Toisinaan tulee sellainen olo, että jokin lemmikki olisi mukava pyörimässä jaloissa. Päälimmäisenä tietysti kissa tai koira tulee mieleen mutta selkeää jaottelua en osaa tehdä siitä, että olenko kissa- vai koiraihmisiä. Aiemmin valinta oli varsin selkeä kissojen hyväksi kun lapsuudessa ja nuoruudessa saanut pari kertaa omasta mielestään ihan aiheettomasti hampaanjälkiä ihoonsa. Ensimmäinen kerta nyt oli pikkupoikana omaa syytä kun käsi ojossa juoksi suoraan kohti silittämään söpöä collieta, joka oli ilmeisen stressaantunut kun talossa oli jotkin sukujuhlat menossa ja ei oikein osannut suhtautua hellyydenosoituksiin oikein. Toinen kerta sitten olin selin rappukäytävään, ovea avaamassa kun naapuri tuli portaita pitkin ylös ja toinen koiristaan otti asiakseen purra farkut riekaleiksi ja ottaa pienen siivun pintanahkaa siinä mukana.
Sittemmin kun on asunut samassa huushollissa koiran kanssa ja muutenkin ollut enemmän tekemisissä, niin kyllähän koirissakin puolensa on. Vaikka enemmän kyllä viehättää kissojen anarkistinen asenne kuin sellainen nöyrä palvelija -mentaliteetti. Enhän minä naisenikaan haluaisi vaan sokeasti tekevän kaiken mitä sanon ja elävän elämäänsä vain minun ympärillä.
Sitäpaitsi kissalle voisi rakennella yhdelle seinälle mukavan kiipeilupuun ja kaapinpäällisetkin pääsisivät hyötykäytöön pienen karvapalleron myötä. Mutta nyt lienee hieman huono aika edes harkita mitään tuollaista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Mulla on täällä himassa ihan aito ja puhdasrotuinen psykonarttu.
Voin maksaa jos haet sen pois.
Basenji on kiva otus. Aika kissamainen, mutta siitä on myös lenkkikaveriksi. Myönteisiä kokemuksia. Mutta lemmikki sitoo about 15 vuodeksi, mitä ei ehkä tule heti ajateltua.
Justhan sulla oli kesäkissa.
antero, kai ymmärrät miten loukkaava ja virheellinen tuo kommenttisi on?
No siinä mielessä korjaan, että Puolalaisella taisi olla kesäkolli.
Mahtavaa. Tuolla kommentilla todistit sen, ettet ole pelkästään typerä ja ajattelematon vaan myös pahantahtoinen idiootti, joka täysin aiheetta tulee vittuilemaan toisen ihmisen epäonnistuneista ihmissuhteista. Äitisi olisi varmasti ylpeä.
Jos nyt kuitenkin olen ennen tätä tehnyt jotain suututtaakseni sinut ja sen haluat puolustukseksesi tuoda ilmi, ole hyvä. Muutoin lienee olemassa parempiakin tapoja purkaa omaa vitutustasi.
Lähetä kommentti