Päivä Tukholmassa oli erittäin mukava ja isän kanssa tuli juteltua paljon asioita, joista ei olla koskaan aiemmin puhuttu. Onnistunut IsPo-ilta siis. Nyt on sitten kaapissa kahdeksan pulloa samppanjaa ja viinikellariin ostettu muutama pullo punkkua kypsymään.
Menomatkalla oli uskomattoman kova myrsky, yli 20m sekunnissa puhaltava tuuli heilutti isompaakin risteilijää oikein urakalla ja laivan keulan rikkoessa aaltoja pärskeet nousivat yläkansille asti. Alkukantaisen voimallista ja upeaa katsottavaa, vaikka siinä aika terhakkaasti kastuikin. Elämys jo itsessään, mutta kaiken kaikkiaan reissu oli aivan mahtava. Erityisesti mieleen jäi Peter Nordlundin aivan mielettömän energinen ja mukaansatempaava trubaduuriesitys. Ehdottomasti katsomisen arvoinen setti, mahtavaa musiikkia ja mieletöntä kitaransoittoa. Voisin mennä uudestaan risteilemään vain kuullakseni häntä uudelleen.
torstaina, tammikuuta 11, 2007
tiistaina, tammikuuta 09, 2007
Uusi Gillette
Tarkoituksenani oli ostaa uusi Gillette Fusion -partahöylä kokeilua varten, mutta jokseenkin älyttömän korkea hinta ohjasi minut viereiseen alelaariin, jossa oli edellisen sukupolven motorisoitu Gillette Mach 3 M3 Power -pakkaus, jossa tuli vielä näytepakkaukset parranajogeeliä ja after shavea mukana muutamaa euroa halvemmalla. Päätin siis ottaa askeleen kohti parempaa parranajoa ja siirtyä paristokäyttöisen partahöylän aikakauteen. Osaltaan päätökseen vaikutti myös se, että uuden Fusionin varsi ei ole yhteensopiva vanhojen Mach 3-terien kanssa.
Mutta miltä siis sähköavusteinen parranajo tuntui? Ero oli kyllä yllättävän suuri ja partahöylä liukui selkeästi mukavammin iholla. (Testi suoritettiin käyttäen samaa partavaahtoa kuin yleensäkin). Alkuun häiritsi tietynlainen tunnottomuus, sillä kun koko varsi tärisee - ööh, muodostaa ihoa helliviä mikrosykäyksiä - niin terän liikkeitä on vaikeampi seurata tuntohavainnoin. Nopeasti siihen kuitenkin tottui kun vain osasi jättää tuon seikan huomioimatta, perustoiminnaltaan höylä oli ihan samanlainen kuin aiemmatkin Mach kolmoset. Lopputulos oli niin hyvä kuin uudella terällä pois ajettu sänki nyt on, ainakaan siis lopputuloksessa ei huomattavaa eroa ollut.
Tämän perusteella voin hyvin suositella ainakin tuollaisen vibralla varustetun varren hankkimista jos vanhoja teriä on vielä kaapissa tai haluaa pitää parranajokustannukset järjellisissä luvuissa. Netissä on liikkunut raportteja, että uusi Fusion tukkeutuu huomattavasti helpommin hieman pidemmän sängen kanssa, mikä tuntuu loogiselta kun teriä on enemmän ja niiden välissä on vähemmän tilaa. Päivittäiseen käyttöön Fusion olisi varmasti erinomainen ja ajopään kääntöpuolelle asetettu yksi muotoiluterä on varmasti monelle tervetullut uutuus esimerkiksi pulisonkien ajamiseen.
Mutta miltä siis sähköavusteinen parranajo tuntui? Ero oli kyllä yllättävän suuri ja partahöylä liukui selkeästi mukavammin iholla. (Testi suoritettiin käyttäen samaa partavaahtoa kuin yleensäkin). Alkuun häiritsi tietynlainen tunnottomuus, sillä kun koko varsi tärisee - ööh, muodostaa ihoa helliviä mikrosykäyksiä - niin terän liikkeitä on vaikeampi seurata tuntohavainnoin. Nopeasti siihen kuitenkin tottui kun vain osasi jättää tuon seikan huomioimatta, perustoiminnaltaan höylä oli ihan samanlainen kuin aiemmatkin Mach kolmoset. Lopputulos oli niin hyvä kuin uudella terällä pois ajettu sänki nyt on, ainakaan siis lopputuloksessa ei huomattavaa eroa ollut.
Tämän perusteella voin hyvin suositella ainakin tuollaisen vibralla varustetun varren hankkimista jos vanhoja teriä on vielä kaapissa tai haluaa pitää parranajokustannukset järjellisissä luvuissa. Netissä on liikkunut raportteja, että uusi Fusion tukkeutuu huomattavasti helpommin hieman pidemmän sängen kanssa, mikä tuntuu loogiselta kun teriä on enemmän ja niiden välissä on vähemmän tilaa. Päivittäiseen käyttöön Fusion olisi varmasti erinomainen ja ajopään kääntöpuolelle asetettu yksi muotoiluterä on varmasti monelle tervetullut uutuus esimerkiksi pulisonkien ajamiseen.
Eh, eroottisia novelleja
Kun kerran heti tuli pari tilaajaa lisää kun kirjoitin tuon pehmopornolässytyksen pari iltaa sitten, niin pitäisiköhän tässä ruveta sitten kirjoittamaan pidempiäkin tekstejä lukijoiden iloksi? :)
maanantaina, tammikuuta 08, 2007
Yksin
En ole koskaan oikein osannut juoda yksin alkoholia. Eron jälkeen tuli eräänä iltana juotua pullo hyvää samppanjaa yksikseen, mutta muutoin alkoholiin on aina enemmän tai vähemmän liittynyt sosiaalinen kanssakäyminen. Pari olutta tietenkin voi ottaa ennen ulos lähtemistä ja kavereiden tapaamista jos he ovat jo ehtineet huomattavasti pidemmälle humalaan vievällä seuramatkallaan, mutta muutoin yksin juominen on ollut melko vieras ajatus.
Nyt kun olen taas vaihteeksi ihan oikeasti palkallisella lomalla viikon eikä kukaan oikein lämmennyt tänään viini-illallisesta taikka parista paikallisessa kuppilassa niin ajattelin sitten repäistä ja korkata pullon punaviiniä. Valintaa tietenkin helpotti kun eteen lyötiin linkki The Zen of drinking alone -nimiseen artikkeliin. Samapa tuo, ehkä irkistä taas löytyy juomaseuraa aamuyöstä. [ja IRC on tosiaan täysin eri asia kuin irc-galleria, ettäs tiedätte!]
Harva asia muuten rasittaa minua niin paljon kuin asioista puhuminen väärillä nimillä. Esimerkiksi juuri IRC ja IRC-galleria tai pedofiilit ja efebofiilit. Turhanpäiväistä nillittämistä, tiedetään, mutta jos jokin ottaa aivoon, niin eipä sille minkään voi.
Tänä yönä minulla on puhtaat lakanat, jotta yksin nukkuminen tuntuisi edes jollain tasolla miellyttävältä. Omituinen läheisyydenkaipuukausi selkeästi menossa minulla. Huomenna isän kanssa tukholmanristeilylle, joten helpotusta ei luvassa ainakaan pariin päivään, mutta saapahan ainakin jotain muuta ajateltavaa kuin kämpän autiot seinät ja se tyhjä tila, johon niin kaipaisin jotakuta, josta pitää kiinni.
Nyt kun olen taas vaihteeksi ihan oikeasti palkallisella lomalla viikon eikä kukaan oikein lämmennyt tänään viini-illallisesta taikka parista paikallisessa kuppilassa niin ajattelin sitten repäistä ja korkata pullon punaviiniä. Valintaa tietenkin helpotti kun eteen lyötiin linkki The Zen of drinking alone -nimiseen artikkeliin. Samapa tuo, ehkä irkistä taas löytyy juomaseuraa aamuyöstä. [ja IRC on tosiaan täysin eri asia kuin irc-galleria, ettäs tiedätte!]
Harva asia muuten rasittaa minua niin paljon kuin asioista puhuminen väärillä nimillä. Esimerkiksi juuri IRC ja IRC-galleria tai pedofiilit ja efebofiilit. Turhanpäiväistä nillittämistä, tiedetään, mutta jos jokin ottaa aivoon, niin eipä sille minkään voi.
***
Tänä yönä minulla on puhtaat lakanat, jotta yksin nukkuminen tuntuisi edes jollain tasolla miellyttävältä. Omituinen läheisyydenkaipuukausi selkeästi menossa minulla. Huomenna isän kanssa tukholmanristeilylle, joten helpotusta ei luvassa ainakaan pariin päivään, mutta saapahan ainakin jotain muuta ajateltavaa kuin kämpän autiot seinät ja se tyhjä tila, johon niin kaipaisin jotakuta, josta pitää kiinni.
sunnuntaina, tammikuuta 07, 2007
Kaipuu
Ensimmäistä kertaa läheisyydenkaipuu iski oikein kunnolla tänään. Ilman mitään järjellistä syytä, mutta iskipähän kumminkin.
