keskiviikkona, lokakuuta 31, 2007

Odotusta

Tuntuu hyvältä: kämppä on siisti, ruuat valmisteltu siihen pisteeseen, että ne ovat käden käänteessä valmiita, valaistus sopivan himmeä olematta kuitenkaan epäilyttävä, Piper jääkaapissa ja kuuleri kiilloitettuna... Odottava tunne ja pieni kutkutus vatsanpohjassa. Taustamusiikkia. Ylänurkassa digitaalikellon pisteet, jotka välkyttävät sekunteja ennen hänen saapumistaan.

tiistaina, lokakuuta 30, 2007

Hiusten halkomista

Opetetaanko se jossain parturikampaajatutkinnon vaiheessa vai onkohan hiuslaatuni oikeasti poikkeuksellisen hyvä, sillä joka kerta kun käyn niitä tasoituttamassa niin jossain vaiheessa puheeksi tulee "onpas sulla paksut/hyväkuntoiset/ihanat hiukset". Voin nimittäin hyvin kuvitella tuollaisen miesten egonpönkitysharjoitteen kuuluvaksi menestyksekkään parturi-asiakasinteraktion kurssille. Mutta kun sen on kuullut niin monta kertaa niin monelta ihmiseltä, niin kaipa se täytyy uskoa.

Tosin siitä en ole vieläkään päässyt kokonaan irti, että tuollaisista kehuista vääjäämättä tulee mieleen eräs naisihminen, joka aavistuksen verran katkerana aikanaan totesi, ettei miehellä saisi olla näin paksua ja hyvänväristä tukkaa. Jokin typerä käyttäytymisnormi sitten pakottaa suuresti pahoittelemaan, vaikkei sille minkään mahda, että tällainen tukka nyt vaan sattui minulle geenien mukana veren perintönä tulemaan.

maanantaina, lokakuuta 29, 2007

Handjob

Tämä yhteenveto ei ole käytettävissä. Näytä postaus klikkaamalla tätä.

Mikä ettei

Äh, en mä jaksa enää pelailla pelejä tai yrittää unohtaa. Saku nyt tulee keskiviikkona tänne ja katsotaan miten asiat etenee. Tiedossa jälleen kerran ainakin hyvää ruokaa, samppanjaa sekä herkullista jälkiruokaviiniä. Ja voisihan sitä tietenkin myös leipoa sen ainoan leivonnaisen, jonka hyvin osaan. Eli juuri sen tietyn suklaajälkkärin, jota olen kahdesti naisvieraalle tarjonnut ja molemmat kerrat ovat johtaneet samana iltana seksuaaliseen kanssakäymiseen. Niistä toinen vieläpä ihan tahattomasti ja sitä mitenkään etukäteen suunnittelematta!

Boys, never underestimate the power of chocolate!

sunnuntaina, lokakuuta 28, 2007

Teknobabble

Varoitus: Seuraava postaus sisältää elektronisten laitteiden ihannoimista sekä hillityn räikeää Apple-fanitusta. Reader discretion is advised.











Kaveri lähti jenkkeihin ja lupasi tuoda tuliaisina iPhonen. Jee! Kun on tuota päässyt hypistelemään, ei paluuta enää ole. Kannattaa muuten varoa myös iPod Touchin käyttämistä, sillä se aiheuttaa samanlaisia tuntemuksia. Innoissani olen kuin lapsi jouluaattona, ei malttaisi odottaa. Tuo on vaan niin paras puhelin! *lovezz*

Leopardin myös päivitin koneeseeni eilen, toimii mainiosti, ei ongelmia asennuksen kanssa ja uudet ominaisuudet ovat varsin kivoja. Uusi kovalevy on edelleen hankintalistalla, saamaton kun olen. Mut ei se midn, ku kohta saa (toivottavasti) iPhonen... Ellei kaveri sitten jää Miamiin elelemään herroiksi niillä muutamalla satasella, mitkä tilillensä siirsin.

Mutta voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että teknologiset tarpeeni ovat tyydytetyt taas hetkeksi. Kunhan vaan kukaan ilkeä Amphion-kauppias ei tule myymään minulle Prioja. Jäivät nimittäin jonkun hifitapahtuman yhteydestä vain kovasti mieleen.

Katsaus tämänpäiväiseen

Olen taas vaihteeksi tässä liiankin tutuksi tulleessa tilanteessa, jossa olen työntänyt koulujuttujen tekemistä aivan viimeiseen mahdolliseen hetkeen. No huomennahan se deadline vasta on, joten mitäpä sitä turhaan etukäteen murehtimaan. Ehtii sitä vielä myöhemminkin...

Ja sitten illan muihin aiheisiin: Hotel Babylon alkoi eilen subilla ja koska ensimmäinen jakso vaikutti varsin viihdyttävältä, imaisin sarjan kaksi tuotantokautta koneelleni ja tämä päivä on kulunut miltei yksinomaan television ääressä. "Ihan kiva" sarja, välillä oikeastikin hauskoja vitsejä ja sitten yksi ainoa repliikki ensimmäisen kauden kuudennesta jaksosta iski tietoisuuteeni melkoisella voimalla. "If you like someone, you like them. You can't fight chemistry." Lausahdus sinällään voisi olla jostain kootut truismit -oppaasta, mutta henkilökohtaisella tasolla tuo napsahti ohimoon, sillä eipä ne fiilikset Sakua kohtaan ole minnekään kadonneet. You can't fight chemistry.

