tiistaina, elokuuta 25, 2009

Roikkumista

Puolalainen.

Voi vittusaatanahelvettiperkelejumalauta. Eikö se voisi jo loppua?

Ollaan nyt juteltu skypessä useampana iltana ja oma henkilökohtainen fiilikseni hänen tunteistaan on se, että siellä selkeästi on jotain väpinää tähän suuntaan. Sähköposteja, joissa mainitsee, ettei tiedä pitäisikö hänen sanoa sitä, mutta että hän kaipaa minua. "You don't know how nice it makes me feel to hear that" kommenttina siihen, kun kerroin pitäväni hänen kanssaan juttelusta jonkin jutustelun päätteeksi.

Ja viimeiseksi tänään hyvää yötä toivottaessa kun hän kysyi, että olisiko minulla "any nice goodnight thoughts". Vastasin siihen "I don't know if it would be a nice thought  that you are on my mind.", johon hän esitti jatkokysymyksen "should I ask if I reside there in any particular way?", jolloin kehoitin häntä lukemaan tekstin, jonka olin hänelle viime vuonna syntymäpäivälahjaksi antamani Marimekon olkalaukun nimilapun taakse kirjoittanut.

Kävimme keskustelua tuosta lapusta Norjassa käydessäni ja hän totesi löytäneensä viestini vasta muutama kuukausi sitten. Viesti itsessään oli kirjoitettu suomeksi ja ellen aivan väärin muista, niin se meni sanatarkasti seuraavasti: "Sinulla on aina paikka minun sydämessäni".

"Well, if I can reveal you a secret
you are 'on mine' as well"

--

Ei sillä, että voisin tunnetasolla oikeasti toivoa tämän loppuvan. Olo on hänen suhteensa parempi kuin se on ollut ensinkään sitten syyskuun.

On käsittämätöntä, miten voimakkaasti yksi ihminen voikaan kynnenjälkensä painaa toisen sydämeen.

14 kommenttia:

antero kirjoitti...

La Donna e mobile. Sillä on taas varmaan pikkasen yksinäistä ja tylsää siellä Oslossa.

kirsi kirjoitti...

Etkö sä TK tunnista jo kaavaa; fyysisesti kaukana toisistanne ollessanne hän flirttaa ja antaa ymmärtää, mutta kun olette lähekkäin, mitään ei tapahdu.
Se vedättää sua niin kaksin käsin kuin olla ja voi, ja juuri niin kauan kuin annat sen tapahtua. Jos se haluaisi sun kanssa olla yhdessä, tehän olisitte jo. Ja komppaan anteroa, sillä on varmaan oslossa tylsää.

justsopivasti kirjoitti...

Kirsi on ytimessä.

Ja tämähän jatkuu niin kauan kun annat sen jatkua.

Mutta senhän tiesitkin jo.

Tiina kirjoitti...

Puolalainen vaikuttaa pelinaiselta.
Mutta mitäpä jos kysyisit suoraan?

Takaisin Kallioon kirjoitti...

kirsi, toi kaava on ihan hyvä, paitsi virheellinen lähekkäin olemisen kannalta. Ja alkuvuonna käymämme keskustelut, joihin olet varmasti tutustunut syvällisesti, eivät myöskään ihan kulje käsi kädessä tuon kanssa.

Ja koska yhdessäolo ei fyysisesti ole mahdollista seuraavaan vuoteen-pariin ja senkin jälkeen hyvin rajoitettua, ei mielestäni ole järkevää elätellä mitään kaukosuhdetta.

Tiina, itse luonnehtisin enemmänkin epävarmaksi ja naiiviksi jos noiden ääripäiden väliltä pitäisi valita. Hänet tuntien sanoisin, että jos jotain niin hän tarvitsee aikaa elää, kypsyä ja kasvaa.

Mutta muistutittepahan taas onnistuneesti siitä, miksi aikanaan lopetin hänestä kirjoittamisen tänne.

Antsu (antero) kirjoitti...

Millaisia kommentteja sinä sitten oikein kaipaisit? Että me kaikki riuduttaisiin sun kanssa Mahdottoman Rakkauden äärellä?

Onhan se ihanaa, kun on jotain, mitä voi kaivata.

Takaisin Kallioon kirjoitti...

