Ei nyt sillä, että laskisin, mutta en ole kuullut hänestä viikkoon. Viime sunnuntaina yksi sinänsä asiasisällötön viesti, joka kuitenkin sisälsi yhden retorisen ja yhden sinänsä validin, mutta irrelevantin kysymyksen. Eli ei mitenkään poikkeuksellista (joskin hieman paheksuttavaa), ettei tuohon nyt mitään vastaisi. Toissapäivänä laitoin tekstarilla suoran kysymyksen hänen ensi viikon torstaista - ei vastausta. Yeah, got the hint. Toisinaan kun vastaamattomuus kertoo enemmän kuin mikään mahdollinen vastaus.
Tosin piti kuitenkin laittaa hänelle vielä raamatullinen kysymys kolmannesta kerrasta. Tuon enempää asiaa tarkentamatta tahi muutakaan siihen runoilematta. Mutta jos tähänkään ei tule vastausta, ei voi olla edes kovin surullinen. Koska molemminpuoleinen kommunikaatio on kuitenkin kohtalaisen tärkeää ja vaikka se kasvokkain toimisikin, on myös tämä muissa yhteydenpitovälinessä käytävä kanssakäyminen aika suuri edellytys minkäänlaiselle suhdanneviritelmälle. Etenkin kun asuu eri kaupungeissa.
Mutta eipä sinänsä, nykyisessä duunissa viihdyn sitäkin paremmin ja jo pelkästään se tuo elämään riittävästi sisältöä. Voihan sitä vapaa-ajan onnea hakea sitten vaikka pullon pohjalta.
On muuten kiva, että on tällainen kanava avautumisille. Sellaisia hetkiä kun kaapin päälle jäädytetyt viinipullotkin lähinnä vain muistuttavat menetetyistä ihmisistä ei kuitenkaan tulisi ehkä facebookkiin päivitettyä.
Chateau D'Yquem '98 - Aikanaan läheinen ystävä, ei pitänyt sanaansa yhdessä melko isossa asiassa, hiipunut sittemmin.
Niepoort Colheita '86 - Puolalainen
Rauzan-Segla '99 - Kaveruuden ja ystävyyden rajamailla, mutta ei osoittautunut luotettavaksi.
Omaa pikkusieluisuutta varmasti osaksi myös noissa, mutta oikeasti jos haluaa olla välittömässä lähipiirissäni niin yksi perusedellytys on, että jos jotain sanotaan niin se pidetään.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Voi vitsi...
En halua kääntää veistä haavassa. Ei kai käynyt niin, että olit ylitsevuotavan innokas?
Sellainen saattaa karkoittaa itsenäisensorttisen ihmisen.
Minttu
Niin, tuohon olisi hyvä saada vastaus, mutta koska tuokin on niin subjektiivinen asia niin asia ei selvinne kuin asianosaiselta kysymällä - jos silloinkaan.
Ja kyllähän edelleen omat kokemukset vahvistavat sen, että mitä paskemmin naisia kohtelee sitä enemmän ne tuntuvat sinuun kiintyvän. Valitettavasti sitä ei vaan osaa tehdä kenellekään, kenestä välittää.
Mulle on jotenkin täysin käsittämätöntä tollanen, että jätetään vastaamatta. Siis mikä siinä on, ettei voida sanoa suoraan, vaan jätetään toinen roikkumaan jonkinlaiseen epätietoisuuden ja epätoivoisuuden tilaan?
Johan se nyt kuuluu hyviin käytöstapoihinkin, että VASTATAAN. Perkele.
(Toki sitten jos toinen ei ekasta eikä tokastakaan suoraan sanotusta ymmärrä, niin sitten voipi jo alkaa ignorata viestit...)
Mä olen myös sitä miettinyt, että pitäiskö sun joskus harrastaa seksiä näiden naisten kanssa, ihan vaikka jo ekoilla tai viimeistään toisilla treffeillä, eikä aina vaan halailla ja keskustella ja vaihtaa muutama pusu? Saisit edes, jos ei se homma muuten sitten etene.
Vai olenko mä vain jotenkin epätavallisen leväperäinen, kun en anna mitään lisäarvoa sille, että mies ei yritä mitään. ;)
Todellakin, ihan perus käytöstapoja... :)
Ja olisihan minulla ollut kaikki tarvittava mukana, eli ei kyse siitä olisi että yrittäisin pihdata tai muutakaan. Tyttö oli silminnähden väsynyt (ymmärrettävistö syistä, eikä muutama lasi viiniä ainakaan parantanut tuota), joten en sen pohjalta viitsinyt yrittää mitään.
"Mä oon aivan poikki" toimii oikeastaan myös universaalina "not tonight" -ilmauksena, joten senkään valossa en viitsinyt ruveta tuolla saralla liikoja etenemään. :)
Lähetä kommentti