Asiaa ja kaiken maailman söpöilyn kaihoamista ei tietenkään myöskään helpota ystävän lähettämät videopätkät jokeltelvasta ja kääntyilevästä vauvastaan. Ei voi olla niin ihana! Tahtoo kans!

lauantaina, lokakuuta 27, 2007

Vanhaa suolaa

Heh, mielenkiintoisesti sitä miehen aivot toimivatkin. Viime yönä nimittäin vietin kolmasti äärimmäisen seksuaalista laatuaikaa surrealistisissa tilanteissa ExExän kanssa. Kaipa sitä alitajunta yrittää viestittää, että poika on vähän puutteessa.

perjantaina, lokakuuta 26, 2007

Shoppailtua

Lisäyksenä edelliseen voisi vielä mainita, että ostin sitten vihdoin itselleni ruokamessuilta Creme Brulee-vuoat (jaksaako joku muka oikeasti kirjoittaa Crème Brûlée?) ja sellaisen "tohottimen", jolla ruokosokerin karamellisoiminen käy näppärästi. Nyt vaan kaivataan joku kuolettavan hyvä resepti ko. herkun valmistamiseen. Saa ehdottaa. :)

Perjantai

Koko päivä vierähti sitten viinin, ruuan ja hyvän elämän äärellä. Harrastusluontoiseen viiniaiheiseen sivuprojektiini liittyen tuli myös verkostoiduttua ihan kiitettävästi ja kuten niin monissa muissakin viinitapahtumissa, ei niitä lipukkeita olisi tarvinnut juuri lainkaan kun vaan jää juttelemaan niistä viineistä ja osoittaa oikeasti kiinnostusta. Ensimmäinen tasting-kutsu oli jo lähetetty kun kotiin asti pääsin ja parin muun firman kanssa yhteistyön aloittaminenkin vaikuttaa melko todennäköiseltä.

Oli mukava muuten bongata yhden puolitutun esittelijän ranteesta Sarpanevan Oiva, jota sitten sivulauseessa kehaisinkin. Kuulemma n. kerran puolessa vuodessa joku kiinnittää huomiota siihen ja kuten yleensäkin, sen jälkeen riittää taas toviksi juttua Patek Philippeistä sun muista. Ja kyllä minäkin vielä jonain päivänä...

Ai niin, sisko aloitti blogaamisen projektistaan. Toivotan onnea ja menestystä. Siskon tuntien, kyllä se tuon projektin vielä jonain päivänä päätökseen saattaa, joten mielenkiinnolla jään seuraamaan tavoitteen täyttymistä. Sen verran lujatahtoinen tapaus on kyseessä, että helpolla hän ei kyllä luovuta tuon suhteen. :)

Lisää viiniä

Lähdenpä tästä "kirjamessuille", joskin taidan siellä lähinnä käydä morjenstamassa ExExää, joka on nakitettu eräälle ständille hengailemaan. Itse ajattelin viettää suuremman osan ajasta Viini, Ruoka & Hyvä Elämä -osastolla. Sillä jos minun pitäisi valita kirjojen ja ruoka+viini -osaston välillä, valinta olisi aika selkeä ja nopea.

Viinit <3

torstaina, lokakuuta 25, 2007

Viiniarpajaiset

Hih, kävi arpaonni ja sain etuoikeuden ostaa Guigalin vuoden 2003 La Landonnea ja La Turqueta alle puoleen sen käyvästä maailmanmarkkinahinnasta. Parani mieliala taas huomattavasti. Toinen noista kun varmaan lähtee ulkomaille huutokauppaan niin varsinaisia kustannuksia ei toiselle enää kovinkaan paljoa jää. Ja ottaen huomioon, että esimerkiksi tuota La Turqueta myydään tällä hetkellä jenkeissä n. 550-800e/pullo niin vielä huutokauppaajan provikoiden ja kuljetuskustannustenkin jälkeen on hyvin mahdollista, että tästä jää jopa voitolle.

Valitettavasti viiniharrastajakin joskus ajattelee viiniä sijoituskohteena.

(edit: ja näköjään samassa rytäkässä postiluukusta tipahtaneessa uusimmassa Finen numerossa käsitellään juuri sopivasti Guigalia ja Rhônen viinejä. Swell. :)

keskiviikkona, lokakuuta 24, 2007

Viides

Jos sitä nyt vielä viidennen postauksen tämän vuorokauden aikana kirjoittaisi.

Kävi nimittäin niin, että onnistuin tuossa kahtakymmentä vaille yhdeksän lähtemään kauppaan ilman lompakon virkaa toimittavaa korttikoteloani. Ja tietenkin huomaan asian vasta kun olen latonut ostokseni kassalle. Ei näin.

Tylsäksi lukijan kannalta jutun tekee vielä se, että minulla kuitenkin sattui olemaan "baarirahaa" takataskussa sen verran, että sain ostokset kyllä maksettua. Yleensä nimittäin ravintolat ovat ainoita paikkoja joissa käteistä käytän maksutavan nopeuden vuoksi. Ja juomarahaakin on luontevaa jättää käteisestä, sillä en ole mikään pikkukolikoiden ylin ystävä. Tai oikeammin en vain pidä niiden kantamisesta mukanani. Ne kertyy sitten säästöpossun virkaa toimittavaan pussukkaan, jonka olen jo muutaman vuoden ajan meinannut viedä pankkiin. Mutta eipä se pankissa paljoa enempää korkoa kasvaisi kuin sukanvarressakaan. Ellei sitten lähde pankkia vaihtamaan, mutta saattaisivat nauraa minut pihalle Glitnirissä jos menisin tuon kolikkopussukan kanssa avaamaan säästötiliä. Yhdeksänvuotiaalta se olisi vielä sympaattinen ja hieno veto, mutta nykyään viesti olisi hieman eri. :)

Krapula alkaa olla selätetty. Wo-hoo!

Alkemisti

Uneni ovat yleensä harvinaisia ja epäselviä, mutta toisinaan niistä jää jotain lähtemättömästi mieleen. Kuten esimerkiksi se uni, jossa luin Paulo Coelhon Alkemistin ja liikutuin todella syvästi siitä. Tunne oli todella voimakas ja kirjan lukeminen tuntui todella vaikuttaneen minuun.

Pitäisi varmaan käydä kirjastossa. :)

Krapulaohjelmat top-5

Satunnaisessa järjestyksessä mieluisaa krapulaohjelmaa:

Tinan keittiössä
Tina on aivan ihana persoona, saa hymyilemään, tekee herkullisia ruokia ja puhuu hassusti. Loistavaa ja rauhoittavaa ajanvietettä.

Yle Extran mielensäästäjät
Käsittämättömän psykedeelinen ja järjetön täyteohjelma. Kuin katsoisi David Lynchin filmiä. Nautit jokaisesta sekunnista, mutta et tajua mistään mitään.

Luontodokumentit
Olkoon se sitten savannilla antilooppia raateleva leijona, puussa lymyävä käärme tai poikasiaan hoitava jänis, niin luontodokumentit tarjoavat loistavan pakopaikan krapulaisille aivoille levätä.

BBC Food
Kanavallinen pelkkiä ruokaohjelmia. Toimii darran lisäksi myös niin nousussa kuin laskussakin.

Rakkautta ennen ... -leffat
Leffoja joita voisi katsella vaikka kuinka monta kertaa uudelleen. Julie Delpyn ja Ethan Hawken välistä kemiaa on ihana katsella ja soljuva, kiireetön tarinankerronta sopii loistavasti hitaaseen mielentilaan.

Älkää huutako...

...päätä särkee.

Tuossa sängyllä maatessani muistin, että taisinpa kirjoittaa yöllä jotain tännekin. Tapahtui myös sinänsä harvinaislaatuinen asia, että en kuollaksenikaan muistanut mitä olin tänne tarinoinut ja rehellisyyden nimissä se ei ihan täysin aukene nytkään. Niin tai näin, tänään viettänen rauhallista darrapäivää. Kaupassa vaan pitäisi käydä kun eipä tullut suunniteltua tätäkään reissua etukäteen. Ja joku känniääliö on selkeästi kokannut jotain tuolla keittiössä yöllä, tiskin määrä ainakin viittaa siihen.

(miten niin arkiasiat ovat informaatioarvoltaan vähäisiä ja siten tylsää luettavaa?)

Alone

Oikeasti kyllä viihdyn yksin paljon paremmin kuin satunnaisessa seurassa - noin niinkuin keskimäärin. Mukava etkot kavereiden kanssa, ahtaat ja tunnelmalliset bileet vaihtaeriden kanssa, mutta kotiin kuitenkin tahdon nukkumaan yksin. Ja mikäs tässä on kännissä ruokaa laittaessa ja toisella kädellä blogatessa. Varsin mukavaa kaikin puolin.

Ja on muuten kaikesta lomaa tämä viikko. Ei velvoitteita, ei vastuita. Pelkkää oleilua.

(en tainnut olla ihan selvä tätä kirjoittaessani)

tiistaina, lokakuuta 23, 2007

Varmuuskopioiden tärkeydestä

Pitäkää lapset huolta siitä, että teillä on varmuuskopiot ajan tasalla. Tuli vaan mieleen kun minun varmuuskopiokovalevyni on ilmeisen hajoamispisteessä. Kun DiskWarriorkin sanoo, että levy on liian solmussa ja Levytyökalu ei suostu edes tarkastamaan ko. taltiota niin ilmeisen vakavasta jutusta on kyse. Kovalevyltä pystyy vielä toistaiseksi lukemaan dataa, mutta välillä koko levy hyytyy 10-30 sekunniksi. Jos tuo nyt menee SER-koriin, niin suurimmat menetykset ovat lähinnä sellaisia asioita kuin kaikki koskaan tehdyt Simpsonit-jaksot (≈40gb), liuta katsomattomia animesarjoja ja läjä satunnaisia leffoja. Ja tietenkin (liian vanhat) varmuuskopiot dokumenteista ja valokuvista.

Musiikit ja valokuvat ovat tosiaan koneen omalla kiintolevyllä, joten niistä ei tarvitse stressata. Mutta ottakaa vaikka tänään varmuuskopiot ainakin tärkeistä valokuvista, dokumenteista ja muista tiedoista. Kovalevyt ovat kulutustavaraa eivätkä ne välttämättä oireile kovinkaan näkyvästi ennen kuin menevät rikki.

Tosin olin muutenkin ajatellut viimeistään perjantaina hankkia uuden ja isomman ulkoisen kovalevyn. Apple-fanit kyllä tietävät mitä ominaisuutta varten. :)

maanantaina, lokakuuta 22, 2007

KGB Viru-hotellissa

Ai niin, tuttavanystävän suhteilla pääsin käymään tuon reissun aikana hieman harvinaisemmassa turistinähdtävyydessä, eli Viru-hotellissa sijaitsevassa KGB:n entisessä tarkkailuhuoneessa. Muutamat nettilähteet kertovat sen olevan kolmannessa kerroksessa, mutta oikeasti huone löytyy kahdennennestakymmenennestäkolmannesta kerroksesta. Sinne ei pääse hissillä, mutta huoneiden 2215 ja 2216 välissä, toisella puolella käytävää oleva hätäuloskäytävä johtaa rappukäytävään, josta pääsee vielä yhtä kerrosta ylemmäksi, vaikka virallisissa piirrustuksissa ei ko. kerrosta olekaan. Käytävän päässä on varsin huomaamattoman näköinen ovi ja kerros on tosiaan tyhjä kaikesta muusta, eli mitään asiaa ei kenelläkään olisi pitänyt tuonne olla.



Elokuussa 1991 Viro itsenäistyi ja KGB poistui nopeasti ja vähin äänin yhdessä päivässä Viru-hotellista. Kaikki paperit ja laitteet, mitkä mukana saatiin kannettua otettiin mukaan, mutta muuten huone on suurin piirtein vielä siinä kunnossa kuin se löytämishetkellä oli.













sunnuntaina, lokakuuta 21, 2007

Kotona taas

Pitänee varmaan aloittaa perjantaista, tarkemmin sanottuna kyseisestä aamupäivästä. En nimittäin mitenkään tietoisesti ole hakeutunut viimeaikoina Sakun seuraan, mutta hän sitten bongasi minut koneeni ääreltä, hiipi huomaamatta luokseni ja havahduin siihen kun hän otti helläsi käsivarrestani kiinni. Vilkaisin häneen ja muistin taas vaihteeksi, että miksi häntä olenkaan iltaisin ja aamuisin ajatuksissani vierelleni sijoittanut. Ilahduin tietenkin, mutta vaikka näimme vain parin minuutin ajan niin puolet Tallinnassaoloajasta meni sitten kuitenkin sellaiseen typerään ihastuneeseen haikailuun. Kyllähän te tiedätte.

