torstaina, helmikuuta 14, 2008

Boeuf Bourguignon

Burgundinpata (reilu satsi, ehkä noin kuudelle)

Rasiallinen pekonikuutioita (140g)
n. kilo-puolitoista häränlihaa
pari porkkanaa
sipuli
jauhoja
pullo täyteläistä (ranskalaista) punaviiniä
lihalientä
pieni purkki tomaattisosetta
pari valkosipulinkynttä
bouquet garni

Homma aloitetaan avaamalla viinipullo ja kaatamalla itselleen pienen lasillisen ruuanlaittoa vauhdittamaan (ja viini saa hengittää hetkisen aikaa). Varsinainen ruuanlaitto aloitetaan ryöppäämällä pekonikuutiot, jotta ylimääräinen savunmaku saadaan pois. Kymmenisen minuuttia hiljaista kiehumista ajaa asian. Tietenkin jos on saatavilla suolaamatonta ja savustamatonta pekonia niin ryöppäystä ei tarvi tehdä. Pääasiallisena työvälineenä käytän Le Creusetin vähän päälle nelilitraista valurautapataa, jossa voi näppärästi ensin ruskistaa pekonin miedolla lämmöllä vähäisessä öljyssä ja sen jälkeen paistaa reiluiksi paloiksi leikatut häränlihat pekonin rasvassa. Pekoni siirretään ennen lihojen paistamista toiseen astiaan odottamaan jatkotoimenpiteitä. Paista härkäkuutiot muutama pala kerrallaan, nopeasti pinnat ruskeiksi ja siirrä sitä mukaa pekonien kanssa samaan astiaan. Lopuksi vielä samoissa rasvoissa ruskistetaan viipaloidut porkkanat ja sipuli. Tämän jälkeen voi ylimääräisen rasvan kaataa pois, jonka jälkeen pekoni ja liha menevät takaisin pataan rehujen päälle. Päälle sirotellaan suolaa ja pippuria sekä pari ruokalusikallista jauhoja. Pataa ravistellaan hieman, jotta jauhot jakautuvat tasaisemmin lihoille. Tämän jälkeen laitetaan pata vajaaksi kymmeneksi minuutiksi 225-asteiseen uuniin, jotta jauhot hieman ruskettuvat ja lihakin saa hieman rapeampaa pintaa. Puolivälissä voi ottaa padan pois ja ravistella hieman lisää, että jauhot eivät tosiaan jää köntiksi pinnalle.

Tämän jälkeen otetaan pata pois uunista ja kaadetaan se puolikasta lasillista vajaa pullollinen punaviiniä lihojen päälle. Sitten lisätään lihalientä sen verran, että lihat peittyvät. Mukaan heitetään tomaattimurska, pari veitsellä murskattua valkosipulin kynttä ja yrttinyytti. Kuumennetaan kiehuvaksi ja laitetaan kolmeksi-neljäksi tunniksi n. 160-asteiseen uuniin. Padan tulisi hiljalleen poreilla uunissa, eli säädetään lämpötila sen mukaan. Tässä vaiheessa voi istahtaa alas ja blogata. Kun yleisöä on viihdytetty, voidaan valmistella pataan tulevat herkkusienet ja haudutetut pikkusipulit.

Paistetut herkkusienet
400g tuoreita herkkusieniä

Puolitetut herkkusienet paistetaan kuumalla pannulla voi-öljyseoksessa siten, että lopputulos on hieman vaaleanruskehtava. Pannua kannattaa ravistella, ettei lastalla riko sieniä. Sienet imaisevat ensin rasva itseensä, mutta hetken kuluttua se palaa takaisin pintaan jolloin varsinainen ruskistuminen alkaa. Tällöin ne ovat valmiita

Lihaliemessä ruskennetut sipulit
500g pieniä sipuleita
1dl lihalientä

Kuoritut sipulit paistetaan voi-öljyseoksessa, kieritellään keskilämpimällä pannulla kunnes ne saavat kauttaaltaan vähän väriä pintaan. Pane sipulit kattilaan, lisää lihaliemi ja laita miedolle lämmölle kunnes sipulit ovat pehmeitä, mutta ehjiä ja liemi on haihtunut/imeytynyt sipuleihin. (puoli tuntia-tunti?) Mukaan voi laittaa myös ranskalaiseen tyyliin bouquet garnin, ei se ainakaan makua pahenna. :)

