perjantaina, helmikuuta 01, 2008

Iltaohjelmaa

Eilen oltiin Puolalaisen kanssa teatterissa kun kaupungissa sattui englanniksi esiintyvä ryhmä vierailemaan. Harmillisen vähäistä on muuten kulttuuritarjonta tuossa mielessä Helsingissä. Tai jos teillä on tiedossa jotain englanniksi esitettävää näyttämötaidetta, niin vinkatkaa toki. Kysyntää kun kuitenkin olisi.

Esityksen jälkeen menimme sitten Foxyyn nauttimaan viiniä ja juustoja ja keskiyö saapui yllättävän nopeasti. Hetken arvoimme bilettämisen ja kotiinmenon välillä, mutta päätimme skipata suoraan kämpille jatkoille. Iltapalaksi valmistui näppärästi kaapissa olleista cashew-pähkinöistä herkkunaposteltavaa kun ne vaan nopeasti paahtoi pienessä määrässä öljyä chilihiutaleiden ja pienen maldon-ripauksen kanssa. Öljyssä siksi kun gheetä ei ollut enkä laiskuuksissani viittinyt ruveta sitä voista valmistamaan kun toinen odottaa nälkäisenä vieressä. Transformaatio ruokablogiksi on näemmä selkeästi jo alkanut...

Kello sai ylittää neljän rajapyykin ennen kuin siirryimme olohuoneen matolta makaamasta vihdoin vuoteeseen ja nukahdimme taas sylikkäin. Aamulla hänellä herätyskello viritettynä hyvin varhain, mutta päivän ohjelma sai jäädä kainalossa nukkumisen edeltä. Iltapäivästä sitten vihdoin ylös ja kolmen jälkeen töihin.

Vakavammalla mielellä jos suhdettamme ajattelee, niin se ei ehkä kuitenkaan kestäisi pidemmän päälle (vuosien mittaan saattaisi sellaiset asiat, jotka meitä erottaa nousta melko rasittaviksi) mutta tällä hetkellä fyysisessä ja aika pitkälti myös henkisessä mielessä hänessä on kaikki se, mitä juuri nyt tarvin. Mutta sen todellisen tyttöystäväehdokkaan kanssa pitäisi kyllä voida myös suunnitella tulevaisuutta, joten etsintä jatkuu. Juuri nyt ei kuitenkaan ole kiire mihinkään.

1 kommentti:

annareetta kirjoitti...

espoon kaupunginteatterissa on ainakin suht kiitettävästi ollut vierailijoita ulkomailta. yleensä jopa tekstitys on hoidettu johonkin nurkkaan niille, joita sellainen kiinnostaa tai jotka sellaista tarvitsee.

nykytilanteesta en sinänsä tiedä, koska satun majailemaan ihan toisessa kaupungissa, enemmän kuin valitettavasti.