Mutta illalla piti tosiaan teeskennellä viiniasiantuntijaa hieman vajaalle kolmellekymmenelle henkilölle, luennoida hieman viinimaistelun psykologiasta ja käydä läpi muutaman punaviinin kanssa oikeaa maistelutekniikkaa. Hyvin meni, pientä häslinkiä tietenkin oli kun Viking Line ei ollut varannut riittävästi laseja ja myös viinien konferenssitiloihin saamisessa oli hieman ongelmia, mutta kaikki ratkesi erittäin joustavasti ja nopeasti. Viking Linelle erinomaiset pisteet palvelusta, vaikka puitteet eivät parhaat mahdolliset ehkä olleetkaan. Mutta itse olin tyytyväinen illan ohjelmaan ja kuulijatkin vaikuttivat olevan innoissaan mukana ja jopa hyvää keskustelua ja kysymyksiä syntyi illan mittaan. Ja yllätin itsenikin osaamalla vastata kaikkiin esitettyihin kysymyksiin.



Lauantaina sitten oli vuorossa pari tastingia eri vinoteekeissa (Negossiant ja Gloria) ja yö vanhan kaupungin ytimessä sijaitsevassa Barons-hotellissa. Varsin mukavaa kaikin puolin, joskin siinä parisängyssä olisi ollut hyvin tilaa vielä jollekulle toiselle. En kuitenkaan edes yrittänyt virolaista naiskauneutta mukaani houkutella, vaikka oivassa Depeche Mode -teemabaarissa tulikin käytyä silkasta käymisen ilosta ja aikani kuluksi tuli jonkin verran sanojakin vaihdettua muutaman paikallisen neitokaisen kanssa.



Tuntuu muuten siltä, että missä tahansa käynkin - olkoon se sitten Tallinna tai Tampere - niin siellä on paremmannäköisiä naisia kuin Helsingissä. Ehkäpä sitä vaan kulkee silmät enemmän auki kun on turistina liikkeellä. Arkikaihi iskee myös siihen silmään.

Tänään ehdittiin käydä vielä yhdessa tastingissa jokseenkin mielikuvituksettomasti nimetyssä, mutta äärimmäisen tunnelmallisessa ja viihtyisässä In Vino Veritas -vinoteekissä. Viikonlopun saldona 18 maisteltua viiniä ja ei voi kuin hattua nostaa ammattilaisille, jotka ammattinsa puolesta maistelevat pahimmillaan jopa satoja viinejä päivässä-parissa.

Mahtava reissu. Vanhan kaupungin kadut ja pienet kahvilat ovat tosin haikailevalle ihmiselle jokseenkin ikäviä paikkoja, mutta kaunis auringonpaiste yhdistettynä kirpeään ilmaan viihdyttivät yksinäistäkin kulkijaa. Vaikka olisinkin mielummin kietaissut kylmässä väristelevÄH

perjantaina, lokakuuta 19, 2007

Löytyi!

Aah, olin jo henkisesti valmistautunut maksamaan sen 80e uudesta "pikapassista". Säästyy nekin rahat johonkin turhaan. :)

Helpotus maximus.

torstaina, lokakuuta 18, 2007

Missä hitossa...

...mun passi on?

Huomenna pitäisi lähteä tosiaan pitämään yksi viiniluento Tallinnanlaivalle ja kiertelemään paikallisia vinoteekkeja ja viinikellareita. Hieman saattaa olla vaikeaa laivaan pääsy ilman passia. :)

(painuu takaisin etsimään)

edit (22:53): Mistäs niitä väliaikaisia pikapasseja saikaan? :)

keskiviikkona, lokakuuta 17, 2007

Pelottavaa

Kännykkä yön äänettömällä, aamulla puhelimessa näkyy äidin hieman vaille kuutta soittama puhelu. Hetken aikaa mielessä pyöri kaikki pahimmat mahdolliset skenaariot, mutta onneksi soitto takaisin vahvisti asian: äitini ei ole varsinkaan unenpöpperössä se kaikkein sujuvin kännykänkäyttäjä ja puhelu minulle oli epäonnistunut yritys säätää puhelimen herätyskelloa jotenkin. Onneksi näin, mutta muutaman ylimääräisen sydämenlyönnin onnistui aiheuttamaan.

tiistaina, lokakuuta 16, 2007

Vajailla yöunilla

Eilen tuli parin tunnin varoitusajalla kutsu erääseen viinitastingiin ja sillä hetkellä kun ei opiskelu oikein maittanut niin tapahtuma toi elämään enemmän kuin tervetullutta vaihtelua. Osallistujia oli peruuttanut jonkin verran, joten tastingin jälkeen jäätiin sitten tyhjentelemään laseja pariksi tunniksi kavereiden kanssa ja juttelemaan enemmän tai vähemmän syvällisiä asioita. Jatkoille siirryimme kaverin soluasuntoon, jossa sitten kokkailimme ja nautimme sivistyneesti alkoholijuomia. Jossain vaiheessa iltaa ulkona tupakoivalle kaverille seuralaisena ollessani sain puhuttua pari yläkerran parvekkeella oleskelevaa viehkeää naisihmistä mukaan jatkoille. Juttelua, hengailua ja naurua. Totesin siinä jossain vaiheessa, kellon kierrettyä jo useamman kierroksen, viimeisen junan menneen keskustaan ja hyvinkin nopeasti siinä vierelläni istunut tyttö tarjosi yösijaa. Paljon mukavampi vaihtoehto kuin taksilla himaan ja yksin nukkumaan, joten lopun voi arvata.