Haluaisin, että lähelläni olisi toinen ihminen. Heterouttani mieluusti naispuoleinen. Tahtoisin istua hänen vierellään, koskettaa hellästi ja ottaa hänet kainalooni. Tuntea hänen vartalonsa vasten omaani ja nuuhkaista hänen hiuksiaan. Tahtoisin silittää häntä, ensin hiuksia, josta sormenpäät eksyisivät minuuttien kuluttua hänen kaulalleen, ensin hieman hipaisten, sivelyjen lomassa kuin huomaamatta hänen kaulaansa hyväillen. Toisella kädellä painaisin häntä tiukemmin vasten itseäni ja laskisin pääni hänen kaulalleen hartian päälle lepäämään. Huuleni hellästi hänen ihollaan. Hengittäisin sisään nenänpää hentoa kaulaa hyväillen samalla tuoksutellen hänen ihoaan. Kylmät väreet juoksevat läpi kehonsa ja kätensä menevät hieman kananlihalle kun huuleni saavuttavat hänen korvalehtensä. Hän tarrautuu kädellään tiukemmin kiinni käteeni. Siirrän hiuksiaan pois kasvojen edestä ja suutelen hellästi kaulaa, samalla kun sormeni valuvat hänen kasvojensa muotoja mukaillen alas hänen harteilleen ja siitä edelleen käsivartta pitkin aina sormenpäihin asti. Pujotan sormeni hänen sormiensa lomasta ja painamme kätemme hellästi ristiin. Pidän häntä lähellä ja tunnen jokaisen henkäyksen...
Haluaisin, että lähelläni olisi toinen ihminen. Heterouttani mieluusti naispuoleinen. Tahtoisin istua hänen vierellään, koskettaa hellästi ja ottaa hänet kainalooni. Tuntea hänen vartalonsa vasten omaani ja nuuhkaista hänen hiuksiaan. Tahtoisin silittää häntä, ensin hiuksia, josta sormenpäät eksyisivät minuuttien kuluttua hänen kaulalleen, ensin hieman hipaisten, sivelyjen lomassa kuin huomaamatta hänen kaulaansa hyväillen. Toisella kädellä painaisin häntä tiukemmin vasten itseäni ja laskisin pääni hänen kaulalleen hartian päälle lepäämään. Huuleni hellästi hänen ihollaan. Hengittäisin sisään nenänpää hentoa kaulaa hyväillen samalla tuoksutellen hänen ihoaan. Kylmät väreet juoksevat läpi kehonsa ja kätensä menevät hieman kananlihalle kun huuleni saavuttavat hänen korvalehtensä. Hän tarrautuu kädellään tiukemmin kiinni käteeni. Siirrän hiuksiaan pois kasvojen edestä ja suutelen hellästi kaulaa, samalla kun sormeni valuvat hänen kasvojensa muotoja mukaillen alas hänen harteilleen ja siitä edelleen käsivartta pitkin aina sormenpäihin asti. Pujotan sormeni hänen sormiensa lomasta ja painamme kätemme hellästi ristiin. Pidän häntä lähellä ja tunnen jokaisen henkäyksen...
torstaina, tammikuuta 04, 2007
Olen innoissani
Sormet kipeänä kitaran rämpyttämisestä ja älyttömän väsyneenä töistä tulleena olen silti todella hyvällä mielellä. Onnellinen.
Kaiken lisäksi huomisen iltavuoron jälkeen on viikko palkallista lomaa, joten lomafiilis on kovastikin päällä vielä joulunjälkeisistä ajoista ja kaikki on mahtavaa muutenkin. Lauantaina olisi työkavereiden kanssa Pro Evolution Soccer-turnaus ja varmaankin menen sinne lipittelemään olutta ja häviämään kaikki otteluni. (Kaikki muut esimerkiksi omistavat kyseisen pelin, joten heillä lienee pienoinen etulyöntiasema). Ellei mitään parempaa (kuten esimerkiksi lettuvieraita) ilmaannu. [vonk vonk!]
On muuten todella rasittavaa, miten jotkin asiat (lähinnä ruuat) mieleen juolahdettuaan eivät anna rauhaa ennen kuin on syönyt niitä jälleen.
