torstaina, toukokuuta 24, 2007

Yöllisiä

Ikävää, että ihmisten tunteet eivät käy yksiin. Rintakehässä ontto, kaivertava tuntemus ja yksin sängyllä maatessa muisto siitä, miten toisen vartalo olikaan lähellä.

Järki sanoo, että anna olla, meni jo, mutta sydän - tai oikeammin tuo mystinen kohta noin neljä senttiä sydämestä oikealle - vain katkerana kaipaa. No, Carolan Kielletyt Leikit summaa tuntemukseni aika hyvin tällä hetkellä, joten ei siitä sen enempää.

Ikävää, että edes omat ajatukset ja tuntemukset eivät käy yksiin.

3 kommenttia:

lbw kirjoitti...

Yöllisiä täälläkin.

Miks helevetissä ihmissuhteitten täytyy olla niin vaikeita joskus? Koskaan ei tunteet ja järki kohtaa, ja jos ne sitten omassa päässä kohtaiskin, niin sitten mättää sieltä toisesta päästä.

En vaan osaa.

Anonyymi kirjoitti...

Mä ainakin helpotan omaa elämääni sillä, että mulla on onneksi jo lähtökohtaisesti Portishead, Boards of Canada ja kaikki muukin Nasumia hempeempi yösoittokiellossa. Carola menis samaan settiin.

Anonyymi kirjoitti...

Hei mää olen tullut siihen tulokseen, että elämä ei olis mitään ilman noita hetkiä, noita tuntemuksia, tuollaista katkeransuloisuutta.

Hyvempää tätä päivää!