Toisaalta nyt en voi enää sanoa, etteikö minulla olisi koskaan ollut yhden illan juttua. Sinänsä ihan sama, kasvoillani on nyt varmaan koko päivän kestävä typerännäköinen virnistys. Oli mukavaa. :)

sunnuntaina, lokakuuta 14, 2007

Pisteet HKL:lle

Olen säästellyt mielessäni pari viikkoa tätä aihetta siltä varalta ettei ole mitään uutta ja luovaa kirjoitettavaa omasta elämästä. (heh, ikään kuin muuten olisi)

Mutta pisteet HKL:lle siitä, että ovat selkeästi kehittäneet lipuntarkastusjärjestelmäänsä. Yhtenä hyvävä esimerkkinä voisi mainita siviilipukuiset tarkastajat, jotka ovat varsin huomaamattomia, vaikka muassaan kulkeva virkapukuinen vartija voikin ilkeälle pummimatkustajalle kertoa tulevasta tarkastuksesta jo ennen ratikkapysäkille saapumista. Ja metroissahan vartijat, yleensä tietääkseni liikkuvat pareittain, joten ovensuussa seisova särmä pummaaja osaa vaihtaa vaunua edelleen samaan aikaan kun tarkastajat vaihtavat vaunua.

Myös Sörnäisten metroasemalla on tehty parannuksia laiturialueelle saapuvien tarkastamisessa, sillä ennen oli varsin helppo huomata liukuportaiden yläpäässä jos alhaalla oli "yllätystarkastus", sillä keskimmäiset liukuportaat olivat kiinni ja alhaalla seisoi vartija estämässä pikaista pakenemista ylöspäin johtaville portaille. Edellisellä kerralla olivat laittaneet oikeanpuolimmaise portaat kiinni ja vartija oli hissin takana piilossa, eli en todella osannut ennakkoon aavistaa edessä olevaa tarkastusta. Aiemmin kun olisi ollut helppoa ottaa portaiden yläpäässä pari askelta takaisinpäin ja ostaa lippu, niin nyt ei pummimatkustaja olisi välttämättä tajunnut edessä vaanivaa tarkastuspartiota. Vielä kun yhdistäisivät liukuportaiden puhdistuksen samaan aikaan siihen niin ei kukaan osaisi epäillä mitään. :)

Joskus kun matkustin pelkästään työmatkoja metrolla Sörnäisten ja keskustan väliä ilman että minulta vuoteen tarkastettiin lippua, päätin että matkustan pummilla kunnes minut seuraavan kerran tarkastetaan. Seitsemän kuukautta ehdin säästää kunnes eräänä päivänä Kaisaniemen ja Hakaniemen välillä tarkastuspartio sitten viimein iski. Oli tosin hieman onnea matkassa, sillä vaikka olin jo kaivanut henkkarit esille ja valmiina ottamaan tarkastusmaksun vastaan, niin kävikin siten, että vierelläni istunut minulle tuntematon henkilö oli myös pummilla liikenteessä ja hänelle tietenkin tarkastusmaksu napsahti. Siinä hänelle sakkoa kirjoitettaessa kului hetki, kului toinenkin ja sekunnit eivät tuntuneet etenevän minnekään. Lopulta kuitenkin kuului tuttu "Hakaniemi, Hagnäs", jolloin sujuvasti pujahdin muina miehinä ulos metrosta. Vältyin tarkastusmaksulta, mutta päätös piti. Yhden miehen kapina surkeaa lippukontrollia vastaan oli osaltani päättynyt. Nyt kun maksaa liikennepalveluista on vain mukavaa kun toimintaa tehostetaan ja kehitetään. Periaatteessa voisivat puolestani poistaa sen "tarkastusmaksu saa olla korkeintaan 40-kertainen" -sössötyksen, sillä jos se olisi vaikka 150e, niin kynnys riskeerata olisi aika paljon korkeampi. Tosin oma pummiaika ajoittui 50e tarkastusmaksuille. Kyllä se nykyinen 80e alkaa olla jo myös aika kipurajoilla. Mutta noin niin kuin yleensä, tarkastusmaksun korkeudesta ei pitäisi olla kenelläkään mitään valittamista. Se on helposti vältettävissä.

torstaina, lokakuuta 11, 2007

Kiirepäivä

Kahdeksaksi duuniin, tauoilla ehti käydä Hulluilla Päivillä shoppailemassa (Ooh! Paul Mitchell!) ja duunin jälkeen sitten kiisin suorinta tietä kokkailemaan suomiruokaa parin kaverin ja vaihtareiden kanssa (karjalanpiirakoita ja munavoita, poronkäristystä ja puolukkasurvosta + muussia, kermassa haudutettua leipäjuustoa ja lakkahilloa). Erittäin tyytyväisiä olivat ruokaan ja monille tämä oli myös ensimmäinen kosketus poroon eläissään. Raskas, mutta palkitseva päivä.

Ja jotenkin suurkeittiön laitteet tuntuvat todella mukavilta käyttää. Uuneissa tarkka lämpötilansäätö ja todella tunnokkaat ja napakat kahvat... Ruuanlaitto vaan on niin paljon kivempaa kun on paljon tilaa ja hyvät välineet. :)

Ja jos nyt vielä hetken ylistäisi noita Paul Mitchellin tuotteita: Tea Tree -shampoon miellyttävän eukalyptuksinen tuoksu täyttää suihkuhuoneeseen levitettäessän sieraimet huumaavalla tavalla ja itse tökötti tuntuu miellyttävältä ja viilentävältä sitä hiuspohjaan hierottaessa. Hoitoaine tuntuu jo käsissä miellyttävältä ja hiusten imiessään itseensä "koitavia ja kosteuttavia ainesosia", aivot vavahtelevat ekstaattisen hurmion vallassa mielihyvän aaltojen lyödessä läpi koko kehon.

Hiustenhoitotuotteissa todellakin on eroja. Yksi sessio Paulin kanssa korvaa helposti tunnin hemmotteluhoidon keskustan day spa:ssa. Ja tulee itseasiassa vielä hieman halvemmaksikin. Sillä erotuksella tosin, että voin hieroa Paulia päänahalleni ja hiuksiini niin usein kuin tuo 500ml purkki kestää. Ja hyvät tuotteet ovat myös riittoisia, eli luksusta arkeen on luvassa vielä useana sessiona.

keskiviikkona, lokakuuta 10, 2007

Haluja

Mielenkiintoista. Blogilistan kuumia blogeja tulee selailtua aina silloin tällöin omaksi ajankuluksi, mutta löytyy sieltä onneksi jotain vastinetta kulutetulle ajallekin.

Omalla tavallani ymmärrän hyvin linkin takaa löytyvää kirjoittajaa. Itse voisin olla periaatteessa aika samassa tilanteessa, mikäli minulla olisi vain sopivan huonoa seuraa. Vetoja kyllä lyödään isyyksistä ja ennen viidettäkymmenettä ikävuotta hankitusta tohtorintutkinnosta, mutta naistenkaatovetoja ei ole harrastettu. Lähimpänä ehkä ruotsinlaivalla suoritettu "kuka tanssittaa vanhinta naista"-haaste, jossa siinäkin tavoitteet olivat hyvin herrasmiesmäiset. Tosin ehkä menin metsään jo siinä, että farmariauto vaihtui bussikorttiin eikä urheilulliseen ja himoittavaan sinkkukiesiin. Tilanne muistuttaa hieman omaa, reilun vuoden takaista hetkeä myös siltä osin, että vaikka ennen seurustelun loppua minulle oli jo kertynyt toista tuhatta rakastelukertaa(*), oli partnerien lukumäärä silti laskettavissa yhden käden sormilla.

Mutta kuitenkin. Hyvin kirjoitettujen ja asiallisten pokaustarinoiden innoittamana sitä rupesi miettimään, että pitäisiköhän sitä ensimmäistä kertaa elämässään lähteä yksin ravintolaan tavoitteena tulla sieltä ulos seuralaisen kanssa. Ainakin se olisi kiinnostavampaa kuin näitten pirun kouluduunien väsääminen.

(*) En minä kirjaa pidä, mutta seitsemän vuotta seurustelua kohtuullisen aktiivisella seksielämällä kerääntyy pikkuhiljaa. Ja uskon edelleen, että harrastamalla 500 kertaa seksiä yhden naisen kanssa oppii naisista enemmän kuin harrastamalla 500 naisen kanssa kerran. Sitä en yritä tietenkään väittää, että kaikki naiset olisivat samanlaisia, mutta tietyt asiat ovat ihan yleismaailmallisia. Loppupeleissä jokainen nainen on kuitenkin kuin oma instrumenttinsa, jota täytyy oppia käsittelemään oikein, että sen saa soimaan kauneimmillaan. Vahvat perustiedot auttavat tässä mielestäni enemmän kuin se, että olisi käynyt jokaisessa vastaantulevassa musiikkiliikkeessä kokeilemassa uusia ja erilaisia soittimia.

tiistaina, lokakuuta 09, 2007

Meemi

Jos teillä on liikaa itsepintaisia ja sinnikkäitä anonyymejä kommentoijia, joille olette itse kyllästyneet vittuilemaan, niin ohjatkaa ne tänne. Ei niitä tsemppaavia kommentteja aina jaksa, vaikka niistäkin äärimmäisen kiitollinen olen. Mutta välillä tekee mieli vaan haastaa vähän verbaalista riitaa.

Ja mielellään sellaisia, jotka eivät menisi yhdestä perustellusta vastineesta hiljaiseksi. Typerille ja itsepintaisille on vaan niin paljon makeampi nauraa.

maanantaina, lokakuuta 08, 2007

Carola lyrics

Ku ei netistä löydä, ni sit litteroidaan ite!

Kielletyt Leikit
Suom. San. Saukki säv. Trad.
Esitt. Carola Standertskjöld

Ei ole lupaa sun kättäs mun pyytää
tein tuulelle tupaa, nyt tuuli mua hyytää
Kun nään unen ihanan, rakastan
se vain leikki on luvaton

Ei ole lupaa mun onneen sua johtaa
en sateenkaaren näin päätä mä kohtaa
Kun saan tiellä unien nähdä sen
se vain leikki on luvaton

Toiselle kuuluvan sun kaikki tietää
Toiselle onnen kun suot saatan sietää
kun saan ees salaa sun leikkiin kiellettyyn
oot osa untani mun

Ei ole lupaa mun toivoa mitään
vaan vaikka kuljen nyt länteen ja itään
mun uneeni jokaiseen otan sun
se vain leikki on luvaton

Toiselle kuuluvan sun kaikki tietää
Toiselle onnen kun suot saatan sietää
kun saan ees salaa sun leikkiin kiellettyyn
oot osa untani mun

Ei ole lupaa mun toivoa mitään
vaan vaikka kuljen nyt länteen ja itään
mun uneeni jokaiseen otan sun
se vain leikki on luvaton
se vain leikki on luvaton

Ärsyttää

Tekisi mieli painua himaan, mennä sänkyyn peiton alle pieneksi keräksi ja vuodattaa tunteiden viimeisetkin rippeet kyynelkanavista tyynyyn ja heittää tyynyliina kuusikymmenasteiseen pesukoneeseen. Valitettavasti tunteet eivät vaan kuole samalla tavalla kuin pölypunkit.

Haluaisi olla lähellä, mutta sitten vain todennäköisesti kiintyisi enemmän.
Haluaisi olla erossa, mutta sitten vain haikailisi ja surisi enemmän.
Olisikohan vaihtoehtoa, jossa tunteet vain hälvenisivät hitaasti olemattomiin?

Koska eihän tässä järjellä ajateltuna todennäköisesti voitolle jäädä jos tällä tiellä jatkaa. Olisi vain mukava välittää, helliä ja koskettaa ilman sitä saatanallista lekaa jyskyttämässä takaraivoon. Ei luulisi olevan näin vaikeaa, etenkin kun en edes tiedä poikakaverinsa nimeä, ulkonäköä tahi oikeastaan mitään muutakaan. Silti omat arvot ja oma moraali taistelee vastaan.

