Taas sitä vaan pyöriskelee sängyssä ja yrittää nukkua, mutta ajatukset vaan vilisevät päässä. Ja jostain syystä aiheet liittyvät enemmän tai vähemmän koskettamiseen. En nimittäin ole koskettanut tänään ketään toista ihmistä. En ole myöskään saanut halia tänään, joten halipula on valtaisa. Ja kaikkein voimakkaimpana taas se surullinen tajuaminen, että silittelen vierelläni elottomana lojuvaa tyynyä.
Tahtoo uni/halikaverin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti