Lainaan Facebookin statuksessa Bukowskia, eräs kavereista vastaa siteeraamalla Sartre:ta. Juon seuraavan kulauksen Karjalaa ja totean hiljaa itselleni jotain kahdesta eri maailmasta.
Matkaillessa tulee (toivottavasti) länsimaisena kermaperseilijänä myös tutustuttua siihen kankun puoliskoon, joka nukkuu mielellään sisäklosetittomassa parin dollarin yömajassa, reissaa toista vuorokautta putkeen täkäläisittäin liikennekelvottomassa bussissa ja syö nimeämättömissä olevaa proteiinia paikallisesta katukeittiöstä.
Ei siis sillä ettenkö olisi sattuman kaupalla ollut boustailemassa viime viikollakin fiinissä samppanja-teistingissä Bossin puvussa, mutta jotenkin enenevissä määrin itseäni on alkanut huolestuttaa se, että ovatko nuo ihmiset oikeasti kosketuksissa tuon toisen kankkunsa kanssa?
Hifistelylle ja barokkihomostelulle on kyllä paikkansa, mutta jos se on ainoa maailma, jossa on sisällä niin elämä jää kyllä väkisinkin kovin vaillinaiseksi. Vähän kuin lukisi kirjasta vain yhden sivun.
Itse olen kuitenkin enemmän kotonani silloin kun minulla ei ole kotia, kun olen aseeton ja tietämätön kaikesta ja vieraat kulttuurit opettavat minulle nöyryyttä. Tavallaan tuossa kiteytyy tietty osa matkustusfilosofiaani, jota Puolalainen aikanaan kommentoi masokismiksi.
Ehkä siinä on jotain perää. Että kun täällä on asiat niin hyvin niin sitten muualla haluaa ruoskia itseään ja ehdoin tahdoin tehdä kaiken vaikeimman kautta. Ettei kadota otettaan todellisuudesta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
"Itse olen kuitenkin enemmän kotonani silloin kun minulla ei ole kotia..."
Niin, ymmärtääkseni sinulla kuitenkin on aina omistusasunto odottamassa, kun haluat palata.
Vitun helppoa matkustella raffeissa oloissa kun on kuitenkin kokoajan tuloa millä elellä ja koti mihin palata.
Ei mulla ole mihinkään tollaseen mahdollisuuksia, myönnän, se harmittaa. Olishan se kivaa.
Kenellä tahansa, joka kuuluu maailman rikkaimpaan kymmeneen prosenttiin (esim. täysipäiväisen Alepan myyjän bruttotulot) on todella helppo matkustella noissa vähän edullisemmissa oloissa. Täällä kun kuitenkin ansaitsee miltei missä tahansa duunissa kuukaudessa saman mitä monet siellä päin maailmaa vuodessa.
Kuten jossain aiemmassa kommentissa totesinkin: kun laittaa pari sataa euroa syrjään kuukaudessa viiden vuoden ajan on koossa jo sellainen potti, että sillä voi helposti viettää vaikka sapattivuoden (tai kaksi) Aasiassa. Tosin täytyy sitten ehkä nipistää täyslihatuotteista, alkoholista, baarikeikoista ja merkkivaatteista täällä ollessaan.
Lähetä kommentti