen osa lomanaikaista kotimaamatkailua on nyt takana päin kun piti tulla voittamaan yksi jalkapallo-ottelu. Eli kauden ensimmäinen voitto on nyt plakkarissa vaikka meinasikin tulla hieman kiire kentälle ehtimisen kannalta. Juna kun oli liki puoli tuntia myöhässä niin homma meni perinteiseksi taksirumbaksi, eli Pasilan asemalta taksi Kallioon, nopea vaatteiden vaihto ja pari minuuttia ennen matsin alkua saapuminen paikalle. 4-1 oli lopputulos, joten kannatti kiirehtiä.

Matsin jälkeen sitten - ah, savuttomaan - baariin ja sieltä sitten pienemmällä porukalla syömään Intialaista. (Eipä oikein vakuuttanut sen parin paikan päällä vietetyn viikon jälkeen). Nyt sitten puretaan pariakymmentä sähköpostiviestiä ja useaa kymmentä lukematonta blogimerkintää kotona.

Voisi varmaan lähteä huomenna tai ylihuomenna kiertelemään Turkuun päin. Ei osaa suunnitella kovin pitkälle, olenhan sentään lomalla. :)

sunnuntaina, kesäkuuta 03, 2007

Lastenhoitoa

Ihanaa, tänään on saanut lykkiä rattaita, pidellä, tuudutella ja käsitellä pienen pientä vauvaa, vaihtaa vaippoja ja leikkiä lastenhoitajaa. Ei se vauvakuume ainakaan tästä helpota, mutta kaikki aikanaan. Jos vaikka sen äidin löytäisi ensin. :)

Kohta saunomaan ja sen jälkeen vielä olisi tarkoitus kokkailla fajitaksia. Mukavaa perhe-elämäkuokkimista parhaan lapsuudenystävän luona. Loistavaa.

Ai, sattui.

Tavallaan kyllä tiesinkin omat tunteeni. Välitän yhä, mutta pahin ihastuminen on mennyt jo ohi. Vaati kyllä siitä huolimatta jumalatonta zeniä istua samassa seurueessa ihastuksen ihastuksen kanssa, jutella mukavia, tutustua, olla vaan kavereita. Todennäköisesti luonnehtii minua "hyväksi tyypiksi". Sellaista pintapuolista läpänheittoa, seurataan hiukan millä tasolla muiden jutut liikkuvat ja heitetään väliin jotain hauskahkoa välikommenttia, joka vaatii jonkin verran nokkeluutta ja osallistutaan keskusteluun. Leikitään seuramiestä. Woo-hoo, miellyttävää ja siedettävää. Ohimennen sitten alkuillasta korvaan kuiskataan, että tuo on sitten se. Sentään häneltä itseltään.

Tänne tulin alkujaan kaverin vauvaa katsomaan, mutta kun kerran samassa kaupungissa ollaan, niin ajattelin myös häntä nähdä. Yövierailustakin oli sovittu - ihan kaverihengessä. Pilkun aikoihin saan avaimet käteeni ja nopean selityksen.

"xxx pyysi mua luokseen yöksi."

Sinällään minulla ei ole mitään aihetta valittaa, hänen elämä, hänen valinta jne. Tavallaan tuntuu kuitenkin hieman petetyltä ihan vain kaverimielessäkin. Olisin minä sen helvetin yösijan saanut vaikka omenahotellistakin jos se oikeasti siitä olisi kiinni.

Ne tahrat lakanoillasi ovat kyyneliä.

lauantaina, kesäkuuta 02, 2007

Takaisin baarista

...ja ei paskaista makua suussa, hyvä olo, hengitys kulkee, vaatteet tuoksuvat puhtaalta ja mieli on hyvä. Baarissakin oli ihan erilaista hengittää ja jotenkin ihmiset tuntuivat paljon iloisemmilta muutenkin. Loistava laki. Olihan se jo aikakin. Varmasti tulee baarikäynnit lisääntymään tämän myötä.

perjantaina, kesäkuuta 01, 2007

Ystävät, välttäkää näitä...

