Juttelin sitten tänään netin välityksellä saksalaisen kanssa ja lopputulos on tosiaan se, että kyllä, hänellä on poikaystävä kotona, mutta heillä on "very relaxed" suhde ja tämän mies oli vuosi sitten vaihdossa ja nyt oli sitten hänen vuoronsa "kokeilla asioita". Eli tuosta on hyvin helppo lukea, että voisimme olla enemmänkin kuin kavereita. Ja tuo siis vastauksena kysymykseen, että pitäisikö minun suhtautua häneen vain kaverina vai potentiaalisesti jonain hieman enempänä. Hieman sekava olo.
Tiistaina tavataan luonnossa ja jutellaan vielä sillä kuten me molemmat totesimme, ei tällaisia asioita ole kiva ICQ:ssa selvitellä.
Mutta mikäli suhteensa on kuvatunlainen, niin eipä tässä kannata morkkistelemaan ruveta. Omat tunteeni kuitenkin ovat mitä ovat, joten jos vastakaikua tulee, niin miksipä niitä sen kummemmin pidättelemään. Pääasiassa tahtoisin kuitenkin vaan olla lähellä, silitellä, välittää ja pitää hyvänä. Ei minun ainakaan itse tulisi sitä itseltäni kieltää.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
13 kommenttia:
Oi oi... miten sä saat tunteesi (jos kerran kyse on todella tunteista, eikä vain jostain fyysisestä vipinästä) pakattua taas pois tieltä, kun neitonen suuntaa takas vapaamielisen poikaystävänsä luo? Tai jonkun muun miehen...
Se on sitten sen ajan ongelma. Mielummin tunnen, välitän, koen ja itken kuin istun yksin kotona lasittunut katse tietokoneen ruudulla.
No - ainakaan ei saksatarta sitten häiritse, vaikka "nukuskelet" muidenkin vaihtarien kanssa. Minä kyllä jättäisin väliin tuon saksattaren. Mutta koskapa sitä nuorilla oiisn järkeä ollut.
:)
Mielestäni tunteet vs. järki -vastakkainasettelu ei katso ikää. Tokihan sitä nuorena tulee varmasti tehtyä vaikka minkälaisia typeryyksiä, mutta en nyt suoralta kädeltä osaa sanoa että miksi tämä olisi pahempi kuin vaikka mikä tahansa satunnainen yhden illan juttu. Samalla tavalla tunteet voi sotkeutua peliin joka tapauksessa. Ainakin pari suuresti arvostamaani asiaa on kohdallaan: rehellisyys ja suoruus.
Varmasti koko elämänsä pystyisi pelaamaan järjellä ja olla tekemättä kaikkia asioita, jotka eivät ole "intellektuellisti valideja", mutta veikkaan että aika monta mukavaa muistoa ja ikimuistoista elämystä jäisi kokematta jos aina vaan menisi sen järkevimmän vaihtoehdon mukaan.
Onko joku varsinaisesti suositellut yhden illan juttuja?
Sinänsä saksatar varmaan sopii väliaikaiseksi vakipanoksi ihan hyvin, ei tarvii huolehtia enemmästä sitoutumisesta.
Ainoa ongelma tässä vaikuttaa olevan se, että olet ainakin blogissasi antanut itsestäsi käsityksen romanttisena ja sitoutumishakuisena nuorena miehenä. Jollaisille tällaiset vapaamielisten saksalaismiesten tyttöystävät ovat väärä valinta.
Minusta ei ole mitään väärää välittää sen aikaa minkä voi, jos on tosiaan tietoinen mitä on tekemässä ja valmis kestämään seuraukset. Kyllä ihminen silti voi olla romanttinen ja sitoutumishaluinen. Miten sitä muutenkaan voi koskaan tietää mitä todella haluaa jos ei kokeile? Enkä nyt tarkoita, että kaikkea pitäisi kokeilla, vaan sellaisia asioita mitä todella haluaa ja jota tulisi harmittelemaan ja jossittelemaan jos ei.
