Tekisi mieli kirjoittaa. Tekisi mieli puhua, jutella asioista. Tekisi mieli halata. Tekisi mieli jutella tästä yksinäisyydestä.
Mutta hotellihuone on tyhjä ja karu. Odotan vastausta tekstiviestiin ja minuutti minuutilta kadun yhä enemmän sitä että sen alkujaan lähetin. Sillä en minä oikeastaan edes haluaisi tietää. Vaikka haluaisinkin.
Tekisi mieli painua pohjaan, pimeään. Laittaa koko keho ja sielu jättimäiseen aistideprivaatiotankkiin ja antaa hetkien kulua, ajan lipua ohi.
Sillä se rakkaus, jota en kykene antamaan satuttaa kaikista eniten.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Mä olisin voinut kirjoittaa tän postauksen.
Lähetä kommentti