sunnuntai, syyskuuta 03, 2006

NY-LON

Jotenkin olen ihastunut tuohon kyseiseen SubTV:ltä tulevaan sarjaan. Samanlaisia hyvänolon fiiliksiä herättelee kuin maikkarilla aikanaan pyörinyt Ed. Henkistä pehmopornoa. [tyydyttää söpöilyn ja romantiikan tarpeen hetkeksi, muttei vastaa oikeaa asiaa.]

Kaukosuhde saattaisi olla ihan sopiva "pehmeä lasku" seurusteluun sitten kun sen aika on (pikkuhiljaa ehkä vaikka mahdollisesti kenties kohta...) Ei nyt ehkä ihan toiselta mantereelta niinkuin NY-LON:issa, mutta tietty välimatka opettaa arvostamaan toisen seuraa. Jos uusi ihastus asuu kymmenen minuutin matkan päässä menevät asiat helposti pelkästään yhdessä nyhjäämiseksi ja se saattaa ahdistaa "sitoutumiskammoista" miestä. Lainausmerkeissä siksi, että tuokin on vain tilapäistä. Haluan luotettavan ja uskollisen kumppanin, kivan talon, hyvän työn ja pari lasta, joten sitoutuminen on minulle kirjailtu jo geeneihin. Ei tässä poikamieselämässä sinällään mitään vikaa ole, mutta kun on miettinyt tulevaisuutta jo lasten nimien tarkkuudella[*] miettii väkisinkin sen oikean löytämistä. Onneksi se ei miehille ole niin vuoden tai kahden päälle, joten kiirettä ei ole, mutta iltaisin olisi mukava nukahtaa toisen vierelle tai edes tietää, että jossain on joku joka ajattelee minusta samoin. Siinä vaan on jotain sietämättömän ihanaa kun on joku, jota ikävöidä.

[*Veera Emilia ja Veeti Alexander, jos kiinnostaa. Harmi vaan että Veetistäkin tuli tollanen trendinimi 2000-luvulla.]

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

ja toiselta puoliskolta ei kysytä? ;)

Takaisin Kallioon kirjoitti...

Nuohan ovat vain ehdotuksia. Kunhan sukunimi tulee minulta, kaikki muu on neuvoteltavissa. ;)

Anonyymi kirjoitti...

Aloin sepustaa tänne pitkää juttua kaukosuhteilun hyvistä puolista, mutta kirjoitanpas sen tuonne omaan blogiini. Käy sieltä katsomassa, jos kiinnostaa. :)