Jos asiaan on jotain uutta kommentoitavaa, niin kernaasti sen saa sanoa. Nuo kaikki ylläkin mainitut ovat vaan niin kuultuja jo monta kertaa aiemmin. Sanamuodot vaan vaihtelevat.

Suoraan sanottuna luulisi kommentoijiltakin loppuvan motivaation kun tajuavat omat vaikutusmahdollisuutensa asiaan.

Anonyymi kirjoitti...

Niin saitsä pilluu vai et?

Anonyymi kirjoitti...

Ehkä samat on kuultuja jo moneen kertaan siksi kun niissä on perää. Jokainen puhuu varmaankin omasta kokemuksestaan käsin.

Riuduttavaan "rakkauteen" saattaa jäädä kiinni. On lähes elämää suurempaa kuvitella jotakin elämää suurempaa jostakusta - kunnes live-elämä taas osoittaa että hunajaiset kuvitelmat kumpuavat omasta mielikuvituksesta. Teot oikeassa elämässä ratkaisevat.

Sanoit, että hän tarvitsee aikaa elää, kypsyä ja kasvaa. Juokse siis hyvä mies kauas sieltä skypesi luota ettet tuhlaa elämääsi kypsymisen ja kasvamisen odotteluun. (Jos olisit jo saanut hänet, olisit jo saanut hänet.)

Muistathan, että molemminpuolinen rakkaus tuottaa tasapainoisen ja tyynen onnellisen olon.

Nimim. Been there

Takaisin Kallioon kirjoitti...

Hassua, että eilen keskustelumme päättyi juurikin noihin tunnelmiin ja sanoihin. Että molemmilla on toisesta sellainen hyvä ja rauhallinen olo.

Sitten on tietenkin kysymys, että minne minun tulisi juosta? Satunnaisiin seksisuhteisiin? Merkityksettömään seurusteluun? Olen kuitenkin pääpiirteittäin tyytyväinen elämääni, joten en koe hirveää muutostarvetta.

Näitä juttuja lukiessa kannattaa muistaa, että tänne päätyy pääasiassa vain ne tunteiden ääripäät, jotka saattavat pulpahtaa mieleen kahden aikaan aamuyöstä viinipullollisen jälkeen ja kadota viiden minuutin jälkeen kirjoittamisesta.

Tiina kirjoitti...

Oot sä kyllä melko kummallinen jantteri. Kai sä ymmärrät sen, että kommentoijat kommentoi sitä mitä ne täältä lukee, ei sitä minkä jätät kertomatta? Mutta ehkä sun pitää laittaa jonkinlaiset säännöt tuohon sivuun, että minkälaisia kommentteja tänne saa jättää. Ei saa olla anonyymi (herää kysymys miksi sä hyväksyt silti anonyymin kommentoinnin), ei mielellään myöskään eri mieltä sun kanssasi tai arvostella sua, ja kommentin sisällön pitää olla aina jotain uutta ja innovatiivista.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä, jos olet pääpiirteittäin tyytväinen elämääsi! Se vittusaatanaperkelelitania antoi ymmärtää jotakin muuta.

Ei kannata syöksyä merkityksettömiin syleihin tai suhteisiin, ei. Ei myöskään kannata uskotella itselleen asioita tyyliin että ihan hyvältähän tämä tunteiden vuoristorata tuntuu.

Tsemppiä ja voi hyvin!

Nimim. Been there

Takaisin Kallioon kirjoitti...

Hei, anonyymit kommentoijathan ovat tarjonneet kautta aikain tämän blogin itselleni hauskimmat jutut! Se, että olen toistuvasti muistuttanut anonyymejä kommentoijia siitä, että nimimerkillä saa asiallisempaa kohtelua, on eri asia kuin anonyymin kommentoinnin kieltäminen.

Palautteen tulisi olla pääpiirteittäin rakentavaa ja myös negatiivinen, asiallinen kritiikki on sallittua. Ellei siihen kykene, niin voisi mielestäni jättää palautteen antamatta.

Vastavuoroisesti jokainen lukijakin voinee miettiä, että onko tässä nyt koko tarina. Suurin osa elämän tapahtumista kuitenkin suodattuu pois eikä jokaista tekstiviestiä ja puhelua tule ihQtettua nettiin. Vaikka sitten blogia pitäisikin. :)

Ilkka kirjoitti...

Täytyyhän miehellä harrastuksia olla :)

Jantteri on kovin Tamperelainen sanonta, hauska sellainen :)