sunnuntaina, heinäkuuta 12, 2009

Tiukkaa menoa ja hyviä uutisia

Eilen ehti vaikka mitä. Tosin sitä varten piti herätä aamuseitsemältä, joka nykyisellä loma-aikaan sovitetulla unirytmillä tarkoitti ruokottoman aikaisin. Uusi moottoritie tosin lyhentää matka-aikaa kohtuullisen merkittävästi, joten myöhempikin olisi ehkä riittänyt. Saavuin siis pk-seudulle hyvissä ajoin ja koko päivää leimasi jokseenkin kiireinen kavereiden tapaaminen. Viiden maissa kätilöopistolle katsomaan siskonpoikaa (ja vähän siskoakin) ja siitä sitten suoraan kaupungille ExExää näkemään pitkästä aikaa. Naimisiin menossa tuossa loppukesästä. Varsin mukavalta kuulosti elämänsä.

Kymmenen aikoihin illalla, kun olimme nauttineet pari juomaa Cubassa suuntasimme kumpikin tahoillemme. Tosin oma tahoni oli vielä hieman avoinna ja nopean soittokierroksen jälkeen kohteeksi valikoitui kaverin kotibileet kun kerran autokyydin lupasivat juna-asemalta. Pari tuntia oleilua ja jutustelua, jonka jälkeen suuntasimme - luoja tietää miksi - Amarilloon. Tein lähempää tuttavuutta hyvin samanoloisen neitokaisen kanssa ja päädyimmekin sitten istuskelemaan sylikkäin yläkerran sohvalle. Lieni molemmilla pientä läheisyydenkaipuuta, sillä olimme lähinnä vain toisissamme kiinni ilman aikeita sen suuremmasta. Kunhan sai pitää toista lähellä ja tunnustella olkavartta sormenpäillään.

Kavereiden seireenikutsu vei tosin nöyrän kertojanne vielä edellistäkin suspektimpaan paikkaan - Hamletiin. Huomasin heti varsin hyvässä vauhdissa viipottavat tutut (joita siellä korokkeella tangossa roikkuessa oli itseasiassa varsin vaikea olla huomaamatta). Hain kuitenkin janospäissäni oluen ennen tanssilattialle antautumista, vaikkakin päätin nöyrtyä viimeistään siinä vaiheessa kun yksin jätetyn neidon ruumiinkieli alkoi todella vierastaa seurustelemaan tullutta "herrasmiestä" joka ei kuitenkaan ilmeisesti osannut tilannetta ihan asianmukaisesti tulkita. Kiitokseksi minulle sitten taidettiin vilautella rintoja sekä vahingossa että puolivahingossa ja muistan elävästi, miten kasvojani vasten hinkattiin ruumiinosia, joita edes villeimmissä seksifantasioissani en olisi osannut kaivata.

Olin parinkymmenen tunnin valvomisen jälkeen oikeastaan kovinkin valmis lähtemään kotiin ja kävely Kallioon sopi mitä mainioimmin kun ei edes sattunut satamaan. Kyllä te tiedätte ne kauniit, sateiset ja koleat heinäkuun yöt täällä Suomessa. Hieman siinä laskuhumalapäissään otti otsalohkoon tapa, jolla jatkoille menijöistä sitten lopulta erkanin, mutta kun kerran muutenkin olin jo päättänyt kotiin lähteä niin en jaksanut sillä päätäni vaivata. Onnistunuthan tuo ilta kuitenkin oli millä tahansa mittapuulla. Tai siis millä tahansa omalla mittapuullani. Kaverit Amarillosta lähtiessäni ihmetteli, että miksen jäänyt lämmittämään enemmänkin sitä nuorta ja vastaanottavaista kaunotarta, mutta vähänpä tiesivät: kaverit odottivat.

2 kommenttia:

karkumatka kirjoitti...

Anteeksi, mutta missä ne otsikon mainitsemat hyvät uutiset olivat?

Takaisin Kallioon kirjoitti...

Uuden moottoritien mahdollistama vajaan tunnin leikkaaminen matka-ajasta? ExExän naimisiinmeno?

Etenkin jälkimmäinen. :)