Viides

Jos sitä nyt vielä viidennen postauksen tämän vuorokauden aikana kirjoittaisi.

Kävi nimittäin niin, että onnistuin tuossa kahtakymmentä vaille yhdeksän lähtemään kauppaan ilman lompakon virkaa toimittavaa korttikoteloani. Ja tietenkin huomaan asian vasta kun olen latonut ostokseni kassalle. Ei näin.

Tylsäksi lukijan kannalta jutun tekee vielä se, että minulla kuitenkin sattui olemaan "baarirahaa" takataskussa sen verran, että sain ostokset kyllä maksettua. Yleensä nimittäin ravintolat ovat ainoita paikkoja joissa käteistä käytän maksutavan nopeuden vuoksi. Ja juomarahaakin on luontevaa jättää käteisestä, sillä en ole mikään pikkukolikoiden ylin ystävä. Tai oikeammin en vain pidä niiden kantamisesta mukanani. Ne kertyy sitten säästöpossun virkaa toimittavaan pussukkaan, jonka olen jo muutaman vuoden ajan meinannut viedä pankkiin. Mutta eipä se pankissa paljoa enempää korkoa kasvaisi kuin sukanvarressakaan. Ellei sitten lähde pankkia vaihtamaan, mutta saattaisivat nauraa minut pihalle Glitnirissä jos menisin tuon kolikkopussukan kanssa avaamaan säästötiliä. Yhdeksänvuotiaalta se olisi vielä sympaattinen ja hieno veto, mutta nykyään viesti olisi hieman eri. :)

Krapula alkaa olla selätetty. Wo-hoo!