Sää ulkona oli lähtöpäivänä huomattavan samanlainen kuin tänään. Muutama aste plussaa, synkkää sadetta. Tosin nyt se tulee räntänä eikä pelkkänä vetenä, joten joulu selkeästikin lähestyy. Palmujen alla ei vaan ole sitten niin millään päässyt edes etäisesti kiinni joulutunnelmaan.
Minua vastassa lentokentällä oli yksi kauneimmista silmäpareista jota olen armoitetuilla näköelimilläni päässyt todistamaan ja täytyy myöntää, että paluu tähän muutenkin vuoden synkimpään päivään olisi ollut huomattavasti vaikeampi ilman tuota kohtaamista. Yksi halaus voi juurruttaa eksyneen matkaajan aloilleen ja sanoitta kertoa, että olet tullut kotiin.
Mukava olla taas Suomessa vaikka avainnipussani ei olekaan täällä yhtään avainta. Tämän valossa on myös mukava lähteä heti tammikuun alusta taas pois.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Eli äiti oli vastassa :)
Ei sentään lentokentällä, vasta kotikaupungin linja-autoasemalla. :)
Toisinaan ystävät merkitsevät paljon enemmän kuin perheenjäsenet.
Hei oli ihana nähdä, vaikka vain lyhyen aikaa. Tervetuloa takaisin ja kiitoksia siemenistä! ;)
Lähetä kommentti