Päätin sitten palkita itseni viettämällä illan leffateatterissa. Silloin aikanaan kun oli juuri muuttanut Helsinkiin pikkukaupungista opin pitämään yksin leffassa käymisestä. Varsinkin alussa kun ei ollut vielä yhtään tuttuja uudessa kotikaupungissa niin elokuvateatterisalin pimeyteen oli helppo paeta yksinäisyyttä ja tyhjyyttä hetkeksi.
Nykyään en sentään ihan niin yksinäinen ole, mutta jotenkin leffassa käynti on silti pienehkö henkireikä josta nautin miltei enemmän yksin. Paitsi kun katsoo onnellisia pariskuntia edellä olevassa penkkirivissä niin alkaa jumalattomasti tehdä mieli omaa kultaa siihen vierelle, jonka huulilta voisi maistaa popcornien suolan ja tuntea herkän ihon pehmeyden. Jonka poskea voisi sormilla hellästi koskettaa.
Ei kukaan haluis tulla pussailemaan? :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Osoitteesi??? Olen jo matkalla huulet törröllään....
Hitsi. Pussailu olis kyllä kivaa.
pussailuhan häiritsee elokuvan katsomista, eikä elokuvateatterissa saa syödä, kun se ainainen mässytys ja rapina häiritsee ;) niin, minä tykkään käydä yksin elokuvissa, kuten olenkin jo aiemmin todennut.
Helsinginkatu kak... hetkinen... meseosoite löytyy profiilista jos oikeasti muka kiinnostaa. :)
Minäkin käyn mieluiten yksin elokuvissa. Haluan maistella elokuvan herättämiä tuntemuksia leffan jälkeen itsekseni, kotimatkalla, joutumatta samantien keskusteluun, jossa revitään auki elokuvan puutteet ja parhaudet.
Samaa mieltä kuin annareet, kovin antaumuksellinen pussailu häiritsee. Ja itsekin mielelläni pusuttelisin ja hellittelisin jossain muualla kuin elokuvateatterissa - siellähän jo penkit käsinojineen estävät toisen kylkeen kiehnautumisen. Hyvä kun käsi toisen käteen yltää. :)
Ihan oikeastiko jotkut pussailevat elokuvissa? Itse en ole koskaan niin tehnyt enkä ole kenenkään muunkaan nähnyt niin tekevän paitsi amerikkalaisissa elokuvissa. Ehkä olen sitten ollut niin keskittynyt itse elokuvaan, etten ole huomannut naapuririvien hellyydenosoituksia. Kädestä kyllä pidän ja hivelen reittä.
Hei, eikö kukaan oikeasti tajua, että miksi treffeillä kannattaa mennä katsomaan jotain luokattoman surkeaa leffaa, joka ei voisi kumpaakaan osapuolta vähempää kiinnostaa? :)
Sitäpaitsi esimerkiksi kinopalatsin ykkös- ja kakkossaleissa on takimmaisessa rivissä kahdenistuttavia käsinojattomia penkkejä.
Mutta kyllä minä silti leffaan menen elokuvaa katsomaan. Saa leffassa pussata, mutta imuttelu on sitten jo ihan toinen asia.
Hei!
Pieni elämä sitten Helsinkiin pienestä kaupungista muuttaneena tunnistin itseni tästä tekstistä, juuri tuota aikanaan tuli harrastettua.
(Juu, tiedän, tämä on vanha postaus, mutta aloitin vasta blogisi lukemisen ja ajattelin antaa "my two cents", kun jotain tuli mieleen)
Lähetä kommentti