Tiedättehän sen aamuisen tunteen kun ei tarvitse edes tarkastaa kalenteriaan, vaan tietää jotain mukavaa pian tapahtuvan. Jotain, mistä on sovittu jo edeltävänä iltana. Vieläpä sellaista, joka ovesta tultuaan asettuu kiltisti paikalleen ja johonka voi rauhassa koskea sanomatta sanaakaan. Sellaista, jonka kanssa saa suorittaa akteja, joiden aikana hikoilee, vääntäytyy mitä eriskummallisimpiin asentoihin ja huokailee syvään. Saattaa jopa kurottaa pöytälaatikkoon ja etsiä hommaa edesauttavia työvälineitä parempien tulosten saamiseksi. Ja kun sitten vihdoin saa tuotua meisselinsä kosketusetäisyydelle tajuaa sen olevan vähän liian pieni ja siitä huolimatta jatkaa. Ja vääntää sen ruuvin jengat vituilleen kirosanojen saattelemana.
Jos jollakulla on kuusiohylsyavainta numero 8 Kallioon suunnilla, niin saa lainata. Uusi pesukoneeni kaipaa sitä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti