lauantaina, elokuuta 19, 2006

Ei minulta mitään puutu...

...vaikkei minua olekaan viety viheriäisille niityille lepäämään, enkä varsinaisesti itseäni herran lampaaksikaan luokittele. Ikeareissu on nimittäin takana ja kaikki tällä hetkellä tarpeelliset tavarat tuli hankittua ja siihen päälle vielä muutama heräteostos. Miespuolisen kaverin kanssa Ikean huonekalunäyttelykin voi muuten tuntua reippaalta kävelylenkiltä. Mallihuoneet on nopeasti läpi katsottu kun tarkoituksena on vilkaista vain ja ainoastaan sopivia peilejä eikä vuodevaateosastollakaan ole aivan välttämätöntä tuijotella koristetyynyjä viittätoista minuuttia. Kyllä kaksi nuorta miestäkin sai silti toista tuntia shoppaillessa kulumaan, mutta se pistettäköön reissuun kuuluneen lounastamisen piikkiin.

Illemmalla kävimme nautiskelemassa julkisen saunan ihanuuksista ja törmäsin samalla pariin tuttuun pihalla vilvoitellessani. Muutaman tunnin saunomisen ja oluenjuonnin jälkeen hipsimme kaupan kautta takaisin kämpille, jossa minun oli sitten ihan pakko väsätä pienessä nousussa extratulista punacurry-kookosmaitomättöä. [reseptiä ei ole, mutta voin tuonne kommentteihin ohjeet laittaa jos jotakuta kiinnostaa...] Omille makuhermoille juuri sopivaa, mutta vieras näytti hieman hikoilevalta ja totesikin, että "no sanotaanko näin, että jos itselleni olisin laittanut, niin en ehkä ihan yhtä tuliseksi..." Huomioonottavana isäntänä olin tietenkin ennen ruuanvalmistusta kysynyt, että onko vieras tottunut tuliseen ruokaan ja maskuliininen "laita kuinka paljon vaan" -kommentti sitten antoi vapaat kädet ruuan maustamiseen. Kyllä se alas meni, mutta santsiannosta hän ei pyytänyt. Ylimääräisenä plussaboonuspallona tein tätä ihanuutta sen verran ison satsin, että siitä riitti iloa vielä tällekin päivälle.

Ruokailun jälkeen rauhallista juttelua ja visiitti kaivopuistoon, josta näki ihmismassan keskeltä jopa muutaman ilotulitteen. Kaisaniemen metrotunnelissa takaisin tullessa tuli törmättyä taasen yhteen lukiokaveriin. Yltiösosiaalinen päivä siis. Tänään tasapainottelen työkavereiden kanssa Singstarin veivaamisen sekä kaljoittelemisen ja rauhallisen koti-illan välillä. Onneksi iltaan on vielä aikaa.

Ei kommentteja: