Kuppis

Mukava aurinkoinen kesäpäivä, istuskelen täällä Kupittaan aseman lähellä ruohikolla koivuun nojaillen. Kohtapuolin taas isää katsomaan, on saanut siirron neurokirurgian osastolta infektio-osastolle ja viimeisin testattava asia on, että onko hänen elimistössään 40 vuotta unessa olleita tuberkuloosibakteereja jotka sitten päättivät pureutua leikkaushaavaan... Kuulostaa hieman kaukaa haetulta, mutta olisihan se kiva että jotain vikaa löytyisi. Hieman latistaa lomatunnelmia tällainen, mutta kun asialle ei kuitenkaan pysty itse mitään tekemään, niin turhahan sitä sinällään on murehtia. Vaikeaa vaan olla murehtimatta.

Aurinko lämmittää ja tuuli viilentää sopivasti. Kelpaisi vaikka pussikaljoitellakin. Mutta ihan mukavaa tässä on näinkin. Mielummin sitä tietenkin makaisi piknikhuovalla jonkun hemaisevan naisihmisen kanssa, mutta jotenkin tuo naisen etsiminen tuntuu tällä hetkellä aika etäiseltä ajatukselta. Tai enhän minä oikeastaan missään vaiheessa varsinaisesti haku päällä ole ollutkaan, avoin vain kaikille uusille tuttavuuksille.

Jokohan ne päästäisivät minut isää katsomaan vaikkei vierailuaika vielä olekaan... Käydään kokeilemassa. :)