perjantaina, heinäkuuta 10, 2009

Tuoreelle äidille

Siskoni synnytti tähän maailmaan terveen pojan. Itse en osaa tässä vaiheessa muuta kuin siteerata itseäni viisaampia. Seuraava siis Kahlil Gibranin syvää viisautta sisällään pitämästä teoksesta Profeetta, kuten Annikki Setälä kirjan aikanaan käänsi ja joka aika pitkälti tiivistää oman tulevan kasvatusfilosofiani:

Teidän lapsenne eivät ole teidän lapsianne.
He ovat Elämän kaipuun tyttäriä ja poikia.
He tulevat kauttamme mutta eivät teistä itsestänne.
Ja vaikka he asuvat luonanne, eivät he sittenkään kuulu teille.

Antakaa heille teidän rakkautenne, mutta älkää ajatuksianne.
Sillä heillä on omat ajatuksensa.
Voitte hoivata heidän ruumistaan vaan ette heidän sielujaan.
Sillä heidän sielunsa asuvat huomenkoiton asunnossa, minne te ette voi mennä, ette edes unelmissanne.
Te voitte yrittää tulla heidän kaltaisikseen, mutta älkää yrittäkö tehdä heitä itsenne kaltaisiksi.
Sillä elämä ei mene taaksepäin eikä viivy menneessä päivässä.
Te olette jousia, josta lapsenne singotaan elävinä nuolina.
Jousimies näkee matkan pään loppumattomalla polulla ja Hän taivuttaa teidät voimallaan, jotta hänen nuolensa sinkoisivat kauas ja nopeasti.
Taivu Jousimiehen käsissä ilomielin:
Sillä samoin kuin Hän rakastaa nuolia, jotka lentävät, Hän rakastaa myöskin jousta, joka on järkkymätön.


Ja lopuksi tuttuun tapaan uusavuttomille, kirjastotätejä vierastaville googlettelijoille hakusanoja: hyvä runo ensimmäinen lapsi uusi perhe uudet vanhemmat lapsen syntymä runo kasvatus

2 kommenttia:

Neiti Etsivä kirjoitti...

Viisaita sanoja todellakin! Harmi että harva vain näin oikeasti toimii...

minttu kirjoitti...

Isot onnittelut tuoreelle enolle ja tottakai siskollesikin! :)