sunnuntai, syyskuuta 21, 2008

Tyhjää

Ollaan taas varmaan perimmäisten kysymysten äärellä kun tekisi mieli ehkäpä vaikka kirjoittaa jotain, muttei ole mielessä mitään mistä kirjoittaa. Mutta jos samassa olotilassa pääsee tenteistä läpi niin yhden blogaisun kirjoittamisessa ei pitäisi olla suuriakaan ongelmia.

Kerrottakoon nyt vaikka että viikonloppu on ollut verrattain rauhallinen sisältäen teatteria, ulkona syömistä, lasersotaa ja yhdet tuparit. Myös teoria siitä, että kaikki naiset ovat aina varattuja tuli todistettua jälleen kerran todeksi viimeeksi mainituissa. Ilman väärinkäsityksiä tällä kertaa tosin.

Minulle on tullut vastustamaton halu hankkia kasibittinen nintendo. Ei kellään olisi ylimääräistä jossain varaston perukoilla pyörimässä? :)

5 kommenttia:

Tiina kirjoitti...

Mä en nyt ymmärrä mitä sille puolalaiselle tapahtui? Ei kai sitä nyt vallan kuopattu ole?

Mulla olis sellainen Nintendo, mutta ei ole pienintäkään aikomusta luopua siitä. Ajattelin vain vähän retostella sillä. :D

Takaisin Kallioon kirjoitti...

Ei sitä mihinkään ole kuopattu, en vaan tiedä olisiko syytä. No, mahdollisesti olen tiistaina taas hänen seurassaan... :)

pois kalliosta kirjoitti...

Minulla on ko. laatikoita kolme tai neljä. Ne johdot taasen... niissä on kai jotain vikaa, sillä joka kerta kun on yritetty pelata niin yksi telkkarin ja laatikon (sori mun tyttöys, en tod tiedä mitä ne piuhat on) välissä oleva naru on jollain lailla pettänyt. Pelejä piisaisi vaan boksit ei johdotta niin loistokkaasti pelitä. Asun kulmasi takana, ns. piritorin kupeessa joten jos lootat kiinnostaa niin ilmoita!

Pois kalliosta kirjoitti...

ja siis jos kiinnostaa kertoa että minkä sortin piuha pitäisi omaan härdelliin hankkia niin olisin ylen kiitollinen :) kasibittisen lisäksi nurkissa pyörii super. Sen siitä saa kun on sopivan sukupolven lapsi... Mutta oikeasti, tuosta kasasta liikenee kyllä, varsinkin muuton tieltä

Takaisin Kallioon kirjoitti...

Se piuha on mitä todennäköisimmin nimeltään komposiittikaapeli. Yleensä niissä on pyöreä, keltainen pää, jota pitkin kuva kulkee ja ääni kulkee vastaavassa, mutta punaisessa ja valkoisessa piuhassa. Tosin vaikea muistaa ihan lonkalta kun ei ole aikuisiällä noita juurikaan käsitellyt. Pitäisi löytyä vielä kaupoista, mutta mikään uusi laite ei noita enää käytä niin katoavaa kansanperinnettähän tuo alkaa olla. :)