Sitten palataan takaisin padan äärelle, muutamassa tunnissa lihan pitäisi olla sen verran kypsää ja mureaa, että sitä voi helposti napata haarukalla. Nesteet siivilöidään toiseen kattilaan ja niitä keitetään kokoon hetken aikaa samalla rasvaa kuorien. Padan voi tällä aikaa puhdistaa ja kun pata on puhdas, voidaan lihat laittaa takaisin sinne. Herkkusienet ja sipulit laitetaan lihojen päälle ja sitten kun kastike on maultaan ja koostumukseltaan sopivaa (siitä jää kerros lusikan pintaan), kaadetaan soossi takaisin pataan. Annetaan poreilla hetki ennen tarjoilua samalla lihoja valellen. Satsin voi tosin antaa jäähtyä ja odottaa jääkaapissa yön yli, jolloin maku vain paranee entisestään. Kylmän padan voi kiehauttaa pariakymmentä minuuttia ennen tarjoamista. Valele lihoja aika ajoin ja anna poreilla hiljaa. Tarjoillaan keitettyjen perunoiden ja hyvän punaviinin kanssa.

Uskokaa huviksenne, lopputulos on kaiken tuon vaivan arvoista. Ja kannattaa tosiaan tehdä isompi erä kerralla kun tuo ei ole mitään nopeaa valmistettavaa. Nauttikaa!

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mutta missä on puolalainen? Olen ensimmäistä kertaa lueskelemassa sattumalta blogiasi, ja sydäntäni vihlaisi, kun luin viimeisimpiä mainintoja suhteestasi puolalaiseen vaihtariin. Olen itse ollut juuri se ulkkistyttö vaihdossa ja rakastunut sikäläiseen, joka harmikseni otti juuri saman asenteen kuin sinä, eli parempi päättää järjellä, ettei anna tunteilleen sijaa, sillä tulevaisuus on vaihtarin kanssa epävarmaa. Mutta voih! Ei niin saa ajatella... Sydän itkee... Näitä asioita pitää ajatella sydämellä! Kyllä ne käytännön asiat sitten järjestyvät tunteiden tieltä, jos teidät on tarkoitettu toisillenne... Odotan vielä, että oma hurmurini muuttaa mieltään ja toteaa, ettei tuo meidän 3000km välimatka sittenkään ole este pitemmälle suhteelle...

Takaisin Kallioon kirjoitti...

No tuollahan minä koko ajan sitä koitan houkutella skypessä syömään. :)

Ja välimatka tai mikään ei sinällään olisi itselleni esteenä, toisen seurustelu sitä vastoin on, joten tuo järjellä päättäminen on tässä vaiheessa ainoa ... järkevä ratkaisu. Kyse kun ei ole uskalluksesta heittäytyä suhteeseen vaan siitä, että toinen on varattu.

Takaisin Kallioon kirjoitti...

...ja tervetuloa blogiini. :) Tuossa kommenttilaatikon alla on muuten tuo Nimi/URL-osoite -kohta jossa on mahdollisuus käyttää jotain muutakin nimimerkkiä kuin pelkkää anonyymiä. Helpottaa sen seuraamista, että kuka kommentoi ja yleisesti ottaen nimimerkillisiin ihmisiin suhtaudutaan tässä blogissa paljon suopeammin ja vakavammin kuin anonyymeihin.

Optimistijolla kirjoitti...

Aijaa, no minäpä en lukenutkaan niin pitkälle taaksepäin, että olisin hokannut sen tiedon, että puolalaisesi on jo varattu. Voi kurjuutta. Ymmärrettävästi taitaa hieman mutkistaa tilannetta. Onko hän vielä pitkään vaihdossa Suomessa? Toisaalta ihmiset eroavat... Mutta tässä vaiheessa et varmaankaan muutenkaan voinut tehdä, kuin päättää vallitsevan tilanteen perusteella.

Kiitoksia muuten tervetuliaisista. En ole koskaan aikaisemmin seurannut mitään blogeja...

Terv. anonyymi alias Optimistijolla

Takaisin Kallioon kirjoitti...

Juu, onhan se muutamia harmaita hiuksia aiheuttanut tässä matkan varrella. Alkukesästä matkaa takaisin kotimaahansa, joten sitten ei tarvitse enää aktiivisesti miettiä asioita. :)

Ja jos tilanne tosiaan on tuo, niin sitä suuremmalla syyllä tervetuloa blogimaailmaan. Tänne on helppo jäädä koukkuun.

Jazmanaut kirjoitti...

Tuo resepti lähtee heti maanantaina testiin.
Tattista!

karkumatka kirjoitti...

Wikipediasta löytyy sama klassikko-ohje, mutta kysyisin: jos sipuli olisi ihan pakko jättää pois tai korvata jollain, mitä tekisit?