Susanna Haaviston Odotusta Pariisissa vaikuttaakin yht'äkkiä mahdolliselta omalta tulevaisuudelta ja sen takia avasi kyynelkanavani.
Vaimon laulu puolestaan voisi taasen nyt kuvata omia tunteitani.
Ja kuten tuossa pari postausta sitten jo viittelöinkin, Goo Goo Dollsien Iris koskettaa aivan eri tavalla kuin ennen.
Pitäisi varmaan laittaa Freukkarit soimaan tai jotain ja koittaa nousta tästä hieman.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti