lauantaina, elokuuta 21, 2010

Kolahti

Hyvät asiat tapahtuvat kun niitä vähiten odottaa ja muita kliseitä tähän alkuun. Mutta niin. Olin itselleni entuudestaan likipitäen tuntemattoman seurueen kanssa mökkeilemässä ja heti saavuttuani huomasin mökin terassin nurkkapöydässä istuvan naisihmisen. Vaihdoimme katseita useampaankin otteeseen ja pikkuhiljaa hivutin itseni samaan pöytään neidin kanssa. Tapahtui harvinainen ilmiö, eli olin oikeasti hauska likimain koko seurueen mielestä ja fiilis oli varsin korkealla. Ripassoa, omenatupakkaa vesipiipusta, kitaramusiikkia, grillausta, saunaa, järviuintia. Sekä tietenkin juttelua hyvässä seurassa ja mukanani tuoman viltin alla koskettavat polvet, jotka alkoivat illan tummuessa painautumaan toisiaan vasten koko reiden mitalta ja joita sormien pienet huomaamattomat kosketukset säestivät. Nauroimme, keskustelimme, tutustuimme. Vaihdoimme ajatuksia myöhään yöhön ja lopulta ilta päättyi siihen, että olimme viimeiset henkilöt valveilla, seisomassa pimeässä usvan peittämän järven rannalla, sylikkäin katselemassa tähtiä ja vaihtamassa ensimmäiset suudelmamme. Taisimme seistä siinä toisissamme kiinni miltei tunnin verran ennen kuin päätimme, että olisi hyvä mennä nukkumaan koska minunkin piti lähteä jo aamutuimaan ajamaan takaisin Helsinkiin.

Mökki oli tietoisesti ylibuukattu, joten sovelsimme tahoillamme itsellemme nukkuma-alustat alakerran lattialle, takan eteen. Asetimme ne vierekkäin, suutelimme hyvänyönsuudelmat salaa muilta ja asetuimme nukkumaan vierekkäin. Hänen kasvoilleen levisi mielihyvää viestivä hymy jokaisesta kosketuksesta ja jokaisesta suudelmasta, jonka kädellensä tahi päähänsä laskin. Nukahdimme käsikkäin ja ainakin oma uneni oli onnensekaista ja katkonaista pätkää, joka tuntui soljuvan mielikuvasta toiseen. Katsoin hänen kasvojensa siluettia, tunsin hänen hengityksensä kasvoillani ja ajattelin, etten ole koskaan tuntenut yhtä nopeasti mitään vastaavaa kehenkään.

Nukuin ne kolme ja puoli tuntia hajanaista unta, mutta herätyskellon soidessa olin onnellisempi kuin aikoihin ja tunsin kuin olisin levännyt koko yön. Muun paperin puutteessa kirjoitin käyntikorttini taakse hyvän huomenen toivotukset, harmitteluni ennenaikaisesta lähdöstäni sekä muutaman kauniin lauseen. Hiivin vierellensä, herätin hänet pinnallisesti unestaan suudelmalla ja annoin vierellensä korttini terveisineen sekä aamiaisomenan hänen aamuaan varten. Toivotin hänelle kauniita unia ennen lähtöäni ja hän vaipui takaisin uneensa. Olisin voinut jäädä katselemaan kun hän nukkuu vaikka tunniksi.

Mielenkiintoista tässä on se, että tapahtumasarja on kovin lähellä sitä, mikä Puolalaisen kanssa aikanaan kävi. Tosin ehkä jopa hieman voimakkaampana. Mahtaisiko olla seurausta siitä, että ainakaan eilisen perusteella ei käynyt ilmi että kyseinen naisihminen seurustelisi - toisin kuin Puolalaisen kanssa.

Haluaisin oikeasti katsoa että mihin tämä johtaa. Koska tunne on yllättävän vahva. Todella odottamaton. Musertavan voimakas.

6 kommenttia:

capricious kirjoitti...

Mua alkoi sattua mahaan kun luin tätä. Sen lisäksi tunsin vilpittömän iloisen, ylimääräisen sydämenlyönnin jonkun toisen puolesta.

Takaisin Kallioon kirjoitti...

No, sisäinen pessimistini kuitenkin vielä toistaiseksi hillitsee ylenpalttista juhlintaa, mutta täytyy katsoa miten tämä tästä etenee.

Takaisin Kallioon kirjoitti...

(ja miksi sinua sattuu mahaan tuon takia? onko se hyvä vai huono asia?) :)

capricious kirjoitti...

Se on hyvä. Tarkoittanee, ettei itsekään ole vielä unohtanut, miltä se tuntuu, kun tunnetilan ainoa, edes likimain oikeutta antava ilmaisu on "musertava". Silloin alkaa sattua mahaan.

Nyt vaan sattui sun puolesta. :)

Takaisin Kallioon kirjoitti...

Ok. Mietin vaan että se voisi olla myös sellaista samanlaista vatsakipua kun näkee vaikka tennispelaajan nyrjäyttävän nilkkansa täysin luonnottomaan asentoon. Sellaista "auts, toi tulee sattumaan niin paljon..." -meininkiä. :)

capricious kirjoitti...

:D

Mä en nähnyt tässä edes viitettä sellaiseen. Nyt heräsi sitten kysymys siitä, mahdoinko juuri sortua luonteeni vastaiseen yltiöoptimismiin.