sunnuntaina, syyskuuta 07, 2008

Mihin olenkaan itseäni sotkemassa

Alkuillasta viinikellarilla kynttilänvalossa hyvää Chablista. Kehui minun komistuneen lukioajoista.

Loppuillasta pari tuntia mielekästä ajatuksenvaihtoa täysin uuden tuttavuuden kanssa.

Rau-hal-li-ses-ti... En nyt tiedä oikein että mitä tässä yritän itselleni todistaa tai muutenkaan. Äh. Josko vaikka nukkuisi päänsä selväksi. Ei kai uusien ihmisten tapaaminen tai vanhojen aktivointi nyt kuitenkaan tarkoita mitään. Kun ei mitään tapahtunutkaan. Mutta se ajatus oli kuitenkin jollain tasolla läsnä, että mitä jos kuitenkin...

Unta minä eniten kaipaan juuri nyt. En mitään muuta.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Se siitä elämäsi rakkaudesta. Et sinä puolalaista kaipaa. Kaipaat ylipäätään naista.

Takaisin Kallioon kirjoitti...

Niin, mutta onko se sitten korvike vai oma itsenäinen tarinansa? Jos kyse on tuosta ensin mainitusta, niin se todistaisi väitteesi vääräksi.

Mutta sitä en tiedä.

Anonyymi kirjoitti...

"Alkuillasta viinikellarilla kynttilänvalossa hyvää Chablista. Kehui minun komistuneen lukioajoista."

Chablis kehui sinua?

Takaisin Kallioon kirjoitti...

Niin, tarinahan ei kerro, että lipittelinkö kyseisen pullollisen yksinäni vaiko vanhan, miellyttävän ja sattumoisin juuri sinkkuuntuneen tutun kanssa. :)