Kaiken lisäksi huomisen iltavuoron jälkeen on viikko palkallista lomaa, joten lomafiilis on kovastikin päällä vielä joulunjälkeisistä ajoista ja kaikki on mahtavaa muutenkin. Lauantaina olisi työkavereiden kanssa Pro Evolution Soccer-turnaus ja varmaankin menen sinne lipittelemään olutta ja häviämään kaikki otteluni. (Kaikki muut esimerkiksi omistavat kyseisen pelin, joten heillä lienee pienoinen etulyöntiasema). Ellei mitään parempaa (kuten esimerkiksi lettuvieraita) ilmaannu. [vonk vonk!]
On muuten todella rasittavaa, miten jotkin asiat (lähinnä ruuat) mieleen juolahdettuaan eivät anna rauhaa ennen kuin on syönyt niitä jälleen.
Omat takaisin
Olen saanut pari kaivattua esinettä takaisin nyt viime päivinä. Ensimmäisenä exän luo jäänyt valurautapannu, joten nyt pystyy taas tekemään kunnon lettuja. [lettukesteille halajavat ilmoittautukoot kommenttilooraan]
Toinen takaisin saatu esine on Fenderin puoliakustinen El Rio -kitara, jota soittelin joskus vuosia sitten paljonkin ennen kuin aloin seurustelemaan vakavammin. Soitin ehti pölyttyä itsellä pari vuotta ja vanhempien nurkissa muutaman lisää, mutta nyt kun naisrintama ei ole mitenkään täysipäiväisesti tapahtumarikas niin ajattelin, että tässähän jää aikaa vaikka kitaran rämpyttelemiseen. Äiti toi soittimen muassaan käydessään kylässä jälleen kerran ja vierailunsa aikana katkeroitui hieman kun teen kuulemma parempaa sipulikeittoa kuin hän. Älkää kertoko kenellekään, mutta salaisuus on hyvässä valkoviinissä ja juustolla kuorrutetuissa valkosipulilla ja oliiviöljyllä höystetyissä leivissä. Sekä tietenkin riittävän pitkässä haudutuksessa.
Murphyn lain mukaan tietenkin alan seurustelemaan parin päivän sisällä, jolloin instrumentin funktio jää taas vain koristeelliseksi.
Toinen takaisin saatu esine on Fenderin puoliakustinen El Rio -kitara, jota soittelin joskus vuosia sitten paljonkin ennen kuin aloin seurustelemaan vakavammin. Soitin ehti pölyttyä itsellä pari vuotta ja vanhempien nurkissa muutaman lisää, mutta nyt kun naisrintama ei ole mitenkään täysipäiväisesti tapahtumarikas niin ajattelin, että tässähän jää aikaa vaikka kitaran rämpyttelemiseen. Äiti toi soittimen muassaan käydessään kylässä jälleen kerran ja vierailunsa aikana katkeroitui hieman kun teen kuulemma parempaa sipulikeittoa kuin hän. Älkää kertoko kenellekään, mutta salaisuus on hyvässä valkoviinissä ja juustolla kuorrutetuissa valkosipulilla ja oliiviöljyllä höystetyissä leivissä. Sekä tietenkin riittävän pitkässä haudutuksessa.
Murphyn lain mukaan tietenkin alan seurustelemaan parin päivän sisällä, jolloin instrumentin funktio jää taas vain koristeelliseksi.
Pelien pelaamisesta
En nyt kuollaksenikaan muista, olenko jo kirjoittanut "pelien pelaamisesta" uusiin ihmisiin tutustuttaessa, mutta kun ollaan nyt tälle vanhan toistamislinjalle lähdetty, niin menkööt sitten tämäkin postaus.