Ei tällaisesta tunteesta saisi tulla näin ikävää oloa.

Hämmentävää

Pelottavaa, tajusin juuri tässä kulttuurien ja organisaatioiden luennolla että olisin tällä hetkellä valmis vaikka muuttamaan Sakun kanssa jonnekin ulkomaille, sillä jotenkin sisälläni on hyvin vahva tunne siitä, että se juttu voisi oikeasti toimia.

Kaipa sitä on turha enää teeskennellä, etteikö olisi oikeasti jo ihan tunnetasollakin mukana tässä jutussa. Ei näin.

sunnuntaina, lokakuuta 07, 2007

Sunnuntai, söndag

Tänään käväisin duunissa mm. pelaamassa jalkapalloa karvaisella ja pehmeällä sisäpallolla. Tuplapalkka ja ilmainen lounas. Mutta ei siitä sen enempää.

Illalla sitten sain ihastuttavan puhelun vanhalta ystävältä, jolla sattui olemaan pari tuntia luppoaikaa Helsingissä. Keskustaan siis ja kahvittelemaan. Se niistä koulujuttujen tekemisestä ja nytkin vain blogaan. En ole oikein koskaan oppinut stressaamaan asioista. :)

lauantaina, lokakuuta 06, 2007

Saunan tarpeessa

Voi luoja kuinka tekikään mieli saunaan väsyneenä töistä kotiin raahautuessa. Istahtaa kuumaan saunaan, kuunnella sihahduksia kiukaalta, tuntea kostean ilmamassan leviäminen ylhäältä alas koko keholle, sulkea silmät, antaa ajatusten vaellella ja hien nousta pintaan. Lopuksi vielä yhdet kunnon löylyt ja sitten viileään suihkuun...

Duunipaikalla on alkanut tapahtua positiivista kehitystä, kuten ihmisille blogimiitissä kerroinkin. Ilmoittelen tarkemmin sitten jahka tulee jotain ihan konkreettista. :)

Marraskuun lopulla pääsen viemään meidän vaihtareita lappiin viiden päivän reissulle. Siellä sitten viimeistään pääsen saunaan, prkl. Pitänee varmaan vinkata Sakulle, että olen menossa sille tietylle retkelle group leaderiksi ja katsoa, että mitä hän tekee. :)

Olen ollut taas kumman halipulainen tässä viime päivinä. Olen myös saanut haleja tässä viime päivinä, joten olen oikeastaan aika onnellinen.

Ja kiitos vielä kaikille blogimiitissä olleille ja tavatuille. Blogaajat on mahtijengiä!

Sad realization

Kaipa se täytyy myöntää: tunnen neuleblogaajan.

Illan (varattu) hottis: Monsuuni.

Illan hali: Rappiotäti.

Illan emäntä: Mari.

Nyt nopeasti nukkumaan ennen kuin pitää taas herätä töihin.

perjantaina, lokakuuta 05, 2007

Illalla

Illalla tulen miittiin, mutta pääsen vasta yhdeksältä duunista. Eli joskus puoli kymmenen maissa ehkäpä luftissa. Vi ses!

Palvelu pelaa

Mitä tarjota sohvalla krapulaisena makoilevalle hevarikaverille aamiaiseksi?



No Slayer-munakasta tietenkin!

Lisäys edelliseen

Iltaohjelma sitten tosiaan toteutui ja tulin tanssineeksi kolmisen tuntia erinomaisessa seurassa. Miten sitä voikaan ihminen sopeutua tarpeen vaatiessa... Exä ainakin tietäisi ihmetellä. :D Ennen eroamista taas halaus, jonka aikana kaverilleen ehti tulla kylmä siinä vierellä seisoessa. Kiusaus suudella sitä suoraan silmiin muutaman sentin päästä pitkään katsovaa ihanuutta oli likipitäen vastustamaton, mutta ei vielä... Tavallaan rakastan sitä tunnetta kun etenee hitaasti ja pieninkin ele, kosketus tai katse enemmän tuntuu yhä merkityksekkäämmältä ja paremmalta. (tähän voisin taas kirjoittaa 20 riviä pehmoilua ja asioita, joita haluaisin tehdä, mutta tuskinpa ne mitään uutta toisi kenellekään).

Nyt olen siis kotona ja kohta tänne on tulossa pari kaveria omien sanojensa mukaan minua häiritsemään. Fiksusti kyllä jo ennen puoltayötä varmistivat, että sohvapaikka on vapaana. :) Ja ainahan se on kavereille.

torstaina, lokakuuta 04, 2007

Tänään tapahtunutta

Aamulla (klo 11.45) heräsin ja totesin, että on hieman turhan myöhäistä käydä AV-messuilla kun pitäisi käydä yksi audioprojekti viimeistelemässä duunipaikalla vielä iltapäivästä.

Puoli kahden maissa törmäsin työmatkalla Sakuun ja yllätyin itsekin miten neiti oli hetkessä kaulan ympärillä kiinni kun itse olin vasta tervehtimässä. Nopeat kuulumisten vaihdot ja avoimeksi jäänyt iltaohjelmakutsu. Kepeä ja onnellinen olo jatkui aika pitkään tuon jälkeen.

Duunipaikalla sitten kävin henkilöstöpäällikön puheilla muiden hommien ohessa ja lähdin sieltä ihan tyytyväisenä. Täytyy nyt katsoa, että rupeaako siellä oikeasti tapahtumaan vai oliko puheet pelkkiä lupauksia. Uskon kyllä hänestä että sanoillansa on katetta. Myyntipäälliköstämme en voisi samaa sanoa.

Nyt sitten olen kotona ja tässä koneen äärellä istuessani olen onnistunut tekemään taas vaihteeksi pari hyvää viinisijoitusta jos vaan arpaonni sattuu kohdalle. Puolet maailmanmarkkinahinnasta kuulostaa nimittäin varsin houkuttelevalta. Voi hyvin tilata pari pulloa ja käydä vaikka länsinaapurissa huutokauppaamassa toisen niistä niin ei jää enää kovin paljoa hintaa huippuviinille. Lisäksi että joskus hamaassa tulevaisuudessa voi tosiaan sitten tehdä todellisia löytöjä omasta viinikellarista kun vuosien kypsytyksen myötä ehkä onnistuu unohtamaan joitain pulloja sinne pimeimpiin nurkkiin. :) Pitää kyllä saada sitten LaLa:t ja Lalandet samaan kuvaan jos fortuna suosii.