...ja muut voi painua noihin. :)

Eli seuraavassa lista ravintoloista (ja huoltoasemista), joissa on määräysten mukainen ilmastointi ja joissa sauhuttelu jatkuu vielä seuraavat pari vuotta. Tupakointi näissä on sallittu "vanhaan malliin" eli suljetussa tupakointitilassa saa juoda viinaa ja tupakoida. Muut ovat sitten lain mukaan savuttomia ja empiirinen tutkimuskierros lainkuuliaisuudesta Kallion baareissa käynnistyy nyt.

--
Määräykset täyttäviä, jatkoajan saaneita:

Ala-Tikkurilan Shell
Etelä-Haagan Shell
Konalan Shell
Myllypuron Teboil
Pasilan Shell
Baker's
Bar Fellows
Bar High Level
Britannia
Bullman
Café Terminus
Chico's Arabia
Eatz
Grand Casino Helsinki
Helsingin Suomalainen Klubi
Hertta 5
Il Siciliano
Kampin Keilahalli ja Bar
Kapteenin Kajuutta
Klaus K. Hotel Ahjo Bar ja Night Club
KOM-ravintola
Kolme Kaisaa
König Club
Lady Moon
Liberté
Mama's ja Papa's
Mr. Don
l'Osteria Winebar
Prankkari
Rafla
Sir Eino
Soho
Wave
White Lady

Espoossa:

Lahnuksen Shell
Vallikallion Shell
Aladdin
Kannunkulma
Olarin kameli

Tupakkakopillisia ravintoloita Helsingissä (eli ei tarvitse lähteä ulos tupakoimaan vaan voi mennä ilman juomaansa suljettuun koppiin röökaamaan):

DTM (yksi koppi)
Elite (yksi koppi)
Royal Onnela (kaksi koppia)
Sports Academy (kaksi koppia)
Ostrobotnia (yksi koppi)

Tupakkakopin rakennuslupa on myönnetty seuraaville ravintoloille:
Afrodite
Grand Casino
Kalliohovi
King Kongs
Kuudes Linja
Kämp
Molly Malone's
Oiva
Uusi ylioppilastalo
Vanha Herra
Vanha Rouva
Vltava

Listat napattu hesarin sivuilta.

Mainitsemisen arvoinen voisi olla DTM:n tupakkakoppi joka on sisustettu telkkarisarjoista tutun kuulusteluhuoneen näköiseksi. Pitänee käydä joku kerta katsastamassa. :)

Death Proof

Veikkaisin, että leffa toimisi paremmin siinä kontekstissa, johon se oli alun perin luotukin. Tällaisenaan olen hieman pettynyt Tarantinon uusimpaan, mutta ihan kohtuullisen viihdyttävää se silti oli. Lähti hieman hitaahkosti käyntiin, mutta kyllä sitä jaksoi katsoa. Ei kuitenkaan mikään ikimuistoinen. Eniten harmittaa, että alkuperäiseen taideteokseen kuuluneet feikkitrailerit jäivät kokonaan pois. Leffa olisi tosiaan toiminut varmasti paremmin jos olisi ollut aikaa kunnollisen b-elokuvateatterin tunnelman luomiseen juuri noilla trailereilla, Rodriguezin elokuvalla ja muutenkin. Onneksi youtubesta löytyy jonkin verran näitä mainoksia ja trailereita, mutta silti. Tuo ei vaan toimi irrallisena leffana kovin hyvin. Ihan hauskoja viittauksia herran aiempiin leffoihin löytyy ja pientä leikittelyä b-luokan leffoista tuttujen tyylikeinojen kanssa, mutta ei todellakaan ole mielestäni samalla tasolla kuin Tarantinon muut elokuvat (joista siis pidän erittäin paljon).

Uusi Pirates of the Caribbean oli myös aika huono ja siltä en edes odottanut mitään. Onneksi sentään baarit ovat savuttomia. :)