sunnuntaina, lokakuuta 14, 2007

Pisteet HKL:lle

Olen säästellyt mielessäni pari viikkoa tätä aihetta siltä varalta ettei ole mitään uutta ja luovaa kirjoitettavaa omasta elämästä. (heh, ikään kuin muuten olisi)

Mutta pisteet HKL:lle siitä, että ovat selkeästi kehittäneet lipuntarkastusjärjestelmäänsä. Yhtenä hyvävä esimerkkinä voisi mainita siviilipukuiset tarkastajat, jotka ovat varsin huomaamattomia, vaikka muassaan kulkeva virkapukuinen vartija voikin ilkeälle pummimatkustajalle kertoa tulevasta tarkastuksesta jo ennen ratikkapysäkille saapumista. Ja metroissahan vartijat, yleensä tietääkseni liikkuvat pareittain, joten ovensuussa seisova särmä pummaaja osaa vaihtaa vaunua edelleen samaan aikaan kun tarkastajat vaihtavat vaunua.

Myös Sörnäisten metroasemalla on tehty parannuksia laiturialueelle saapuvien tarkastamisessa, sillä ennen oli varsin helppo huomata liukuportaiden yläpäässä jos alhaalla oli "yllätystarkastus", sillä keskimmäiset liukuportaat olivat kiinni ja alhaalla seisoi vartija estämässä pikaista pakenemista ylöspäin johtaville portaille. Edellisellä kerralla olivat laittaneet oikeanpuolimmaise portaat kiinni ja vartija oli hissin takana piilossa, eli en todella osannut ennakkoon aavistaa edessä olevaa tarkastusta. Aiemmin kun olisi ollut helppoa ottaa portaiden yläpäässä pari askelta takaisinpäin ja ostaa lippu, niin nyt ei pummimatkustaja olisi välttämättä tajunnut edessä vaanivaa tarkastuspartiota. Vielä kun yhdistäisivät liukuportaiden puhdistuksen samaan aikaan siihen niin ei kukaan osaisi epäillä mitään. :)

Joskus kun matkustin pelkästään työmatkoja metrolla Sörnäisten ja keskustan väliä ilman että minulta vuoteen tarkastettiin lippua, päätin että matkustan pummilla kunnes minut seuraavan kerran tarkastetaan. Seitsemän kuukautta ehdin säästää kunnes eräänä päivänä Kaisaniemen ja Hakaniemen välillä tarkastuspartio sitten viimein iski. Oli tosin hieman onnea matkassa, sillä vaikka olin jo kaivanut henkkarit esille ja valmiina ottamaan tarkastusmaksun vastaan, niin kävikin siten, että vierelläni istunut minulle tuntematon henkilö oli myös pummilla liikenteessä ja hänelle tietenkin tarkastusmaksu napsahti. Siinä hänelle sakkoa kirjoitettaessa kului hetki, kului toinenkin ja sekunnit eivät tuntuneet etenevän minnekään. Lopulta kuitenkin kuului tuttu "Hakaniemi, Hagnäs", jolloin sujuvasti pujahdin muina miehinä ulos metrosta. Vältyin tarkastusmaksulta, mutta päätös piti. Yhden miehen kapina surkeaa lippukontrollia vastaan oli osaltani päättynyt. Nyt kun maksaa liikennepalveluista on vain mukavaa kun toimintaa tehostetaan ja kehitetään. Periaatteessa voisivat puolestani poistaa sen "tarkastusmaksu saa olla korkeintaan 40-kertainen" -sössötyksen, sillä jos se olisi vaikka 150e, niin kynnys riskeerata olisi aika paljon korkeampi. Tosin oma pummiaika ajoittui 50e tarkastusmaksuille. Kyllä se nykyinen 80e alkaa olla jo myös aika kipurajoilla. Mutta noin niin kuin yleensä, tarkastusmaksun korkeudesta ei pitäisi olla kenelläkään mitään valittamista. Se on helposti vältettävissä.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olisit jatkanut säästelemistä vaan.

Kaikilla ei yksinkertaisesti ole varaa ostaa matkalippuja vaikka huvittaisikin.

Eikä mua kyllä huvitakaan.

Kriisi kirjoitti...

Minkäänlaiseen lippuun kykenemättömiä lienee aika pieni vähemmistö. Aika monella taitaa olla kiinni lähinnä saituudesta, siitä että viimeiset kolikot hupenivat kaljakuppilaan tai ettei vain yksinkertaisesti viitsi turata lippuautomaatin kanssa joko korttia täyttääkseen tai yksittäistä lippua ostaakseen (koska metro menee ihan just ja siitä myöhästyy jos jää nyt turaamaan). Tai toki myös se näkemys, että koska bussiliput ovat "sikakalliita", niin jo periaatteen vuoksi niistä ei pidä maksaa.

Sen jälkeen kun tuli tää systeemi, että kuuakusilipun voi suoraveloituttaa, niin olen kiltisti maksanut sen neljäkymppiä. Itselläni pummittaminen ja aivan turha kännykkälippujen ostaminen oli ainakin puhtaasta laiskuudesta kiinni. Jotenkin se automaatille jonottaminen on ärsyttävää puuhaa, ja varsinkin kun se ei koskaan suostu ottamaan seteliä ekalla yrityksellä. Eikä vielä viidennelläkään, jos kulkuväline on juuri tulossa tai selän takan on 20 ihmisen jono.

Anonyymi kirjoitti...

Varmasti on aika pieni vähemmistö.

Joukkoon kuuluvat reilut 40 000 peruspäivärahan varassa "elävän" henkilön lisäksi kansaneläkkeen perusosan varassa kuolemaa tekevät, jotka tosin saavat edullisempia lippuja ja istumapaikan.

Onhan se kuukausilipun hinta tietysti melkein kymmenen prosenttia perusturvan netto-osasta, mutta pakkoko sitä on joka kuukausi ostaa. Syö vaikka parillisina kuukausina ja matkustaa parittomina.

Sitä paitsi työttömillä ja eläkeläisillä on aikaa köpötellä sinne kapakkaan kävellenkin. Tai no eläkeläisellähän ei niin montaa vuotta ole aikaa, mutta siksihän ne saakin alennusta.

Eikä homojakaan kyllä metroon kaivatÄH

Anonyymi kirjoitti...

Haha, ihana lukea omasta "kotipysäkistä" - minä menen pummilla... Ainakin toistaiseksi *wirn*