Tuttua

Jollain tavalla huvittaa tämä tilanteen yhdenmukaisuus viimesyksyiseen. Lähinnä tunnetasolla siis. On edelleen epäselvää, mitä Puolalaisen suhteen haluaisin, vaikka järki on ihan samalla tasolla koko juttua vastaan kuin silloinkin. Viimeeksi lähdin osaltaan pakoon myös työperäistä vitutusta, mutta jollain tasolla varmasti kaipasin täysin uusia ympyröitä myös pään selvittämiseksi. Katsotaan onnistuisiko tällä kertaa paremmin unohtamaan... :)