Olen taas vaihteeksi tässä liiankin tutuksi tulleessa tilanteessa, jossa olen työntänyt koulujuttujen tekemistä aivan viimeiseen mahdolliseen hetkeen. No huomennahan se deadline vasta on, joten mitäpä sitä turhaan etukäteen murehtimaan. Ehtii sitä vielä myöhemminkin...
Ja sitten illan muihin aiheisiin: Hotel Babylon alkoi eilen subilla ja koska ensimmäinen jakso vaikutti varsin viihdyttävältä, imaisin sarjan kaksi tuotantokautta koneelleni ja tämä päivä on kulunut miltei yksinomaan television ääressä. "Ihan kiva" sarja, välillä oikeastikin hauskoja vitsejä ja sitten yksi ainoa repliikki ensimmäisen kauden kuudennesta jaksosta iski tietoisuuteeni melkoisella voimalla. "If you like someone, you like them. You can't fight chemistry." Lausahdus sinällään voisi olla jostain kootut truismit -oppaasta, mutta henkilökohtaisella tasolla tuo napsahti ohimoon, sillä eipä ne fiilikset Sakua kohtaan ole minnekään kadonneet. You can't fight chemistry.
Asiaa ja kaiken maailman söpöilyn kaihoamista ei tietenkään myöskään helpota ystävän lähettämät videopätkät jokeltelvasta ja kääntyilevästä vauvastaan. Ei voi olla niin ihana! Tahtoo kans!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kuulepas. Mä tässä yksi päivä pohdin vauvakuume-termin syvintä olemusta. Ihmiset sanovat aina kärsivänsä vauvakuumeesta ja haluavansa vauvan, mutta otetaanko laisinkaan huomioon tässä kuumeen puuskassa sitä, että vauvasta kasvaa aika pian lapsi ja sitten aikuinen. Että siitä kiltisti tuhisevasta viattomasta pikku nyytistä tuleekin ajatteleva ja vaativa ihminen, johon olet sidottu koko loppuelämäsi. Eikö tätä faktaa haluta myöntää, vaan halutaan vain helliä hetken aikaa pientä rääpälettä, joka "jätetään" sitten vauva-ajan jälkeen omien neuvojensa varaan kesäkissan lailla? Jos näin on, eikö se ole hieman itsensä huijaamista ja totuuden välttelyä?
Ehdottaisinkin siis yleisessä kestustelussa vauvakuume-sanan vaihtamista lapsikuumeeseen tai jopa ihan kärjistäen vedettynä ihmiskuumeeseen. Ei tulisi kenellekään yllätyksiä, vaan suhtauduttaisiin asioihin niiden oikeilla nimillä.
Toisaalta, kuume on aina kuume ja aiheuttaa pahimmillaan harhakuvitelmia...
Pjaa
Alkujaan en ole niinkään varsinaisista vauvoista välittänyt. Enemmänkin odotan sitä vaihetta kun pääsee oikeasti leikkimään lapsen kanssa ja vastaamaan niihin satoihin kysymyksiin, mitä kasvavan lapsen päässä liikkuu.
Joten itse koen ehkä enemmän juuri tuota lapsikuumetta. Olen vaan tässä viime aikoina myös oppinut arvostamaan myös ihan pieniä lapsia - vauvoja.
Mutta kuten olen jo varmaan aiemminkin todennut, pitäisi vaan löytää se äiti niille lapsille ensin. :) Ja en kuitenkaan ajatellut vielä muutaman kuukauden tuttavuuden jälkeen lapsentekohommiin ryhtyä, joten eipä asia sinällään ajankohtainen vielä ole.
Kaikki aikanaan.
Lähetä kommentti