Tein nimittäin sinkkuunnuttuani periaatepäätöksen, että mä en jaksa ruveta pelaamaan mitään pariutumispeliä, jossa tarvii aina miettiä, että "Voinkohan mä nyt soittaa sille jo, vai pitäiskö mun odottaa vielä vähän aikaa", "oonko mä liian päällekäyvä jos lähetän sille tekstarin ennen kuin se on vastannut mun edelliseen?" ja muita vastaavia juttuja. Olen kyllä edelleenkin sitä mieltä, että jos tuntuu siltä, että haluaa soittaa niin kannattaa hitto soikoon soittaa. Kyllä se toinen sitten sanoo jos sitä ahdistaa jatkuva tavoittelu. [Tai jättää vastaamatta, josta taas voisi ylianalysoida vaikka mitä.] Mielestäni on typerää pelata tuollaisia arvuutteluleikkejä toisen fiiliksistä ja omien yhteydenottojen vaikutuksista niihin. Etenkin jos ei tunne toista vielä kovin hyvin vaan on vasta tutustumassa. Oikeasti luulisi, että tuollaisen analysoinnin voisi jättää taakseen teini-iässä ja käsitellä asiaa kuin aikuinen ihminen. Jos haluat tekstata, tekstaa. Jos haluat soittaa, soita. Jos haluat halata, halaa. Turha sitä on miettiä miten mikäkin vaikuttaa mihinkin, asiat loppujen lopuksi joko vain tapahtuvat tai eivät tapahdu. Tunteitansa ihminen ei kuitenkaan osaa hallita ja parempi niin, sillä muutenhan niistä katoaisi kaikki se taika ja lumo.
Mielipiteistäni ja rationaalisesta ajattelusta huolimatta huomaan kuitenkin miettiväni ihan noita samoja asioita ennen kuin lähetän viestin hänelle.
Tein nimittäin sinkkuunnuttuani periaatepäätöksen, että mä en jaksa ruveta pelaamaan mitään pariutumispeliä, jossa tarvii aina miettiä, että "Voinkohan mä nyt soittaa sille jo, vai pitäiskö mun odottaa vielä vähän aikaa", "oonko mä liian päällekäyvä jos lähetän sille tekstarin ennen kuin se on vastannut mun edelliseen?" ja muita vastaavia juttuja. Olen kyllä edelleenkin sitä mieltä, että jos tuntuu siltä, että haluaa soittaa niin kannattaa hitto soikoon soittaa. Kyllä se toinen sitten sanoo jos sitä ahdistaa jatkuva tavoittelu. [Tai jättää vastaamatta, josta taas voisi ylianalysoida vaikka mitä.] Mielestäni on typerää pelata tuollaisia arvuutteluleikkejä toisen fiiliksistä ja omien yhteydenottojen vaikutuksista niihin. Etenkin jos ei tunne toista vielä kovin hyvin vaan on vasta tutustumassa. Oikeasti luulisi, että tuollaisen analysoinnin voisi jättää taakseen teini-iässä ja käsitellä asiaa kuin aikuinen ihminen. Jos haluat tekstata, tekstaa. Jos haluat soittaa, soita. Jos haluat halata, halaa. Turha sitä on miettiä miten mikäkin vaikuttaa mihinkin, asiat loppujen lopuksi joko vain tapahtuvat tai eivät tapahdu. Tunteitansa ihminen ei kuitenkaan osaa hallita ja parempi niin, sillä muutenhan niistä katoaisi kaikki se taika ja lumo.
Mielipiteistäni ja rationaalisesta ajattelusta huolimatta huomaan kuitenkin miettiväni ihan noita samoja asioita ennen kuin lähetän viestin hänelle.
keskiviikkona, tammikuuta 03, 2007
Töistä vittu päivää.
Nyt raastaa selkänahasta taas oikein kunnolla. Myyntipäällikkö on tehnyt strategisia linjauksia ja kaksi tiimiä sulautetaan yhteen. Jo tämä meidän 17-henkinen tiimimme on suurehko, mutta kun muutoksen jälkeen yhdistetyssä tiimissä on n. 40 henkeä ja meidän oma tiimiesimiehemme lähtee ulkomaille lopettaen työt täällä(fiksu veto) ja yhdistetty kokonaisuus siirtyy yhden henkilön vastuulle, niin en usko, että työilmapiiri ainakaan tästä paranee tai henkilökohtaistuu. Meillä on oman tiimin kesken ollut kuitenkin jokseenkin hyvä yhteishenki ja olemme käyneet usein yhdessä ulkona tai järjestäneet muuta aktiviteettia työajan ulkopuolella, mutta saapa nähdä miten homma tulee toimimaan. Todennäköisesti joko meidän tiimi pysyy aika samanlaisena, tai sitten viimeisetkin yhtenäisyyden rippeet katoaa ja tilalle syntyy pieniä kavereitten/tupakoitsijoiden/kenenvaan kuppikuntia. Niin tai näin, uskon että työaiheinen vitutus tulee jatkossa vain kasvamaan.
Onkohan suomeksi hyviä vastineita sanoille Leader ja Manager? Koko tämä kuvio on vaan niin saatanan Managerin kynänjälkeä, että vatsaan sattuu.
