No niin, nyt ei enää tarvitse stressata siitä, että onko viettänyt täysipainoisen ja muistorikkaan juhannuksen. Toinen kesä kaverin luona Mäntsälässä (wohoo!) ja tällä kertaa tosiaan oli omat pakanalliset poltettavat (kuvia meidän kauniista parimetrisestä wickermanista tulossa mahdollisesti vastaisuudessa) ja tapojen mukaan yltiöpäisesti grillattavaa. Seurueessa oli ainoastaan yksi alkoholinkäyttöään huonosti kontrolloiva ja siten jokseenkin rasittava ihminen, jolle aiheutin huonon olon "et saa juotua tuota leijonapulloa loppuun ykkösellä, ET SAA!" -tempulla. Taidan olla paha ihminen, mutta jos kohteliaat huomautukset herran läsnäolon epämiellyttävyydestä eivät tuota tulosta niin fyysiseen väkivaltaan turvautumatta tuo on mielestäni ihan varteenotettava vaihtoehto. Ja kaverit kun väittivät, ettei tuollainen yllyttäminen toimi yli 5-vuotiaisiin. Vähänpä tiesivät.
Ja jostain syystä tähänkin juhannukseen kuului pystypainia heinäpellolla, kokkohyppelyä ja muuta perisuomalaista kesänviettoa. Itse tosin tyydyin tapani mukaan seuraamaan sivusta kun muut esittelevät miehisyyttään toisilleen. Minä olen ihan sinut itseni kanssa ilman löylynottokilpailujakin.
PS. Takaisin Kallioon 1v! :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti