Lariamilla ei ole ollut mitään mainittavia sivuoireita, joskin viime yö oli kyllästetty painajaisilla. Hankala tosin yhden yön perusteella sanoa, että johtuiko se nyt lääkkeistä vai oliko kyseessä ihan normaalia kausivaihtelua.
Tänä iltana sitten sipulikeiton jämien kanssa puoli pulloa saksalaista Rieslingiä. Ateriasta teki hieman juhlavampaa se, että jaksoin väsätä juustolla gratinoituja valkosipulileipiä keittoon lillumaan. Pitää katsos käyttää kaikki pilaantuva pois ennen Intianmatkaa. :)
Matkakuume alkaa olla jo kohtalaisen suurta, odottaahan lähtö jo tämän viikon lauantaina. Huono omatunto koulutöiden laiminlyömisestä, mutta ajatukset kiitävät jo monen tuhannen kilometrin päässä. Koitan nyt kuitenkin saada kaiken tehtyä ennen lauantaita, ettei tarvi lomalla koulujuttuja mietiskellä.
Muuten kaikki on ennallaan, halipula valtaisa, yöt kylmiä ja iho kaipaa kosketusta. Tavallaan siihenkin tietyllä tavalla turtuu tai ainakaan sitä ei enää joka yhteydessä jaksa valitella. Halaus kuitenkin kaikille lukijoille. Ehkä joku muukin on sen tarpeessa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Jäin miettimään, että mikä kaikki tuossa olikaan sitä itselääkintää, ja totesin että se matka ainakin! (ja sipulikeitto kera viinin myös)
Lämpö hellii ihoa kosketuksen lailla ja voipi olla, että vilske siellä saa taas oikein kaipaamaan fyysistä etäisyyttä kanssaihmisiin. Reissaaminen on kivaa, itse joudun odottelemaan vielä muutamia viikkoja. Buen viaje!
Toivottavasti sun painaijaiset jäi yhteen yöhön. Itse näin neljän viikon Lariam-kuurin tuloksena n. 6kk ihmeellisiä unia. Ei aina painajaisia, mutta melkoista menoa oli :)
Normaalisti kun en muista uniani juuri lainkaan niin oudotkin unet ovat ihan tervetulleita. :) Tietenkin jos alkaa normaalia elämää haitata niin sitten...
Matkakuume tässä enemmän vaivaa kuin lääkitys. :)
haleja sinnekin suuntaan, ja mahtavaa reissua!!
Lähetä kommentti