Onkohan suomeksi hyviä vastineita sanoille Leader ja Manager? Koko tämä kuvio on vaan niin saatanan Managerin kynänjälkeä, että vatsaan sattuu.
maanantaina, tammikuuta 01, 2007
Aikuisten juhlat
Vietin selkeästi tämän vuodenvaihteen aikuisten juhlissa. Tuntomerkkejä ovat mm. seuraavat asiat: 1) Juhlissa on ruoka- ja juomatarjoilu, mutta kyseessä eivät ole nyyttärit. 2) Juhlissa on etupäässä pariskuntia. 3) Juhliin sai autokyydin kotiovelta. 4) Juhlat olivat Vantaalla, rivitalon päädyssä. 5) Yöksi jääville oli patjat, peitot, tyynyt ja puhtaat lakanat.
Voisi kuvitella, että kyseessä on sinkun painajainen, katsella koko ilta tyytyväisiä pareja ja seurustella siinä sitten suvereenisti heidän kanssaan. Itse en ole koskaan ole osannut olla kateellinen muiden onnesta, vaan lähinnä katson iloisena vierestä kun ihmiset ovat löytäneet toisensa. Tosin vuoden vaihtuessa kun kaikki ympärillä olevat parit painoivat huulet huulia vasten juolahti mieleen kaihoisa ajatus siitä, että "olisihan tuo nyt aika lailla mukavampaa kuin yksin tässä vesisateessa seisominen". Onneksi sisällä ollessa sain sitten rapsutella ja hellitellä kaverin staffia senkin edestä. Ja pussaillakin se pieni peto yritti aamulla kun päätti, että myös ihmisten on aika nousta ylös. Ei sellaista innokkuutta voi kuin katsoa heltyen.
Ilta kuitenkin meni erittäin mallikkaasti miesten saunoessa ja juodessa olutta ja naisten pitäessä keskustelukerhoa keittiössä. Itse tosin jättäydyin jälkimmäiseltä saunakierrokselta pois kun välillä miesten jutut alkaa kyllästyttää liiaksi. Niitä sitäpaitsi ehti kuunnella aivan riittämiin naisten mentyä nukkumaan kun miehet jäivät sitten olohuoneeseen pelaamaan futista xboxilla. En kaivannut yhtään savuista baaria taikka meluisaa yökerhoa. Vuodenvaihde meni varsin mallikkaasti näinkin.
Tänä aamuna sitten kavereitten kanssa vielä Salon Bravadoon pizzalle ja futista katsomaan. Itse tosin häivyin ensimmäisen puoliajan jälkeen pizzan syötyäni kotiin suihkuun ja lepäämään. Uusi vuosi otettu kunnialla vastaan.
Voisi kuvitella, että kyseessä on sinkun painajainen, katsella koko ilta tyytyväisiä pareja ja seurustella siinä sitten suvereenisti heidän kanssaan. Itse en ole koskaan ole osannut olla kateellinen muiden onnesta, vaan lähinnä katson iloisena vierestä kun ihmiset ovat löytäneet toisensa. Tosin vuoden vaihtuessa kun kaikki ympärillä olevat parit painoivat huulet huulia vasten juolahti mieleen kaihoisa ajatus siitä, että "olisihan tuo nyt aika lailla mukavampaa kuin yksin tässä vesisateessa seisominen". Onneksi sisällä ollessa sain sitten rapsutella ja hellitellä kaverin staffia senkin edestä. Ja pussaillakin se pieni peto yritti aamulla kun päätti, että myös ihmisten on aika nousta ylös. Ei sellaista innokkuutta voi kuin katsoa heltyen.
Ilta kuitenkin meni erittäin mallikkaasti miesten saunoessa ja juodessa olutta ja naisten pitäessä keskustelukerhoa keittiössä. Itse tosin jättäydyin jälkimmäiseltä saunakierrokselta pois kun välillä miesten jutut alkaa kyllästyttää liiaksi. Niitä sitäpaitsi ehti kuunnella aivan riittämiin naisten mentyä nukkumaan kun miehet jäivät sitten olohuoneeseen pelaamaan futista xboxilla. En kaivannut yhtään savuista baaria taikka meluisaa yökerhoa. Vuodenvaihde meni varsin mallikkaasti näinkin.
Tänä aamuna sitten kavereitten kanssa vielä Salon Bravadoon pizzalle ja futista katsomaan. Itse tosin häivyin ensimmäisen puoliajan jälkeen pizzan syötyäni kotiin suihkuun ja lepäämään. Uusi vuosi otettu kunnialla vastaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