PA:naisuutta

Canal+ aloitti antennipornon.

Paras panokohtaus löytyi.

Ilmeisesti lonkerot eivät olekaan enää se juttu. [Pöh, en minä mieltymyksiäni uusien trendien mukaan muuttele.]

Pyyhi pinkkiin ja tue

Lisäksi miesten jättäminen pois roosan nauhan WC-paperi-iteraatiosta on herättänyt suurta närää etenkin Arno Kotron klikissä.

Mainonta on tosi jees

Kun MarMai otsikoi aiheesta juuri noilla sanoilla, sanoma on kyseenalaistamattoman tosi.

***

Sitten pitää tuota aasinsiltana käyttäen linkata huomaamatta Saaraan, jonka palveluksia olisi voitu tarvita, vaikkakin oikeesti se on vaan ihastunut siihen.

keskiviikkona, lokakuuta 03, 2007

Kehityskeskustelu

Huomiseksi on sovittu sitten aika pienelle juttutuokiolle henkilöstöpäällikön kanssa. En nyt vielä ole itseäni suoraan irtisanomassa, mutta pistin yhden hakemuksen menemään alalle, joka on lähempänä omaa harrastuneisuutta mutta kauempana siitä omimmasta ja syvimmästä osaamisesta. Mutta katsotaan nyt mitä huominen tuo tullessaan, lähdenkö vittuntuneena allekirjoittamaan irtisanomisilmoitusta, onnistuuko henkilöstöosaston sitouttamissuunnitelma vai muuttuuko työnkuvani mahdollisesti jollain tasolla.

Facebookissa tuntemattomat tulevat tökkimään pelkkien kuvien perusteella. Hämmentävää, sillä tuohan tuntuu toimivan tehokkaammin kuin netin treffipalvelut! :D

tiistaina, lokakuuta 02, 2007

Marathon!

Onneksi on bittorrent. Taidan nimittäin kohta vetäytyä katsomaan uusia jaksoja Heroesista, Desperate Housewivesista ja Prison Breakista. Joskus pitää vaan olla ja antaa aivojen lyödä tyhjää. Tosin tuntuu, että eksessiivinen aivotyöttömyys mädännyttää ajatuskykyni, mutta onneksi mitä pidemmälle prosessi ehtii, sitä välinpitämättömämmäksi muuttuu.

Kun tarpeeksi kauan odottaa niin kiire menee ohi. Niin se vaan on kaiken kanssa.

maanantaina, lokakuuta 01, 2007

Tahtoo!



Olen ihastunut sateenvarjoon! Harmillista, etteivät ota vastaan nettitilauksia ulkomaille davekin sivuilla taikka edes Amazonissa.

Pöh. Ei se luottokortti ollutkaan avain taivaallisille nettiostosvainioille.

Hakuja

Kun ei uni tule eikä nukuta, niin vastaillaan sitten niille hakijoille, jotka ovat mystisillä hakusanoilla blogiin tulleet ja oletettavasti eivät vielä ole vastausta löytäneet:

missä on vaniljasuklaa
Vansku lopetti Suklaata Suurempaa -bloginsa jokin aika sitten. Neidon liikkeistä ei ole tarkempia tietoja, mutta Takaisin Kallioon -tietotoimiston antamien tietojen mukaan hän vielä blogin loppumisen aikoihin vaikutti Kallion kaupunginosassa.

tyttöjen numeroita
Puhelinluettelosta? Tai jos haluaa jonkun tietyn tytön numeron niin varmaankin on tehokkainta pyytää sitä suoraan. Soittamalla satunnaiseen numeroon on todennäköisyys soittaa naiselle n. 50%, joten sitäkin voinee suositella kaikkein epätoivoisimmille.

ala-tikkurilan shell yhteystiedot
Osoite on Härkävaljakontie 30, 00750 Helsinki. Haluaakohan hakija mennä ihastelemaan Kari-Pekka Kyrön mahdollisesti sinne unohtamia muita esineitä vai mennä sisälle tupakoimaan? En tiedä.

digiboksin kuva pikselöityy
It's not a bug, it's a feature. Kaapelitaloudessa ei juuri mitään tehtävissä, voit koittaa soittaa welholle josko ne tulevat tarkastamaan signaalin vahvuuden kotiisi. Antennitalouksissa häiriötä saattavat aiheuttaa esimerkiksi tuulessa antennin lähellä liehuvat puiden lehdet. Isompi antenni ja parempaan paikkaan vaan.

ensitreffit tapaaminen halaus
Halaa, jos se tuntuu sinusta luonnolliselta. Älä kuitenkaan pakota itseäsi siihen ellei sinusta tunnu siltä, että halaus olisi sopiva juuri siihen hetkeen.

epo kämppä
Jälleen kerran en tiedä että etsiikö hakija nyt Erytropoietiinia doping-käyttöön kotonaan, vai haluaako hän majoittua Etelä-Pohjalaisen Osakunnan tiloissa. Itse pysyisin visusti erossa molemmista.

kivekset Gillette sekä parranajokone kivekset
Hakija etsinee tietoa kivesten karvojen poistamisesta. Kannattaa käyttää sopivaa vaahtoa/geeliä ja uusia teriä. Näin menetellessä riski ryppyisen ihon viiltämiseen on pienimmillään. Naiset voisivat varmaan sitten kommentoida taas, että kannattaako miesten näin tehdä vai tuntuuko se lähinnä omituiselta.

satanic bible tilaa
Akateemisesta tai Suomalaisesta saa. ISBN on 0380015390 ja akateemisen verkkokaupassa hintaa on 7,50e.

serika blogi
Löytyy täältä.