Joo ja ei se järki tunneasioissa aina iän myötä kasva, jopa päinvastoin. Kokemusta on. :)
anonyymi: Ei ole suositellut, mutta kun kestävää, romanttista ja maagista rakkautta ei nyt vaan ole ovelle tullut, niin pitää pikkuhiljaa ruveta miettimään muitakin vaihtoehtoja. Edelleen olen vailla todellisia yhden yön ravintolapanoja, enkä sellaisiin ole yrittänyt hakeutuakaan. Mutta jotain pientä toimintaa olisi mukava saada tähän pimenevään syksyyn ja mielestäni jonkinlaista kestävyyttä sisältävä ihmissuhde olisi paljon mieluisampi tähän tarkoitukseen.
Totta kai minä haluaisin löytää sen elämäni naisen ja tulevien lasteni äidin, mutta koitan nyt sitä odotellessa viettää edes jokseenkin normaalia sinkkuelämää, joka ei ainakaan omissa kuvitelmissani tarkoita kotona WOW:in hakkaamista.
"jonkinlaista kestävyyttä sisältävä ihmissuhde olisi paljon mieluisampi tähän tarkoitukseen"
Millä perusteella suhde naiseen, joka haluaa niinsanotusti 'katsella vähän ympärilleen' on millään tasolla kestävä?
Tiedätkö kuinka 'monia maisemia' aka miehiä tämä nainen aikoo katsastaa ja millä tahdilla?
Mutta: oma on toki elämäsi ja tunne-elämäsi, joten luonnollisesti tulet tekemään mitä mielit, kriittisistä blogikommenteista huolimatta.
Tuolla viittasin lähinnä siihen, että jos vaihtoehtona on joku satunnainen baarihoito, niin paljon mielummin sitten puuhastelen jotain ihmisen kanssa, jonka seurassa viihdyn, johon tunnen selvänäkin fyysistä vetovoimaa ja jonka kanssa olen ehtinyt jo jonkin verran rakentaa yhteyttä ihan henkiselläkin tasolla.
Oletko varma, että sitten kun rakastut, pystyt luopumaan näistä lyhyistä suhteista? Eikö ole vaikeaa luopua uutuudenviehätyksestä ja sitoutua sellaiseenkaan ihmeelliseen naiseen, joka saa sinut rakastumaan? Kyselen, kun tätä olen pohtinut joskus sinun tyyppisten miesten kohdalla, joilla naisia riittää.
En tiedä kuinka paljon olet lukenut blogiani, mutta en ole ainakaan mielestäni hirveästi näitä lyhyitä suhteita harrastanut. Ongelmahan on lähinnä siinä, etten päästä oikeasti lähelle sellaisia, joita en koe vertaisiksini tai muutoin potentiaalisiksi ihan pidemmässäkin juoksussa.
Vai niin :). No joo, tämä aihe kiinnostaa, kun itse vältän minusta kiinnostuvia miehiä, joilla havaitsen muita suhteita. Minulle se on aina merkki haluttomuudesta löytää vakinaista suhdetta. Enkä halua olla kenellekään niin yliluonnollinen, että minun pitäisi muuttaa toisen asenteet elämään. En jaksaisi niin vastuullista roolia. Haluan että toisella on jo pakka koossa ennen kuin alkaisimme rakentamaan jotain. Jotenkin näen sen niin, että kun vakituisen suhteen haluaa, on valmis mielummin olemaan yksin kuin etsimään vähemmän rakkaudellisia suhteita. Lähtee tavallaan puhtaalta pöydältä, itsenäisestä elämästä.
Henk. koht. haluaisin tulevaisuudessa miehen, joka nauttii enemmän yksin olosta kuin suhteista, joissa ei ole vahvasti rakkaus mukana. Tämä on mielestäni pitkälti joko tai kysymys. Siis ei ole syvää rakkautta, joka ei vahingoitu siitä, että jakaa itsensä puolinaisiin ihmissuhteisiin. Ehkä olen itse tässä suhteessa poikkeava ja vanhanaikainen ja rakkaudettomat suhteet ovat enemmän nykypäivää. Tai ehkäpä minäkin haen vaaan jotain "vertaistani". :)
Lähetä kommentti