Pelimies

Minusta on epämiellyttävää löytää itsestäni sellaisia pleijerimaisia piirteitä, kuten nyt vaikka tässä eilisiltana huomasin. Oltiin nimittäin taas vaihtareiden kanssa ulkona, Saku ei ollut paikalla, mutta yksi kämppiksistään kylläkin. Hänen kanssaan tuli sitten istuttua iltaa, aivan 100% rehellisesti ihan vain kaverimielessä. Pidin seuraa, hauskuutin, tarjosin pari kierrosta... Oli äärimmäisen mukavaa ja lähdin sitten "hyvissä ajoin" yksin kotiin koska aamulla piti olla taas virkeänä keskustelemassa HR-asioista.

Käytöksessäni ei varmastikaan ollut sinällään mitään poikkeuksellista, tarjoan kyllä muutenkin baarissa toisinaan miellyttäville ihmisille juomia ilman taka-ajatuksia ja muutenkin olin ihan oma itseni. Tietyllä tavalla vain toimintani oli selkeästi tarkoitushakuista, sillä fakta on, että naiset puhuvat keskenään ja jos saat naisen lähipiirin pitämään itsestäsi, nousevat omat mahdollisuutesi todella paljon.

Tänään illalla saunomaan ja syömään hyvin kaverin luokse. Mennee yön yli kun ei Vantaalta jaksa enää saunan ja muutaman oluen jälkeen takaisin sompailla. Plussana pääsee harrastamaan amichien bondingia varsin mukavan staffinuorukaisen kanssa. On muuten jotain sellaista, jota en varmasti olisi muutama vuosi sitten uskaltanut tehdä, joten exälle vielä kerran kiitos siitä, että onnistui taltuttamaan lapsuuden ikävistä kokemuksista kummunneen koirafobian. :)